Joka viides valmistui työttömäksi
Valmistuvien epävarmuus työllistymisestä on kasvanut. Viidennes TEKin kyselyyn vastanneista vastavalmistuneista oli vailla työtä valmistumishetkellä. Samaan aikaan määräaikaisten työsuhteiden suhteellinen osuus on kasvanut.
TEKin vastavalmistuneille vuonna 2009 tekemään kyselyyn vastanneista 78 prosenttia oli saanut työpaikan. Työllisten suhteellinen osuus romahti miltei kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta 2008, jolloin 85 prosenttia vastanneista oli onnistunut saamaan töitä.
Valmistumishetkellä työtä vailla olevien, työtä hakevien vastaajien osuus (20 %) hyppäsi seitsemän prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin vuoden 2008 valmistuneiden vastaava (13 %).
Valmistuvien epävarmuus työllistymisestä kasvoi huomattavasti. Vastavalmistuneiden diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työttömyysasteen kuukausikeskiarvo nousi yli kahdella prosenttiyksiköllä vuodesta 2008. Työ- ja elinkeinoministeriön työnhakutilastoihin sekä arvioituun valmistuneiden määrään perustuen työttömyysasteen kuukausikeskiarvo oli 2,6 prosenttia vuonna 2008, mutta tammi–marraskuussa 2009 jo 4,8 prosenttia.
Kaksi prosenttia vuoden 2009 kyselyyn vastanneista jatkoi valmistuttuaan päätoimisina opiskelijoina. Hieman alle kaksi prosenttia teki jotain muuta, kuten suoritti varusmiespalvelusta tai piti äitiyslomaa.
Yli kolmannes määräaikaisia
Vuoden 2009 vastaajista 58 prosenttia työskenteli toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa ja 38 prosenttia määräaikaisessa työsuhteessa. Vuoden 2008 kyselyn vastaajien vastaavat suhteelliset osuudet olivat 64 ja 33 prosenttia. Vuoden 2009 vastaajista työskenteli osa-aikatyössä kaksi prosenttia sekä itsenäisenä yrittäjänä tai ammatinharjoittajana yksi prosentti.
Vuoden 2009 vastaajista 96 prosenttia katsoi työnsä vastaavan koulutustaan hyvin tai erittäin hyvin. Vastaajien valmistumishetken kolme yleisintä työnantajan toimialaa olivat koulutus tai tutkimus (19 % vastaajista), metalliteollisuus (11 %) sekä tele- tai tietoliikenne (11 %).
Lähes kaksi kolmasosaa ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan opiskelupaikkakuntansa talousalueella ja kolmannes muualla Suomessa. Kaksi prosenttia vastaajista työskenteli ulkomailla heti valmistumisensa jälkeen.
Vakinaisten palkoissa pientä nousua
Lähes puolet eli 45 prosenttia vastaajista sai diplomityönantajastaan myös valmistumisen jälkeisen työnantajan. 13 prosenttia vastaajista katsoi saaneensa työpaikkansa henkilökohtaisilla suhteillaan ja 10 prosenttia omatoimisuudellaan yhteyden ottamisessa työnantajiin.
Vain diplomi-insinööri- tai arkkitehtitutkinnon suorittaneista toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa työskennelleiden vastaajien mediaanialkupalkka oli 3 000 euroa kuukaudessa. Määräaikaisessa työsuhteessa se oli 2 400 euroa. Vuoden 2008 vastaavat mediaanit olivat 2 850 ja 2 500 euroa.
Vuoden 2009 vakituisesti työskentelevistä vastaajista 45 prosenttia kertoi saavansa myös luontoisetuja tai lisiä. Näiden vastaajien saamien luontoisetujen ja lisien arvon mediaani oli 100 euroa.
Seitsemän vuoden opinnot
Vuoden 2009 vastaajien opiskeluajan mediaani oli seitsemän vuotta. Vastaajista hieman alle puolet oli opiskeluaikanaan poissaolevana vähintään yhden lukukauden. Poissaolojen mediaani niillä vastaajilla, joille poissaoloja oli kertynyt, oli kaksi lukukautta.
