Tulostettava versio

Porkkanana yliopistojen rahankeruulle on lupaus valtion pääomasijoituksesta: yliopisto voi saada jokaista hankkimaansa miljoonaa kohden valtiolta 2,5 miljoonaa. Mutta lama haittaa varainhankintaa. Valtion vastinrahoitusohjelmalle
onkin esitetty vuoden jatkoaikaa.

Oulun yliopistorahasto tavoittelee 50 miljoonan euron pääomapottia, mikä edellyttää yksityisiä lahjoituksia noin 15 miljoonan arvosta.

Varainhankintapäällikö Seppo Heikkilän mukaan lama on vienyt pahasti pohjaa keräykseltä.

– Jos yritys jakaa lomautuslappuja, sen on todella vaikea lahjoittaa samanaikaisesti rahaa yliopistolle. Nykyisen talous- ja finanssikriisin oloissa keräystavoite tämän vuoden loppuun onkin liian kova. Jos taas saadaan vuosi lisäaikaa, voidaan onnistua.

Kampanjan tämänhetkinen saldo on noin kolme miljoonaa euroa. Lahjoituksia ovat tehneet yritykset, yhteisöt, kunnat ja yksityishenkilöt. Oulun yliopiston alumnitoiminta on vasta aluillaan, joten yliopistosta valmistuneiden puoleen ei ole vielä käännytty.

Yliopisto on nimennyt varainhankintaa edistämään valtuuskunnan: 74 tunnettua pohjoissuomalaisista ja valtakunnallista vaikuttajaa toimivat lähettiläinä yliopiston, yritysten ja yhteiskunnan välillä.

Lahjoitustuottoa aiotaan Oulussa käyttää tieteellisiin avauksiin sekä muihin tutkimus- ja koulutustoiminnan kehittämistoimiin. Yliopistorahaston tuotolla on tarkoitus tukea erityisesti yliopiston kansainvälistymistä.

– Oulun yliopisto haluaa olla kansainvälisesti menestyvä tiedeyhteisö. Nokian veroisiin uusiin avauksiin päästäksemme meidän on oltava valikoiduilla tutkimusaloilla maailman terävintä kärkeä, Heikkilä toteaa.

Heikkilä on tyytyväinen siihen, että asenteet rahankeruuta kohtaan ovat vuodessa muuttuneet.

– Syksyllä 2008 mieliala oli vielä kovin kysyvä, nyt ymmärrys on kasvanut.

Kiire tulee

Turun yliopistorahastoon tavoitellaan varanhankintakampanjalla 20 miljoonaa euroa. Potista on saatu tähän mennessä kokoon kaksi miljoonaa euroa. Lahjoituksia on tullut pääasiassa Turun alueen yrityksiltä.

Varainhankinnasta vastaava projektipäällikkö Riku Cavadas kertoo talouden taantuman näkyvän tilanteessa.

– Kirvestä ei ole heitetty kaivoon, mutta kiire voi tulla.

Turussa varojen keruuta on vauhditettu myös mainoskampanjalla.

– Yliopiston varainhankinta on monelle uusi asia, joten sitä on syytä tehdä tunnetuksi kaikin konstein, Cavadas perustelee.

Tosin varainkeruu ei ole 2000-luvun keksintö. Niin Turun yliopisto kuin Turun kauppakorkeakoulukin – jotka vuoden alussa yhdistyivät uudeksi Turun yliopistoksi – on aikanaan perustettu yksityisten lahjoitusvarojen turvin.

– Tavoitteena on jälleen, 90 vuotta myöhemmin, vakuuttaa niin elinkeinoelämä kuin alueen väestö siitä, että Turun yliopiston menestys on suureksi hyödyksi alueen kehitykselle, Cavadas sanoo.

Aikataulussa edetään

Tampereen teknillisessä yliopistossa tilanne näyttää valoisalta.

– Finanssikriisistä ja lamasta huolimatta suhtautuminen TTY-säätiöön on ollut hyvin myönteistä, ja varainkeruu on edennyt tavoiteaikataulussaan. Tavoitteeksi asetetusta 50 miljoonasta kasassa on jo 30 miljoonaa, Tampereen teknillisen yliopiston viestintäpäällikkö Katja Ayres kertoo.

Hänen mukaansa yliopistojen kilpailu lahjoitusvaroista ei ole vaikuttanut keräykseen negatiivisesti.

– Vaikutus on ehkäpä ollut jopa päinvastainen, sillä yliopistoille uudenlainen varainkeruutoiminta on saanut eri yliopistojen kampanjoiden kautta paljon julkisuutta ja tullut tunnetuksi.

TTY:llä on muihin yliopistoihin verrattuna vuosi enemmän aikaa valtion vastinrahalla kompensoitavaan varainkeruuseen, koska säätiö syntyi myöhemmin kuin Aallossa. Lahjoituksia kerätään siis vuoden 2011 loppuun.

Suurimmat lahjoitukset ovat tulleet erilaisilta yhteisöiltä eli säätiöiltä, rahastoilta ja yhdistyksiltä. Alumneille ja suurelle yleisölle suunnatun kampanjan TTY käynnistää vasta alkaneena vuonna.

