Tekesissä innovoi luottamusmieskin

Tekesin Avaruus ja ympäristömittaukset -yksikössä erikoistutkijana työskentelevä Håkan Sandell on työpaikkansa teknologia-asiantuntijoiden ja TEKin jäsenten luottamusmies. Innovoinnista ei ole haittaa luottamusmiehellekään.
Kun Tekesissä ryhdyttiin rakentamaan palkkausjärjestelmää 1996, Håkan Sandell oli mukana monta vuotta kestäneessä urakassa. Palkkausjärjestelmä valmistui 2002.
Työn vaativuuden arviointiin perustuva järjestelmä oikein kohdistettuine paikallisine erineen on nostanut palkkoja. Tekesin huippuasiantuntijoiden palkat ovat Sandellin mukaan entistä kilpailukykyisempiä yksityisen sektorin kanssa. Rekrytointikin on helpottunut.
Jos yksi juna ei vie eteenpäin, pitää keksiä toinen. Siksi innovatiivisia ja uusia malleja tarvitaan myös paikallisissa neuvotteluissa.
– Kun on johdonmukainen ja perustelee esitykset kunnolla, syntyy tulosta. Aina pitää olla useampia malleja ja tarkkaan mietittyjä uusia esityksiä. Työntekijöiden on oltava aloitteellisia omissa asioissaan, innovatiivisia edelläkävijöitä, Sandell sanoo.
Viime keväänä paikallista erää jaettaessa ykkösvaihtoehtona olleista vaativuustasoihin kohdennetuista korotuksista ei päästy yksimielisyyteen, mutta henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella taulukoitu prosentuaalinen progressiivinen korotus kelpasi lopulta työnantajallekin. Mitä paremmin suoriuduit työstäsi, sitä suuremman korotuksen sait henkilökohtaiseen palkanosaasi.
Kevään paikallinen erä toi lisää palkkaa eritoten naisille, jotka Sandellin mukaan suoriutuvat Tekesissä tietyissä vaativuusluokissa miehiä paremmin tehtävistään. Eri osatekijöistä koostuvan kokonaisarvion kunkin suoriutumisesta tekee esimies. Valmista kaavaa siihen ei ole.
– Meillä naisten kokonaispalkan keskiarvo on muutamissa vaativuusluokissa parempi kuin miehillä juuri henkilökohtaisen osuuden vuoksi, mutta naisia on johtotehtävissä edelleen vähemmän kuin miehiä.
Paikallisen erän kohdistamistapaan on Sandellin mielestä oltu yleisesti tyytyväisiä – paitsi ulkomailla työskentelevät, jotka jäivät myös tällä kierroksella korotuksia vaille. Työnantaja ei aluksi edes suostunut keskustelemaan heidän palkankorotuksistaan.
Paljon työtä ja tiukkaa otetta
Tekesissä teknologian väen edunvalvonnasta huolehtii paikallisyhdistys Tekes TEK. Nykyään siinä on jäseniä noin 60 eli puolet kaikista mahdollisista kuuluu yhdistykseen.
– Osa TEKin jäsenistä ei syystä tai toisesta kuulu yhdistykseemme. Yhteinen etu kuitenkin olisi, että mahdollisimman moni TEKin jäsen liittyisi myös paikallisyhdistykseen. Painoarvo kasvaisi ja meitä kuunneltaisiin entistä paremmin, Håkan Sandell sanoo.
Muut akavalaiset valitsivat itselleen oman luottamusmiehen vuosituhannen alkaessa. Silloin talon insinöörijoukkokin heräsi.
– Kun olin ollut neuvottelemassa palkkausjärjestelmästä, minut suostuteltiin luottamusmieheksi, Sandell kertoo.
Tehtävä on vaatinut sinnikkyyttä, tiukkuutta ja paljon työtä.
– Kovin herkkähipiäinen ei voi olla. Kiitosta tulee harvoin, ja työnantajankin moitteita joutuu välillä kuuntelemaan korvat punaisena, Sandell naurahtaa.
Paikallisten neuvottelujen lisääntyessä luottamusmiehen osaaminen ja oikeat ominaisuudet ovat entistäkin tärkeämpiä. Oppia on onneksi voinut saada Akavan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKON, VAKAVAN ja Julkisen sektorin esimiehet ja asiantuntijat JEA:n luottamusmiesseminaareilta ja -kursseilta.
Luottamusmiehenä Sandell on päässyt luomaan ainutlaatuiset verkostot läpi valtion hallinnon.
