8. helmikuuta 2012

EtusivuEdunvalvontaTyöelämäTekniikkaKoulutusLakitietoJärjestöasiatOpiskelijat
Vain Verkossa

Psst, tämä on salaista…

6.5.2010 | Katri Vainio | Kuvat: Kirsti Levander | Luettu 1483 kertaa

Share on FacebookShare on Twitter
Tulostettava versioTulostettava versio

Kuinka paljon maksaa työntekijän sielu? Työsopimuksissa voi olla sudenkuoppia, joita kannattaa vältellä. Viisainta on lähettää sopimus TEKiin tarkistettavaksi ennen sen allekirjoittamista.

No votes yet

Lähes kaikessa liiketoiminnassa on olemassa tietoa, jonka vuotaminen ulkopuolisille saattaisi aiheuttaa vahinkoa tai jonka siirtymistä muiden käytettäväksi pyritään rajoittamaan.

Kun aiemmin yrityksen pääomana on pidetty koneita, laitteita ja rakennuksia, nykyään tärkeintä on yrityksen henkinen pääoma, työntekijöiden osaaminen ja kumuloitunut tietotaito.

Käytännössä työnantajat haluavat entistä enemmän sitouttaa työntekijät myös vapaaehtoisella sopimuksella pitämään tietyt tiedot salaisina ja olemaan siirtymättä kilpailijan palvelukseen työsuhteen jälkeen.

Laissa on rajoituksia sille, mitä työntekijä saa tehdä hankkimallaan tiedolla työsuhteen aikana tai sen jälkeen, mutta yhä useammin työnantaja haluaa turvata oman markkina-asemansa laajentamalla työntekijän velvollisuuksia työnantajaa kohtaan.

Jos työnantaja esittää työsopimusta neuvoteltaessa tai työsuhteen aikana salassapitositoumuksen tekemistä, on hyvä ensin pysähtyä ja harkita.

Onko lain määräämää salassapitovelvoitetta tarvetta laajentaa tässä yksittäistapauksessa?

Jos on, niin missä määrin?

Miten paljon jo laissa annettua velvoitetta on tarvetta laajentaa sisällöllisesti tai ajallisesti?

Oheen on kerätty neuvoja ja huomioita opastukseksi neuvottelutilanteeseen.

Salassapidolla turvataan kilpailuetu

Salassapitosopimus voidaan ottaa osaksi työsuhdetta joko työsopimukseen lisättävänä osana tai siitä voidaan tehdä erillinen sopimus. Sinällään sopimuksen oikeudellinen velvoittavuus ei muutu sen perusteella, missä muodossa sopimus on tehty.

Salassapidon arvo perustuu siihen olettamaan, että kyseisen tiedon muuttuminen julkiseksi vähentäisi yrityksen siitä saamaa kilpailuetua.

Lain mukaan työntekijällä on jo olemassa velvollisuus olla luovuttamatta tai ilmoittamatta liike-, ammatti- tai yrityssalaisuuksia muiden tietoon. Kun salassapidosta sovitaan vielä lain antaman suojan lisäksi erikseen, tilanne voi muodostua työntekijälle hankalaksi.

Jos salassapitosopimuksen tekeminen on kuitenkin välttämätöntä, salassa pidettävien asioiden joukko on määriteltävä mahdollisimman selkeästi ja suppeasti sekä sopimuksen voimassaoloaika mahdollisimman lyhyeksi.

Jotta olisi mahdollista arvioida, onko erilliselle salassapitosopimukselle ylipäätään tarvetta, on hyvä tietää lain asettama salassapidon taso.

Erillistä salassapitosopimusta ei tarvita, jos lain asettamat velvollisuudet ovat riittävät.

Laki kieltää liike- ja ammattisalaisuuksien paljastamisen

Yritystoiminnassa annetussa laissa (SopMenL), työsopimuslaissa ja rikoslaissa on säännöksiä sopimattomasta menettelystä liike- ja ammattisalaisuuksien tai yrityssalaisuuksien salassapitoon liittyen. Näin ollen työntekijän velvollisuudet ja sen rikkomisen rangaistavuus voidaan perustaa jo suoraan lakiin.

SopMenL:ssa säädetään osittain liikesuhteissa noudatettava yleinen salassapitovelvoite.

Työsopimuslaissa kielletään työntekijää loukkaamasta työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia.

Rikoslain perusteella yrityssalaisuutta loukkaava voidaan tuomita rangaistukseen.

Yhteistoimintamenettelyjen yhteydessä saatujen tietojen salassapidosta säädetään taas erikseen laissa yhteistoiminnasta yrityksissä 57 §:ssä.

