Tulostettava versio

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF ovat tehneet yhteisen lisälahjoituksen tekniikan koulutusta antaville yliopistoille: Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle 325.000 euroa, Oulun yliopistolle 290.000 euroa, Åbo Akademille 45.000 euroa sekä Turun yliopistolle ja Vaasan yliopistolle 15.000 euroa kummallekin.

Päätös näistä yhteensä 690.000 euron lahjoituksista tehtiin TEKin valtuuston kokouksessa 26.3. Lappeenrannassa.

Jo aikaisemmin on tehty miljoonan euron lahjoitus Aalto-yliopiston säätiöpääomaan ja 750.000 euron lahjoitus Tampereen teknillisen yliopiston säätiöpääomaan. Yhteensä järjestöjen lahjoitussumma on 2,44 miljoonaa euroa. Lahjoitukset tehdään järjestöjen sijoitetusta pääomasta - ei jäsenmaksuina kerätystä varoista.

TEK ja TFiF määrittivät lahjoitusten suuruutta paitsi tutkintojen määrä myös koulutuksen laadun perusteella. Mittareissa otettiin huomioon esimerkiksi yliopistojen kansainvälistyminen, huippulaatuinen koulutus, koulutuksen vetovoima hakijoiden keskuudessa sekä opiskelijoiden lukumäärä suhteessa opettajiin. Nämä kaikki ovat laadukkaan koulutuksen edellytyksiä.

Yliopistotasoinen tekniikan koulutus on
Suomen menestysstrategian heikoin lenkki

- Olemme Suomen hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että korkea teknologinen osaaminen on Suomen menestyksen kulmakivi, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. Osaaminen ei kuitenkaan synny tyhjästä. Tekniikan alan koulutus kärsii aliravitsemuksesta – ei opiskelija-aineksen vaan rahoituksen osalta. Opiskelijaa kohti lasketut tekniikan yliopisto-opetuksen resurssit ovat Suomessa alle puolet Euroopan johtavien yliopistojen resursseista, kuvaa TEKin puheenjohtaja Merja Strengell haastetta.

Suomi on saanut kiitosta kansainvälisissä vertailuissa peruskoulutuksemme laadusta. Myös tutkimus- ja kehityspanostuksessa suhteessa bruttokansantuotteeseen olemme yhdessä Ruotsin kanssa teollisuusmaiden kärjessä tuoreimman Teknologiabarometrin mukaan.

- Nämä hyvin hoidetut asiat eivät kuitenkaan auta meitä menestykseen, jos yliopistokoulutus on heikkona lenkkinä niiden välissä, Strengell sanoo. - Suomalaisilla ei valitettavasi ole sellaista myötäsyntyistä ihmegeeniä, jolla meistä tulisi huippuosaajia huonommallakin koulutuksella!

TEK ja TFiF haastavat muut mukaan talkoisiin

Yliopistolain uudistuksen jälkeen Suomen yliopistot ovat uusien haasteiden ja mahdollisuuksien edessä.

- Me tekniikan yliopistokoulutuksen saaneiden järjestöt haluamme omalla panoksellamme kiinnittää huomiota siihen, että kehittyvien maiden alhaisten kustannusten ja nopeasti kehittyvän koulutuksen paineessa Suomella ei ole muuta pelastusta kuin vielä parempi koulutus ja korkeampi osaaminen.

– Vaikka yliopistokoulutuksen perusrahoitus on yhteiskunnan tehtävä, haluamme näyttää esimerkkiä ja haastaa mukaan Suomen osaamispohjan kunnostustalkoisiin kaikki yritykset, yhteisöt ja yksityiset kansalaiset, jotka tietävät hyötyvänsä huippulaatuisesta yliopistokoulutuksesta, Strengell kiteyttää.