– Elämää rikastuttaa, kun tietää mitä muun koulutuksen saaneet ihmiset ajattelevat. Monipuolisista verkostoista on ollut hyötyä niin luottamusmiehen tehtävissä kuin omassa työssäkin.
TEKin valtion valiokunnan monivuotisena jäsenenä Sandell on ollut mukana vaikuttamassa TEKin valtiolla työskentelevien edunvalvonnan linjauksiin. Siitä työstä hänet on palkittu TEKin hopeisella ansiomerkillä.
Osa-aikaeläkeläisenä jaksaa
Håkan Sandell valmistui tekniikan lisensiaatiksi TKK:n radiotekniikan osastolta pääaineenaan radiotekniikka.
Ura vei Ruotsin valtiollisen avaruusyhtiö Rymdbolagetin kautta kauppa- ja teollisuusministeriöön, joka koordinoi Suomen osallistumista kansainvälisiin avaruushankkeisiin. Sandell edusti Suomea Ruotsin avaruushallinnossa ja Pohjoismaiden Telex-satelliittikokeilussa, mutta palasi kuuden vuoden jälkeen Suomeen KTM:ään avaruusasiain neuvottelukunnan pääsihteeriksi.
Vuonna 1993 Sandellin vakanssi siirrettiin Tekesiin. Muutenkin avaruusasioiden hallinnollinen rakenne on muuttunut vuosien myötä.
Nykyisessä erikoistutkijan työssään Sandell pääsee osallistumaan Tekesin edustajana muun muassa Euroopan avaruusjärjestö ESAn eri elinten kokouksiin. Hän on ESAn laukaisuohjelmaneuvoston ja ESAn kansainvälisiä suhteita käsittelevän komitean IRC:n jäsen sekä kansainvälisen avaruusaseman Suomen yhteyshenkilö.
Sandell on ollut osa-aikaeläkkeellä jo vuodesta 2004 lähtien.
– Työssä alkoi olla liian paljon rönsyjä, kun en osannut sanoa ei. Tuli burn outin tapaista. Osa-aikaeläke on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi: rönsyt ovat karsiutuneet, työtehtävät ovat mielekkäitä ja jaksan hyvin, eikä rahassakaan kovin paljon häviä. Talo valmistui ja lapsenlapsi pääsi meille hoitoon kerran viikossa, Sandell summaa osa-aikaeläkeläisen iloja.
Hän tekee työajasta 56 prosenttia pääsääntöisesti niin, että maanantait ja perjantait ovat eläkepäiviä.
– Tästä käytännöstä joustetaan tarvittaessa esimerkiksi kokousten vuoksi. Muuten kyllä yritän pitää tiukasti kiinni eläkepäivistä. Luottamusmiehen velvollisuuksia on ollut ajoittain vaikea sovittaa osa-aikaeläkkeen kanssa, mutta kun ne tehtävät on luvannut hoitaa, niistä ei voi tinkiä.
Sandell on nyt 65-vuotias ja olisi päässyt jo vanhuuseläkkeelle, mutta ei malta, ei aivan vielä.
– Olen nyt mukana mielenkiintoisessa suomalais-kiinalaisessa yhteishankkeessa rakentamassa Sanghain maailmannäyttelyn alueelle virtuaalisen liikkumisen ja opastuksen ohjelmaa.
Maailmannäyttely avataan toukokuussa, joten Sandell arvelee siirtyvänsä vanhuuseläkkeelle vuoden loppupuolella.
Kaiken muun ohella silloin voi jatkaa vaikkapa ranskalaisen kulttuurin sekä Ranskan ja Suomen suhteiden ylläpitämistä ja kehittämistä tekniikan alalla, sillä Sandell toimii aktiivisesti ACTIM-Finlandessa. Se on Ranskaan ACTIM-stipendimatkan tehneiden suomalaisten yhdistys, johon nykyään pääsevät muutkin Ranskasta innostuneet tekniikan ja kulttuurin taitajat.
Osa-aikaeläkkeen ikäraja nousee 2011
Osa-aikaeläke on kuulunut työeläkejärjestelmään vuodesta 1987 lähtien, mutta sitä on rukattu jo useamman kerran.
Alun perin osa-aikaeläkkeelle saattoi päästä 60-vuotiaana. Vuonna 1994 ikäraja laski 58 vuoteen, ja 1998 säädetty väliaikainen laki mahdollisti osa-aikaeläkkeen 56-vuotiaana.
Vuonna 2005 osa-aikaeläkkeen ikärajaa nostettiin taas 58 vuoteen.
Vuoden 2011 alussa ikäraja nousee takaisin 60 vuoteen. Muutos koskee vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneitä.
