Tulostettava versio

Johtamistaidon Opisto JTO on ottanut johtajantaitojen kehittämiseen mukaan hyvinvointinäkökulman. Tuore tutkimus osoittaa, että erityisesti hyviksi arvioidut johtajat kuormittuvat työssään ja palautuvat kuormituksesta huonommin kuin itse uskovat.

Johtajien ja esimiesten hyvinvointi säteilee koko työyhteisöön. Sillä on vaikutusta myös organisaation menestymiseen. Kärjistäen voi todeta, että henkilökunnan hyvinvointiin työyhteisöissä on tähän mennessä kiinnitetty vähemmän huomiota kuin kotieläinten hyvinvointiin. Se johtuu osittain siitä, että asian mittaamiseen ei ole ollut välineitä, sanoo kehittämispäällikkö Jukka Suvitie JTO:sta. Nyt ihmisen henkisen rasittumisen ja palautumisen tutkimiseen on kehitetty mittari. Sydämen sykevälivaihteluun perustuva Hyvinvointianalyysi kertoo ihmisen elimistön rasittumisen ja palautumisen tilan.

JTO lähti yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa selvittämään esimiesten henkistä vointia. Tutkijat halusivat tietää myös, oliko johtajien johtamistaidoilla yhteyttä heidän jaksamiseensa ja stressistä palautumiseen.

Tutkimuksessa oli mukana 28 teknologiateollisuuden esimiestä ja johtajaa. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin alaisten, työtoverien ja esimiesten näkemyksiä tutkittavien johtamistaidoista. Kartoituksessa käytettiin 360 asteen arvioin­tia, jolla mitataan tehtävien hoitoa, ihmissuhteiden hoitoa, henkistä joustoa sekä johtamisen eettistä perustaa.

Hyvinvointianalyysillä mitattiin johtajien sykeväliä kahden työpäivän ja yhden vapaapäivän ajalta. Koehenkilö piti rintaan kiinnitettävää sykepantaa ympäri vuorokauden. Tietokoneohjelma analysoi syketiedot ja tuotti tuloksista raportin. Raportissa ­stressivaiheet näkyvät punaisina ja palautumisvaiheet vihreinä pylväinä. Analyysin tuloksia verrattiin koehenkilön kirjaamiin päiväkirjamerkintöihin.

Tutkimukseen liittyi vielä laaja kysely, jolla selvitettiin koehenkilöiden tuntemuksia työkuormituksesta, työhön panostuksesta ja työn palkitsevuudesta eri aikoina päivästä.

Kuormitusta ei tiedosteta

Tutkijat olettivat, että muiden hyviksi arvioi­mat johtajat myös voivat hyvin. Että he kykenevät hallitsemaan stressitilanteet ilman uupumista ja että he myös palautuvat niistä tehokkaasti.

– Tutkimuksen tulos oli kuitenkin aivan päinvastainen. Hyviksi arvoidut johtajat kuormittuivat enemmän. Myös sekä yö- että päiväaikaan tapahtuva palautuminen oli hyviksi arvioiduilla johtajilla huonompaa, kertoo erikoislääkäri Marja-Liisa Kinnunen Jyväskylän yliopistosta.

Johtajien oma käsitys hyvinvoinnistaan oli aivan toisenlainen. Kyselyssä hyvät johtajat tunsivat itsensä aamuisin hyvin levänneiksi, eikä illankaan kyselyssä näkynyt väsymyksen merkkejä.

Tulosten näennäinen ristiriitaisuus selittyy sillä, että kuormituksesta huolimatta johtajat kokivat työnsä hyvin palkitsevana. Työ oli mielenkiintoista, he kokivat onnistuvansa siinä hyvin, saivat paljon aikaan, heitä kehuttiin. Menestys näkyi myös palkassa.

– Silloin tulee houkutus rasittaa itseään liikaa, varsinkin kun vielä tekninen kehitys tarjoaa mahdollisuuden jatkaa työntekoa vapaa-ajallakin. Mutta kun on koko ajan vauhti päällä, elimistö on yhtäjaksoisesa vireystilassa. Voidaan puhua hyvästä sressistä. Mutta vaikka mieli on hyvä, elimistö kuormittuu ja lopulta uupuu ilman riittävää palautumista, Kinnunen muistuttaa.

Verrattaessa stressiraporttia koehenkilön työpäivän tapahtumista pitämään päiväkirjaan huomattiin, että kuormittavia tilanteita olivat esimerkiksi vaativat vuorovaikutustilanteet. Kun henkilö joutui esiintymään isommalle joukolle, stressikäyrä näytti punaista. Myös vaativat palaverit stressasivat.

– Teknisen alan koulutukseen ei kuulu vuorovaikutustaitojen opiskelu. Siksi tämän alan esimiehet saattavat kuormittua näissä tilanteissa tavallistakin enemmän, Suvitie puntaroi.

Työhön katkoksia – riittävästi unta

Kuormittumisen ehkäisyssä ihminen itse on avainasemassa. Ensimmäinen asia on oppia tunnistamaan jaksamisensa rajoja ja ruveta toimimaan sen mukaan. Kuormittumistakin ihminen kestää, kunhan palautumista tapahtuu riittävästi.

– On tärkeää, että ihminen irrottautuu välillä työasioista, sulkee henkisessä mielessä työpaikan oven. Kannattaa miettiä, onko todella tarpeellista olla sähköpostin tai kännykän kautta tavoitettavissa vuorokauden ympäriinsä. Katkoksia tarvitaan myös työpäivään. Oma kokemukseni oli, että pieni torkahdus ruokatunnilla näkyi selvänä palautumisena Hyvinvointianalyysissä, Suvitie kertoo.

Kaikkein tärkeimpänä tutkijat pitävät riittävää yöunta. Sinä aikana elimistö ehtii palautua lepotilaan niin hyvästä kuin huonosta stressistä. Tässä nykyihmisellä olisi Kinnusen mukaan paljon korjattavaa.

Myös työorganisaatiot voivat tehdä paljon estääkseen niin esimiehiä kuin heidän alaisiaan uupumasta. JTO aikoo nyt ottaa hyvinvoinnin osaksi johtamiskoulutusta.

– Jos mitään ei tehdä, ennen pitkää hyvät johtajat uupuvat. Eikä uupunut johtaja varmasti enää ole hyvä johtaja, Suvitie toteaa.