Tulostettava versio

Työttömäksi jäänyt korkeasti koulutettu voi nyt aiempaa paremmin
hankkia lisä- ja täydennyskoulutusta menettämättä työttömyysturvaa. Koulutusajalta maksettava tuki lasketaan osaksi työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaa.

Lakimuutos julkisista työvoimapalveluista tuli voimaan 1.1.2010. Muutos mahdollistaa työttömyysajan käyttämisen aiempaa laajemmin opiskeluun ja kannustaa etsimään kouluttautumiselle yksilöllisiä vaihtoehtoja. Työttömyysetuutta sekä matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvausta voi saada riippumatta siitä, osallistuuko työtön työ- ja elinkeinotoimiston hankkimaan koulutukseen vai hankkiiko koulutuksensa itse.

Työvoimakoulutuksena tarjottava koulutus on työttömälle jatkossakin ilmaista, mutta itse hankitun yksilöllisen koulutuksen kustannukset jäävät työttömän kontolle.

Koulutuksen kesto lasketaan myös osaksi 500 päivän työttömyyspäiväraha-aikaa. Kouluttautumisvaihtoehtoja kannattaa tutkailla jo irtisanomisaikana.

Edistettävä työllistymistä

Mitä tahansa opintoja ei kuitenkaan hyväksytä suoritettavaksi työttömyysturvalla, vaan koulutustarve on todettava yhdessä työvoimaviranomaisen kanssa. Lisäksi edellytetään, että koulutus edistää työnhakijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia saada työtä.

Myös korkeakoulututkinnon voi suorittaa loppuun, mikäli opinnot ovat olleet kesken yli vuoden ja niiden loppuunsaattaminen onnistuu kahden vuoden aikana.

– Työvoimaviranomaisten harkinta on tiukkaa. Lain tavoitteena on, että työttömyysaikainen koulutus todella lisää osaamista. Korkeasti koulutetuilla massakoulutukset harvoin vastaavat tätä tavoitetta. Siksi on tärkeää, että paikalliset soveltamiskäytännöt aidosti palvelevat lain hengen toteutumista ja yksilölliset lisä- ja täydennyskoulutusratkaisut tulevat osaksi työllistymisohjelmia, vt. yksikönjohtaja Ida Mielityinen TEKistä sanoo.

Silti jatkossa tarvitaan myös akateemisille soveltuvaa ryhmämuotoista työvoimakoulutusta.

– Tähän asti tarjonta on ollut mitätöntä, joten on korkea aika panostaa myös korkeasti koulutettujen työvoimakoulutuksen kehittämiseen. Hyväksi esimerkiksi kelpaa Salossa keväällä 2010 Protomo-hankkeen alla pilotoitava uudentyyppinen, tuotekehitysideoiden ympärille rakennettu työvoimakoulutus, joka vastaa tekniikan osaajien tarpeita ja edistää samalla yrittäjyyttä.

Korkeasti koulutettujen maailma tunnettava

Mielityinen muistuttaa, että työelämän muutosvauhti on kova. Korkeasti koulutettujen osaaminen vaatii jatkuvaa päivittämistä. Työttömyysaika kannattaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti kehittymisen ja samalla työllistymisen edistämiseen.

– Myös työvoimaviranomaisten on edistettävä tätä tavoitetta kaikin lain antamin keinoin. Siksi työvoimaviranomaisten ymmärrystä ja tietoa korkeasti koulutettujen työmarkkinoista on lisättävä.

Alan eri toimijoiden yhteistyötä on korostettava, jotta tulevaisuuden osaamistarpeet ja työllistymisen väylät tulevat kaikille toimijoille tutuiksi. Verkostoyhteistyötä kouluttajien, työvoimaviranomaisten ja työnantajien kesken tarvitaan aiempaa enemmän, jo yt-neuvotteluja käytäessä.

Työttömien aktiivisuuden tukeminen ja yksilöllisten koulutusratkaisujen rakentaminen vaatii työvoimatoimistoilta riittäviä henkilöstöresursseja.

– Tässä tilanteessa valtion tuottavuusohjelmasta tulevat paineet henkilöstön vähentämiseen työvoimatoimistoissa herättävät kyllä isoja kysymyksiä, Mielityinen sanoo.