Liikesalaisuus on seikka, jonka salassa pitämisellä on merkitystä sen yrityksen elinkeinotoiminnalle, jonka hallussa liikesalaisuus on. Liikesalaisuudella tarkoitetaan sekä taloudellisia salaisuuksia, joita ovat esimerkiksi yrityksen organisaatiota, sopimuksia, markkinointia tai hintapolitiikkaa koskevat tiedot, että teknisiä liikesalaisuuksia, jotka voivat koskea muun muassa rakennetta ja materiaaliyhdisteitä.

Sakkoa ja vankeutta

Työsopimuslain ja sopimatonta menettelyä käsittelevän lain mukaan työntekijä ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista työnantajan ammatti- tai liikesalaisuuksia, eikä myöskään oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia tällaista tietoa.

Lähtökohtaisesti hyödyntämis- ja ilmaisukielto on voimassa koko työsuhteen ajan, mutta ei sen jälkeen, ellei tietoa ole saatu oikeudettomasti. Laki ei sen sijaan edellytä, että työnantaja olisi nimenomaan ilmoittanut tai merkinnyt tiedon salassa pidettäväksi.

Yrityssalaisuuden rikkominen säädetään rikoslaissa sakon tai kahden vuoden vankeuden uhalla rangaistavaksi, jos henkilö hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai toista vahingoittaakseen oikeudettomasti ilmaisee toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden tai oikeudettomasti käyttää tällaista yrityssalaisuutta.

Myös yrityssalaisuuden rikkomisen yrittäminen on rikoslain mukaan rangaistavaa.

Vaikka salassapitorikkomuksen tunnusmerkistö ei täyttäisikään rikoksen määritelmää, työntekijä voidaan kuitenkin velvoittaa vahingonkorvaukseen aiheuttamastaan vahingosta. Laissa säädetyn salassapitovelvoitteen olennaisesta rikkomisesta seuraa yleensä myös työsopimuksen irtisanominen tai purku.

Kilpailukielto laissa puoli vuotta

Salassapidon yhteydessä sovitaan usein myös kilpailukiellosta.

Sopimuksen mukainen kilpailukielto yleensä sääntelee, että työsuhteen päättymisen jälkeenkään työntekijä ei saa tehdä tietyntyyppistä työtä tai harjoittaa tietyntyyppistä elinkeinotoimintaa.

Lain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen aikana kilpailla työnantajansa liiketoiminnan kanssa. Laissa ei ole kuitenkaan asetettu kilpailukieltovelvoitetta työsuhteen päättymisen jälkeen. Laissa on sovittu tietyistä reunaehdoista, joita kilpailukieltosopimuksella ei saa ylittää. Nämä reunaehdot säätelevät enimmäkseen kilpailukieltosopimuksen ajallista kestoa, mutta eivät niinkään kilpailukiellon sisältöä.

Jos kilpailukieltosopimus on välttämätön, pitäisi kiellettyjen tehtävien joukko ja maantieteellinen alue sopia mahdollisimman suppeaksi sekä sopimuksen voimassaoloaika mahdollisimman lyhyeksi.

Lain antaman pääsäännön mukaan kilpailukieltosopimus voi olla enintään kuuden kuukauden mittainen. Poikkeuksellisesti kilpailukielto voi olla tätä pidempi, mutta enintään kaksitoista kuukautta. Sen lisäksi tietyille johtavassa tai itsenäisessä asemassa oleville työntekijöille voidaan sopia näitä pidempiä kilpailukieltosopimuksia.

Silloin kun kilpailukieltosopimus on sovittu kuutta kuukautta pidemmäksi, työntekijälle on maksettava kohtuullinen korvaus tästä sidonnaisuudesta aiheutuvasta haitasta.

Olennaista on huomata, että kilpailukieltosopimus on aina työntekijälle haitallinen tämän itse irtisanoutuessa. Kilpailukieltosopimus ei ole voimassa, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä.

Varo sopimussakkoa

Jos salassapitosopimukseen tai kilpailukieltovelvoitteeseen on liitetty lisäksi sopimussakko, sopimusehtojen sisältöön kannattaa paneutua erityisellä huolella. Jos sopimussakko tai sopimusehto tuntuu kohtuuttomalta, asiasta voi olla syytä neuvotella myös TEKin lakimiehen kanssa.

Sopimussakko ei ole sidottu aiheutuneen vahingon määrään, vaan se voi tulla maksettavaksi kunhan jotain, sinänsä pientäkin, ehtoa rikotaan.

Kohtuutonta sopimussakkoa on oikeustoimilain nojalla mahdollista kohtuullistaa. Pääsääntönä kuitenkin on, että sopimus sitoo ja siitä poikkeaminen on harvinaista.

Kommentit

Kirjoita uusi kommentti

Sähköpostisosoite pidetään luottamuksellisena eikä sitä julkaista julkisesti.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä testataan, että olet oikea käyttäjä ja ehkäistään automaattista roskapostin lähetystä.
Anna oikea vastaus kysymykseen. Suuret ja pienet kirjaimet eivät ole merkitseviä.