Tulostettava versio

Suomen pahimpia puutteita ovat tuoreen teknologiabarometrin mukaan kansainvälisen verkottuneisuuden ja avoimuuden vähäisyys.
Eikä Suomi ole vieläkään tietoyhteiskuntakehityksen mallimaa.

Suomi sijoittuu kuitenkin kakkoseksi Ruotsin jälkeen tietoyhteiskuntakehityksen kokonaisindikaattorissa. Myönteistä on myös se, että pk-sektorin innovaatiotoiminta näyttää olevan aiempaa tuloksellisempaa.

TEKbaro mittaa Suomen ja kahdeksan vertailumaan tilaa ja kehitystä informaatioyhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskunnaksi. Näitä ulottuvuuksia mitataan useilla kymmenillä indikaattoreilla.

Koska barometrin indikaattoreissa käytetään tietolähteinä virallisia tilastoja, tuloksissa on väistämättä viivettä. Niinpä nykyisen taantuman vaikutukset eivät vielä näy. Sen sijaan raportin kotimaisen kyselyosion aineisto on kerätty syksyllä 2009.

Indeksiin on sisällytetty myös kestävän kehityksen mittari, jossa on mukana terveyteen, tulonjakoon, työllisyyteen ja ympäristönsuojeluun liittyviä indikaattoreita.

Tietoyhteiskuntakehitys polkee paikallaan

Kansainvälisessä vertailussa Suomen aiemmin hyvin epätasainen vahvuusprofiili on tasoittunut, mutta on vieläkin jonkin verran vino.

Suomi on edelleen erittäin vahva informaatioyhteiskuntana; olemme muun muassa tehokas tiedon tuottaja. Myös hyvillä koulusaavutuksillamme on suuri painoarvo.

Ruotsi on edelleen selvästi edellämme tietoyhteiskuntana; meillä kehitys polkee paikallaan.

Tietämysyhteiskuntana Suomi on kehittynyt ripeästi, mutta Tanska on vielä edellämme. Tietämysyhteiskuntana kehittymistä mitataan tieteellis-tekniseen osaamiseen, uuden tiedon soveltamiseen, yrittäjyyteen sekä verkottuneisuuteen ja kansainvälisyyteen liittyvillä indikaattoreilla.

Kestävän kehityksen mittarilla Suomi on neljäntenä Ruotsin, Tanskan ja Hollannin jälkeen. Tässä Suomen asemaa heikentää se, että meillä on paljon energiaintensiivistä vientiteollisuutta. Näin muissa maissa kulutettavien tavaroiden tuotannosta syntyvät päästöt lasketaan Suomen synniksi.

Kokonaisindeksissä Suomi häviää vain Ruotsille.

– Suomen kehityksen hitautta tietoyhteiskuntana osoittaa se, että viestintäteknologian yleinen hyödyntäminen on alle vertailumaiden keskiarvon. Muun muassa sähköinen kaupankäynti ja nettiyhteyksien levinneisyys ovat edelleen muita maita vähäisempiä, totesi tutkimuskoordinaattori Torsti Loikkanen VTT:ltä TEKbaron julkistamisseminaarissa 14.1.

– Tietoverkot ja sähköinen asiointi tarjoavat hyvän keinon kompensoida maantieteestä johtuvia luontaisia kansainvälistymisen esteitä. Tämän vuoksi vertailumaista jälkeen jääminen on erityisen huolestuttavaa, sanoi TEKin yksikönjohtaja Pekka Pellinen.

T&k-sijoituksia ulkomailta niukasti

Suomen heikkous on kansainvälisen verkottuneisuuden ja avoimuuden vähäisyys. Kansainväliset t&k-investoinnit ovat jonkin verran lisääntyneet, mutta kokonaisuudessaan Suomeen investoidaan ulkomailta vain vähän muihin maihin verrattuna. Tästä voidaan päätellä, että Suomi ei ole erityisen houkutteleva toimintaympäristö.

– Vaikka barometri osoittaa ongelmakohdat, se ei anna vastauksia siihen, miksi Suomen hyvä osaaminen ei konkretisoidu parempana vaihtosuhteena ja miksi Suomeen ei saada investointeja eikä ulkomaisia osaajia, professori Raimo Sepponen Aalto-yliopistosta pahoitteli seminaarin keskusteluosuudessa.

Hänellä oli tuore kokemus, että TKK:n avoimeen magneettikuvauksen tutkijan tehtävään – todella huippuyksikköön – ei saatu yhtään hakijaa.

– Jos pitkälle kehitettyjen tuotteiden osuus viennistämme on korkea, mutta vaihtosuhde on huono, voitaneen päätellä, että myymme tuotteemme liian halvalla, huomautti vuorineuvos Jaakko Ihamuotila.

