4. helmikuuta 2012

EtusivuEdunvalvontaTyöelämäTekniikkaKoulutusLakitietoJärjestöasiatOpiskelijat
Vain Verkossa

Lähteekö korkea teknologia seuraavaksi?

18.3.2010 | Heikki Kauppi | Luettu 1180 kertaa - 1 kommentti

Share on FacebookShare on Twitter
Tulostettava versioTulostettava versio
No votes yet

Nokia Siemens Networksin pitkäaikaiset kannattavuusvaikeudet johtivat hiljattain uuteen yt-neuvottelukutsuun. Neuvottelut liittyvät yhtiön maailmanlaajuiseen kustannustenkarsintaohjelmaan, jossa on tarkoitus leikata kaikkiaan 5 000 työpaikkaa, eli lähes kymmenesosa koko yhtiön työvoimasta maailmanlaajuisesti. Kutsu tuli vain muutama viikko sen jälkeen, kun NSN avasi uuden tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen Intian Bangaloreen.

On herännyt kysymys siitä, onko Suomi menettämässä kilpailukykynsä myös korkean teknologian kehittäjänä, kuten se menetti kilpailukykynsä elektroniikan kokoonpanijana suhteellisen lyhyen kukoistuskauden jälkeen.

Yhden yrityksen ja toimialan perusteella ei pidä vetää laajakantoisia johtopäätöksiä, mutta kysymys on aiheellinen. Suomi nousi edellisestä lamasta uuteen kukoistukseen pitkälti telekommunikaatioon ja konepajatekniikkaan liittyvän erikoisosaamisen varassa. Rikkaiden luonnonvarojen puutteessa Suomi rakensi itselleen teknologisesta osaamisesta vahvan tukijalan.

Haasteena osaamiseen perustuvassa strategiassa on, että kilpailijat eivät lepää laakereillaan, vaan kehittävät omaansa jatkuvasti. Suomen ongelman ydin onkin juuri tässä. Olemme kansakuntana ottaneet teknologiseen osaamiseen perustuvan menestyksen ikään kuin saavutettuna etuna ja laiminlyöneet osaamisen uudistamisen.

Suomi panostaa tekniikan ylioppilasta kohti laskettuna alan yliopisto-opetukseen rahaa ja henkilöstöä vain noin puolet OECD-keskiarvosta. Yhtä opetushenkilökuntaan kuuluvaa kohti on kolmisenkymmentä opiskelijaa, kun kohtuullinen taso olisi noin 10–15. Laitemäärärahat ovat yhtä jälkeenjääneitä, ja tekniikan yliopistomme tippuvat kansainvälisillä ranking-listoilla.

Muodissa olevan eläkesäännösten kanssa näpertelyn sijasta Suomen hallituksen tulisi tosissaan paneutua siihen, miten löydetään ne tuotteet ja palvelut, joista muu maailma on tulevaisuudessa valmis maksamaan sellaisen hinnan, jota meidän elintasomme ylläpitäminen vaatii. Eläkkeellesiirtymisiän nostamisella ei ole merkitystä, ellei ole mitään tekemistä.

Kommentit

Tuntematon | 07-04-2010

Kaupin näkemykseen korkean teknologian karkaamisesta voi vain yhtyä, ikävä kyllä. Syiksi olisi kuitenkin realistista etsiä muitakin kuin pelkkä raha. Suomessa on kuitenkin viimeiset 20 vuotta panostettu todella paljon koulutukseen.
Mikä sen sijaan puuttuu, on elinkeinoelämän toimijoiden eli yritysten ja työntekijäjärjestöjen yhteinen näkemys ja yhteistyö ! Siellä on juututtu jonnekin 50 vuoden takaisin asetelmiin ja rahaa sekä resursseja palaa valtavat määrät koko ajan hukkaan keskinäisissä jonninjoutavissa kiistelyissä , niinkuin nyt ahtaajienkin lakko osoitti. Odotankin kovasti,milloin ammattiliitot vaihtavat rooliaan hiukan ajanmukaisemmaksi ja rakentavammaksi. Niissä on osaamista ja kymmeniätuhansia ammattilaisia jäseninä. On helppoa sysätä kaikki vastuu aina maan hallituksen 15 ministerille, mutta se on kyllä enimmäkseen väärä osoite.

Kirjoita uusi kommentti

Sähköpostisosoite pidetään luottamuksellisena eikä sitä julkaista julkisesti.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä testataan, että olet oikea käyttäjä ja ehkäistään automaattista roskapostin lähetystä.
Anna oikea vastaus kysymykseen. Suuret ja pienet kirjaimet eivät ole merkitseviä.