– Lahjoittamalla TTY:n säätiöpääomaan olet mukana tekemässä tulevaisuuden teknologiaa ja osaajia sekä rakentamassa suomalaisen yhteiskunnan ja teollisuuden menestystä, Ayres perustelee rahankeruuta potentiaalisille lahjoittajille.

Positiivinen vire

Lappeenrannan teknillinen yliopisto käynnisti uuden yliopistolain mukaisen peruspääoman keräyksen syyskuussa. Kokoon pitäisi saada viisi miljoonaa euroa.

Varainhankinnan asiamies Pertti Kolari kertoo, että keräyksen ensimmäisessä vaiheessa painopiste on maakunnallisessa keräyksessä.

– Yksityishenkilöiden puoleen yliopisto on kääntynyt yhdessä alumniyhdistyksen kanssa. Varoja on kerätty muun muassa haastekampanjoinnin avulla.

Toisessa vaiheessa käännytään yliopistojen yhteistyökumppaneiden, erityisesti energiateollisuuden, puoleen.

Rahankeruussa on edetty rauhallisesti, sillä lama on hankaloittanut tilannetta: henkilöstönsä lomauttaneilta yrityksiltä ei lahjoituksia yliopistolle voida odottaa.

Kolarin mukaan aikataulun ja suunnitelmien mukaan on silti kyetty etenemään.

– Yliopiston peruspääomaa on nyt 800 000 euroa, ja perusvire on hyvin positiivinen. Toivomme kuitenkin, että keräysaikaa saadaan jatkettua ainakin vuoden 2011 elokuun loppuun saakka, jolloin talouselämä on jo toivon mukaan elpynyt lamasta.

Kolari sanoo, että Lappeenrannan teknillisen yliopiston peruste varainhankinnalle on selkeä.

– Yliopisto on Lappeenrannalle ja sen ympäristölle elintärkeä.

Tavoitteeseen päästään

Varainhankintakoordinaattori Lotta Silfverberg Åbo Akademista uskoo, että yliopiston tavoitteeksi asettama 10 miljoonaa euroa saadaan kerättyä vuoden loppuun mennessä. Tammikuussa koossa oli vajaa viidennes, 1,8 miljoonaa euroa.

Silfverbergin mukaan varainhankinta on edennyt suunnitelman mukaan. Hän pitää peruspääoman tuottoa tulevaisuudessa yliopistolle merkittävänä asiana, mutta ei talouden kannalta kuitenkaan ratkaisevana.

– Yksityishenkilöiden keskuudessa, etenkin alumniemme joukossa, keräys on otettu hyvin vastaan. Yrityksissä taantuma on kiristänyt taloutta, joten niissä on suhtauduttu keräykseen pienellä varauksella, Silfverberg kertoo.

Yliopiston oma väkikin on ottanut asian omakseen.

– Esimerkiksi laite- ja systeemitekniikan laboratorio ohjasi 80-vuotisjuhlansa yhteydessä saamansa lahjoitukset Åbo Akademin varainhankintakeräykseen, Silfverberg kertoo.

Medianäkyvyyttä on hankittu ilmoituskampanjalla Hufvudstadsbladetissa ja järjestämällä lehdistötilaisuuksia sekä kampanjan lanseerauksen että lahjoituksien julkistamisten yhteydessä. Kampanjalla ”Åbo Akademi – yliopistokoulutusta ja tutkimusta ruotsiksi Suomessa” halutaan taata ruotsinkielisen yliopistokoulutuksen tulevaisuus Suomessa.

Alumnit jatkossa avainasemassa

Merkittävät paikalliset yrityslahjoitukset ja puolentoista miljoonan euron säätiölahjoitus sai Vaasan yliopiston nostamaan keräystavoitetta alkuperäisestä parista miljoonasta neljään miljoonaan.

– Luotamme siihen, että hyvät esimerkit innostavat muita mukaan, varainhankinnasta vastaava Jouko Havunen kertoo.

Monessa yrityksessä ollaan kuitenkin vielä odottavalla kannalla.

– Alustavissa keskusteluissa on näytetty vihreää valoa, mutta lopullisesti päätökset tehdään vasta keväällä, kun yrityksissä nähdään, mihin suuntaan taloudessa mennään.

Ennen vuodenvaihdetta Vaasan yliopisto lähestyi myös alumnejaan.

– Lukuisilta yksityishenkilöiltä saatiin tuhannen euron lahjoituksia. Lisäksi alumnit vievät viestiä varainhankinnasta myös työyhteisöihinsä.

Havunen arvelee, että tulevaisuudessa alumnien merkitys lahjoittajina todennäköisesti kasvaa huomattavasti. Näin on käynyt muun muassa Englannissa.

– Siksi on toivottavaa, että lahjoitukset saataisiin verotuksessa pysyvästi vähennyskelpoisiksi.

Lahjoituksen tehneet yksityishenkilöt ovat kiitelleet Vaasan yliopistoa hyvistä elämäneväistä, mutta moni on tehnyt lahjoituksen myös siksi, että näkee yliopiston tärkeänä alueen kehitykselle tulevaisuudessa.

Havusen mukaan Vaasan yliopistossa neljän miljoonan tavoittelu jatkuu optimistisessa hengessä.

– Jos pääomasta saadaan esimerkiksi viiden prosentin vuotuinen tuotto, se on yliopistolle jo merkittävä kehittämisraha.