Opiskeluaikana tehdyn työn tai työharjoittelun mediaani oli 21 kuukautta, ja mediaanivastaaja työskenteli opiskeluaikanaan keskimäärin kolme kuukautta vuosittain. Mediaanivastaaja katsoi lähes 90 prosentin opiskeluaikana tekemästään työstä vastanneen omaa opintoalaansa.
Viidennes vastaajista oli opiskellut ulkomailla osana tutkintoaan, ja 14 prosenttia oli työskennellyt ulkomailla. Ulkomailla opiskelleista mediaanivastaaja oli tehnyt opintojaan kuusi kuukautta muualla kuin Suomessa. Ulkomailla työskentelyn mediaaniaika oli kolme kuukautta.
Vastaajista 83 prosentilla tekniikan alan ylempi korkeakoulututkinto oli ainoa suoritettu tutkinto. Hieman reilu kymmenys vastaajista oli suorittanut lisäksi ammattikorkeakoulu- tai opistotasoisen insinööritutkinnon. Muita tutkintoja oli kuudella prosentilla vastaajista.
DI-työ tehtiin yhä useammin ilmaiseksi
Puolet vuoden 2009 vastaajista teki diplomityönsä yksityiselle teollisuusyritykselle. Yliopistoille ja korkeakouluille diplomityönsä teki neljännes vastaajista. Yksityisen palvelualan yritykset sekä muut julkisen sektorin työnantajat haalivat kummatkin kymmenyksen diplomityön tekijöistä.
Mediaanivastaaja teki diplomityötään kahdeksan kuukautta. Kymmenyksellä vastaajista kului diplomityön tekemiseen 18 kuukautta tai pitempään.
Kaksi kolmasosaa vastaajista teki diplomityönsä palkkatyönä. Kuudesosa sai diplomityötään varten stipendin. Diplomityöstä saadun kuukausipalkan mediaani oli 2 062 euroa, ja stipendisummien mediaani oli 9 600 euroa.
Vastaajista 12 prosenttia ei saanut diplomityöhönsä minkäänlaista rahoitusta. Rahoitusta saamattomien suhteellinen osuus kasvoi neljä prosenttiyksikköä vuoden 2008 kyselyn vastauksiin verrattuna.
Kolme kymmenestä vastaajasta oli ottanut opintolainaa opiskeluaikanaan. Otettujen opintolainasummien mediaani oli 5 500 euroa.
TEK tutkii
TEK kerää vastavalmistuneiden kyselyllä lukukausittain tietoja tekniikan alalta valmistuvien opiskelusta, työelämään sijoittumisesta ja palkkatasosta. Tuloksia käytetään yhteistyössä yliopistojen kanssa koulutuksen jatkuvaan kehittämiseen. Niiden perusteella annetaan myös TEKin alkupalkkasuositukset.
Kyselyyn vastasi 1 250 vastavalmistunutta vuonna 2009. Viime vuosina ylemmän korkeakoulututkinnon on suorittanut teknillistieteellisellä koulutusalalla hieman alle 3 000 henkeä vuosittain.
Vuoden 2009 kyselyn vastaajista neljännes oli naisia, ja vastaajien mediaani-ikä oli 27 vuotta.
Lisätietoa kyselytuloksista löytyy sivulta www.tek.fi kohdasta Palkat.
Heikki Kauppi
Pääkirjoitus
Mihin menet, metsä?
Julkaistu 17.06.2010
Marjo Matikainen-Kallström
Pylväiden välistä
Vielä olisi energiaratkaisuissa viilattavaa…
Julkaistu 17.06.2010
Antti Peltomäki
Eurooppalainen näkökulma
Talouskriisistä digitaaliseen Eurooppaan
Julkaistu 17.06.2010












Arkisto







Kirjoita uusi kommentti