Tulostettava versio

Mukava työilmapiiri lisää työhyvinvointia,
mutta kiusaaminen nakertaa sitä. TEKin uudelle Työhyvinvointi-sivustolle on koottu asiaa työhyvinvointiin vaikuttavista ja sitä edistävistä tekijöistä. Tarjolla on tietoa myös eläkkeistä.

Yksilön näkökulmasta työhyvinvointi tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että ihminen voi työssään hyvin, on toimintakykyinen ja motivoitunut.

Organisaatiolle työhyvinvointi merkitsee sitä, että työyhteisö toimii tehokkaasti yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Tunnista vahvuutesi ja heikkoutesi

Mukava työilmapiiri, hyvä johtajuus ja selkeä työn organisointi sekä avoimuus tiedonkulussa ovat työhyvinvoinnin rakennuspalikoita. Myös johdonmukainen, avoin palkitsemispolitiikka ja säännöllinen palautteenanto motivoivat ja edistävät työntekijän jaksamista.

Oman ammattitaidon ja osaamisen jatkuva kehittäminen lisää työn hallinnan kokemusta, edistää tuloksellisuutta ja tukee urakehitystä.

Hyvinvointia huonontavat muun muassa liiallinen työkuorma, univaje, liiallinen alkoholin käyttö ja muut epäterveelliset elämäntavat. Työsuhteen epävarmuus, kiusaaminen, tapaturmat ja ikäsyrjintä ovat työelämän epäkohtia. Ne uuvuttavat ja syövät työn mielekkyyttä.

Työhyvinvoinnin edistämiseksi on tärkeää huolehtia omasta terveydestään, tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa, rajansa ja kipupisteensä. Myös ammatillisen ydinosaamisen hallinta työssä pitää yllä motivaatiota ja työssä jaksamista.

Ohjeita antiikin Kreikasta

Työpahoinvointi – jaksamisongelmat tai jatkuva pelko työpaikan pysyvyydestä – vie motivaation ja työnilon, mutta myös tulokset ja tuottavuuden. Silti työn henkisten ja sosiaalisten uhkien tunnistus on vasta lapsenkengissään. Ylikuormitusta ei havaita ajoissa, ei itsessä eikä toisessa.

Kirjassaan Työhyvinvoinnin portaat Päivi Rauramo puhuu antiikin Kreikan neljästä hyveestä, käytännöllisestä viisaudesta, rohkeudesta, oikeamielisyydestä ja kohtuullisuudesta. Hän kysyykin, olisiko näissä ainesta myös nykypäivän työhyvinvoinnin rakentamiseen.

Työhyvinvointiin lisää euroja

Eläköitymisellä on suuri kansantaloudellinen merkitys, ja siksi myös nykyistä 59,4 vuoden keskimääräistä eläköitymisikää halutaan nostaa.

Työurien pidentämiseksi on jo otettu käyttöön kannustinkarttuma, joka palkitsee yli 63-vuotiaan ansiotyön kerryttämällä eläkettä noin kaksinkertaisella eläkekarttumaprosentilla. Eläkemenojen kasvun hillitsemiseksi vuoden 2010 alusta otettiin käyttöön eläkkeitä leikkaava elinaikakerroin, jolla varaudutaan eliniän pitenemiseen.

Ennen kaikkea pidemmät työurat edellyttävät kuitenkin nykyistä suurempaa panostusta työhyvinvointiin. Työhyvinvointiin käytetään nyt noin 800 euroa henkeä kohti vuodessa, mitä muun muassa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahonen pitää liian vähäisenä summana. Niinpä puutteet työhyvinvoinnissa maksavat yhteiskunnalle jopa 25 miljardia euroa vuodessa, muun muassa sairauspoissaoloina.

TEK avasi työhyvintointisivuston

• Lue lisää työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista asioista TEKin työhyvinvointisivustolta.