Osa-aikaeläkkeelle siirtymisen jälkeen eläkettä kertyy vielä nyt sekä työansioista että ansion alenemasta.
Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen pienentää kuitenkin vanhuuseläkkeen määrää. Osa-aikaeläkeläiselle on karttunut vanhuuseläkettä vuoden 2005 alusta lukien 0,75 prosenttia, kun normaalin työansion karttuma on 1,5 prosenttia.
Vuoden 2011 uudistuksen jälkeen karttuma pienenee edelleen. Eläkettä ei enää kerry osa-aikaeläkkeestä lainkaan. Sitä kertyy vain osa-aikaeläkkeellä olijan työansiosta.
Osa-aikaeläkkeen saaminen edellyttää siirtymistä kokopäivätyöstä osa-aikatyöhön. Osa-aikatyöntekijän ansiotason tulee olla vähintään 35 prosenttia ja enintään 70 prosenttia entisestä, vakiintuneesta ansiotasosta.
Osa-aikaeläke korvaa puolet kokopäivä- ja osa-aikatyön palkkojen erotuksesta.
Osa-aikaeläkkeelle siirtymisestä on sovittava työnantajan kanssa.
Palkansaajajärjestöt pitävät osa-aikaeläkettä yhtenä keinona parantaa työssä jaksamista ja pidentää työuria. Työnantajajärjestöt ovat suhtautuneet järjestelmään nihkeämmin.
Avaruusosaamista myös Suomessa
Suomi on mukana Euroopan avaruusjärjestö ESAn kautta monissa avaruushankkeissa, noin 20 miljoonalla vuosittain. Suomelle kansainvälinen yhteistyö onkin ainoa keino päästä mukaan avaruusohjelmiin, sillä pienellä maalla ei ole muuhun varaa. Suomi osallistuu alan ohjelmiin muissakin järjestöissä, muun muassa Euroopan sääsatelliittijärjestö EUMETSATissa.
Avaruusohjelmat tarjoavat tutkimusryhmille ja teollisuudelle runsaasti mahdollisuuksia lähteä mukaan haastaviin avaruustieteen ja kaukokartoituksen laiteprojekteihin.
Useampi suomalainen yritys kehittää avaruudessa käytettäviä teknologioita, sillä ESA hankkii teknologiaa satelliitteihin, avaruusluotaimiin ja niiden ohjaukseen. ESA rahoittaa satelliittihankkeiden lisäksi teknologiaprojekteja, joissa kehitetään esimerkiksi elektroniikkakomponentteja ja järjestelmiä, ohjelmistoja, materiaaleja ja tietoliikennejärjestelmien teknologioita.
Avaruusteknologiaa sovelletaan myös tavalliseen arkielämään kuten ympäristötietopalveluihin, energianjakeluun, etälääketieteeseen, liikenteeseen ja logistiikkaan tai vaikkapa paikannusalaan, joka on avaruusteknologiasta poikinut mahdollisuus uusiin markkinoihin.
Suomalaisten avaruusalan tutkijoiden ja yritysten osaamisaloja ovat astrofysiikka ja planeettojen kaasukehämittaukset, röntgen- ja mikroaaltotekniikka, kevyet hiilikuiturakenteet, avaruuslaitteiden elektroniikka ja ohjelmistot, otsoneihin ja aerosoleihin liittyvä tieteellinen tutkimus, revontulialueen fysiikka ja avaruussää sekä ympäristösovellukset, jotka liittyvät esimerkiksi metsiin, lumeen, jäähän ja mereen.
Työ- ja elinkeinoministeriö TEMin alainen avaruusasiain neuvottelukunta on ylin Suomen julkisen sektorin avaruustoimintaa koordinoiva elin. Sen sihteeristönä toimii Tekesin Avaruus ja ympäristömittaukset -yksikkö.
Tekes myös maksaa suurimman osan avaruusohjelmiin osallistumisen kuluista.
Yksi hyvä esimerkki suomalaisesta alan osaamisesta saatiin syyskuussa, kun Ilmatieteen laitoksen tutkija TkL Juha-Pekka Luntama valittiin ESAn avaruussäähankkeen vetäjäksi.
Heikki Kauppi
Pääkirjoitus
Mihin menet, metsä?
Julkaistu 17.06.2010
Marjo Matikainen-Kallström
Pylväiden välistä
Vielä olisi energiaratkaisuissa viilattavaa…
Julkaistu 17.06.2010
Antti Peltomäki
Eurooppalainen näkökulma
Talouskriisistä digitaaliseen Eurooppaan
Julkaistu 17.06.2010












Arkisto






Kirjoita uusi kommentti