Tulostettava versio

Nokian ylin johto suhtautui toukokuisessa tapaamisessa myötämielisesti yhteistyöhön kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Vielä ei kuitenkaan päästy konkreettiseen keskusteluun raamisopimuksen tekemisestä.

Kansainvälinen metallityöväenliitto IMF (International Metalworkers’ Federation) haluaa sopia globaalisti toimivien yritysten kanssa raamisopimuksella pelisääntöjä työntekijöiden kohtelusta. IMF:n pääsihteeri Jyrki Raina ja järjestön suomalaisten jäsenliittojen edustajat tapasivat toukokuun puolivälissä Nokian johtoa pohjustaakseen raamisopimusta Nokian kanssa.

Nokiaa edustivat 18.5. tapaamisessa toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Esko Aho. IMF:n suomalaisia jäsenliittoja edustivat Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto, TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi, Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari ja Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne.

Raamisopimuksella tarkoitetaan monikansallisen yrityksen ja ay-liikkeen välistä globaalia sopimusta, jolla sovitaan yhtiön – ja myös sen alihankkijoiden – kunnioittavan keskeisiä työelämän perusoikeuksia. Samalla sovitaan menettelytavasta, jolla sopimuksen noudattamista valvotaan.

Valvottavia asioita ovat muun muassa pidättäytyminen lapsityövoiman käytöstä, vastuullinen ympäristöpolitiikka, työntekijöiden oikeus järjestäytyä ammattiyhdistykseksi ja oikeus neuvotella kollektiivisesti työntekijöiden työehdoista kaikkialla maailmassa.

Rainan mukaan Nokian johto suhtautui yhteistyöhön myönteisesti ja totesi, että kulutustavaroita tuottavan yrityksen on toimittava eettisesti kestävällä tavalla.

Johto muistutti, että Nokialla on oma eettinen toimintaohje, Code of Conduct, jossa yritys sitoutuu lakien, määräysten ja korkeimpien eettisten standardien noudattamiseen. Ongelmana nähtiin alan tiukka hintakilpailu, jossa muutamat kilpailijat hakevat etua eettisten pelisääntöjen noudattamatta jättämisestä.

Ammattiliittojen näkökulmasta yrityksen oman eettisen ohjeistuksen ongelmana on se, että yritys valvoo sen noudattamista yksipuolisesti. Siksi halutaan sopimusta, jossa henkilöstöä edustava liitto on osapuolena.

Raamisopimus on myyntivaltti

Raamisopimuksia on tällä hetkellä parillakymmenellä metallialan suuryrityksellä. Muilla aloilla niitä on vähintään toinen mokoma. Sopimuksia tehneissä yrityksissä työskentelee useita miljoonia ihmisiä.

Jyrki Raina korostaa, että kansainväliset ammattiliitot eivät halua vastakkainasettelua yritysten kanssa, vaan pyrkivät niiden partnereiksi. Jos löydetään yhteiset pelisäännöt työntekijöiden kohtelusta, etu on lopulta yhteinen.

– Joillakin aloilla työnantajat ovat jo oivaltaneet raamisopimuksen myönteisen merkityksen yrityksen kannalta, kertoo Raina. – Julkinen tieto siitä, että yrityksen asiat on hoidettu asiallisesti myös henkilöstön näkökulmasta, tukee myyntiä markkinoilla, joilla tietoisuus tuotteiden eettisyydestä on kasvamassa.

Esimerkiksi Ranskan ja Saksan autoteollisuudessa tämä on ymmärretty. Renault, PSA Peugeot Citroën, BMW, Volkswagen ja DaimlerChrysler ovat tehneet raamisopimukset. PSA Peugot Citroënin neljä vuotta sitten tehty raamisopimus uudistettiin äskettäin ja sitä laajennettiin yrityksen omasta aloitteesta. Myös Ford on aloittanut keskustelut sopimuksesta.

Miksei Suomessa synny sopimuksia?

Ammattiliitot ovat tarjonneet raamisopimusten tekemistä kansainvälistyneille suomalaisyrityksille jo vuosia. Tähän mennessä yksikään yritys ei ole tarttunut tarjoukseen. Muissa Pohjoismaissa raamisopimuksia on jo useilla suuryrityksillä, esimerkiksi SKF:llä ja Akerilla.

– Suomalaisyrityksissä asiat tiettävästi hoidetaan pääsääntöisesti hyvin. Jos puutteita vaikkapa työoloissa tai ympäristöasioissa ilmenee missä maassa tahansa sijaitsevassa tuotantolaitoksessa, ongelmat pyritään korjaamaan nopeasti, Heikki Kauppi sanoo.

– Miksei siis saman tien voida tehdä raamisopimusta, joka auttaa pitämään asiat kunnossa jatkossakin yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa ja tukee samalla yrityksen mainetta? Kauppi ihmettelee.