Hän esitti toisenkin reippaan näkemyksen: – Suomi muuttuisi ulkomaisille investoijille ja osaajille houkuttelevammaksi, jos Suomi ottaisi englannin viralliseksi kieleksi!

Mitä pitäisi tehdä?

Suomen tilanteen korjaamiseen tarvitaan Pekka Pellisen mielestä laajavaikutteisia toimenpiteitä. Yksittäisten ministeriöiden sisäisillä toimilla ei enää paljon pidemmälle päästä.

– Pulmallinen esimerkki viime ajoilta on vaikkapa verokannusteiden käyttö innovaatiojärjestelmän kehittämisessä. TEMin valmistelema esitys kaatui valtiovarainministeriön vastustukseen. Samoin tekijänoikeuslainsäädäntöä on valmisteltu hyvin kapeista lähtökohdista.

– Tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja hallinnon eri sektoreiden nykyistä tiiviimpää yhteistoimintaa niin innovaatiotoiminnan tehostamiseksi kuin tietotekniikan laajojen läpimurtohankkeidenkin aikaansaamiseksi, Pellinen totesi.

Tätä kommentoi arkkitehti Jouni J. Särkijärvi:

– Kaikkihan kannattavat periaatteessa yhteistyötä ja raja-aitojen kaatamista. Valitettavasti käytännössä monet erikoisalojen asiantuntijat ovat suorastaan ylpeitä siitä, että eivät ymmärrä mitään muista aloista. Tällä asenteella ei voida soveltaa muiden alojen hyviä paradigmoja omalle alalle.

Yksi uudelleen arvioinnin paikka on Pellisen mielestä Strategisen huippuosaamisten keskusten eli SHOKien organisointimalli. SHOKit ovat sinänsä tarpeellisia, mutta niistä ei saa muodostua nykyrakenteiden puolustuslinnoituksia; pikemminkin tarvitaan uudistumisen välineitä.

– Tämä edellyttää myös systemaattista, pidemmälle tulevaisuuteen katsovaa ennakointityötä SHOKien ulkopuolella. Myös taloudellista kynnystä uusien toimijoiden pääsemiselle mukaan SHOKeihin pitäisi alentaa, Pellinen jatkoi.

Myös Aalto-yliopiston professori Yrjö Neuvo piti keskustelua SHOKien organisoinnista aiheellisena.

Kehitystyössä tavoitellaan asiakaslähtöisyyttä

– Myönteinen havainto on se, että yritysenkeleiden määrä Suomessa on kasvanut selvästi, totesi Torsti Loikkanen. Yritysten pääomarahoituksen rakenteelliset järjestelyt – muun muassa Veraventuren ja Aloitusrahasto Veran rooli – alkavat ilmeisesti tuottaa tulosta.

Tällä kierroksella barometriin lisättiin innovaatiotoiminnan asiakas- ja käyttäjälähtöisyyttä seuraavia osioita. Vaikka 60 prosenttia yrityksistä ilmoittaa vähentäneensä t&k-panostustaan laskusuhdanteessa, valtaosa toimijoista yrittää tavalla tai toisella kytkeä asiakastarpeita omiin prosesseihinsa. Yleisimmät keinot olivat tuotteiden koekäyttö, pilottiprojektit sekä markkinatutkimukset.

Poliitikot korjanneet käsityksiään

Mielenkiintoinen muutos aiempien barometrien tuloksiin on nähtävissä poliitikkojen arvioissa maamme teknistieteellisestä tilasta. Poliitikot ovat olleet edellisillä kerroilla selvästi optimistisempia kuin tekniikan ammattilaiset ja elinkeinoelämän edustajat. Nyt tämä ero on tasoittumaan päin.

– Ehkä faktatietoa on saatu viime vuosina aiempaa paremmin poliitikkojen tietoisuuteen, Pellinen arvioi.

Uusi näkökohta eläkeikäkeskusteluun

Tuloksissa on myös muutamia yleisyhteiskunnallisesti mielenkiintoisia havaintoja.

Sosiaalinen yhteenkuuluvuus, jota barometrissa mitattiin kansalaisten terveydellä, tulonjaolla, työllisyydellä ja sukupuolten tasa-arvolla, on Suomessa Loikkasen mukaan vertailumaiden keskiarvoa heikompi.

Terveen elinajan odote Suomessa on poikkeuksellisen alhainen, lähes 10 vuotta vertailumaita huonompi.

– Mitä tästä pitäisi ajatella suhteessa ajankohtaiseen keskusteluun eläkeiästä, Pellinen kysyi.

– Ilahduttavaa puolestaan on, että lukiolaisnuorison mielenkiinto tekniikkaa ja tekniikan aloja kohtaan on korkealla ja jopa kasvanut aiempiin tuloksiin verrattuna, Pellinen kertoi.