Useita polkuja vähäpäästöiseen Suomeen

Valtioneuvoston hyväksymästä ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselonteosta keskustellaan tulevaisuusfoorumeissa eri puolilla Suomea. Espoon Dipolissa tilaisuus järjestettiin 27. tammikuuta.
Valtioneuvoston lokakuussa hyväksymässä ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa asetetaan tavoitteeksi vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050.

Dipolin tulevaisuusfoorumin pääpuhuja oli pääministeri Matti Vanhanen. Tulevaisuusselonteon esitteli ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen ja avajaissanat lausui Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri. Tulevaisuusvaliokuntaa edustivat (kuvassa vasemmalla) kansanedustaja Kimmo Tiilikainen ja (kuvassa oikealla) kansanedustaja Päivi Lipponen (kuvassa oikealla), ja hänen vieressään on kansanedustaja Jyrki Kasvi.
Selontekoa varten on laadittu neljä esimerkinomaista skenaariota, joilla hahmotetaan mahdollisia polkuja kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa. Mitään niistä ei esitetä sellaisenaan valittavaksi. Skenaariotyö osoittaakin, että Suomen on mahdollista vähentää päästöjä hyvin erilaisin keinoin.
Hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen esitteli Dipolin yleisölle vaihtoehtoiset polut.
Skenaariossa A tehokkuuskumous energian loppukulutus puolittuu ja kaikki energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä. Maassa on 8–12 kaupunkimaista aluekeskusta. Elinkeinorakenteessa palvelujen osuus kasvaa, teollisuuden heikkenee. Ilmasto- ja ympäristöteknologia on tuottanut maahan uusia nokioita.
Skenaariossa B kestävä arkikilometri kulutuskeskeisyys on laantunut ja palvelut korvaavat tuotteita. Maassa on palvelukeskuksia, päivittäispalvelut saadaan läheltä ja liikenne on vähentynyt. Ekologinen suunnittelu on vientituote. Teollisuus on uusiutunut biojalostamoja, viestintäteknologiaa ja kierrätysraaka-aineita hyödyntävällä tuotannolla. Ydinvoimaa on lisätty.
Skenaariossa C omassa vara parempi pyritään omavaraisuuteen ja paikallisuuteen. Pientalot tuottavat energiansa pääosin itse. Autot kulkevat sähköllä tai biopolttoaineilla. Metsäteollisuus on bioteollisuutta, kotimainen elintarviketeollisuus on vahvaa, kasvis- ja lähiruoka on suosiossa. Maassa on parikymmentä vahvaa aluekeskusta.
Skenaariossa D teknologia ratkaisee suurin osa suomalaisista asuu eteläisessä Suomessa. Suurkaupunkien liepeillä on väljä yhdyskuntarakenne, mutta asutus maaseudulla on vähentynyt. Liikenne on kasvanut, mutta käytössä ovat sähköautot ja nopeat junat. Energian kulutus on nykytasolla, teollisuuden osuus kulutuksesta on suuri. Ydinvoiman osuus on kasvanut selvästi. Energiaintensiivinen teollisuus on ruuhka-Suomen ulkopuolella, etelässä on energiapihiä osaamisteollisuutta.
Skenaariotyön perusteella siirtyminen vähäpäästöiseen yhteiskuntaan edellyttää energiatehokkuuden parantamista olennaisesti kaikilla sektoreilla. Samoin tarvitaan vähäpäästöisen teknologian kehittämistä, kaupallistamista ja käyttöönottoa.
Ekotehokasta teknologiaa vientiin
Ilmastotyö on käynnissä kaikkialla maailmassa, ja foorumissa puhunut pääministeri Matti Vanhanen kehottikin puheessaan suomalaista teollisuutta tarttumaan sen tarjoamiin maailmanlaajuisiin mahdollisuuksiin.
- Ilmastonmuutos avaa markkinat korkean osaamisen vihreälle teknologialle, jolla vähäpäästöisyyden ja hiilineutraalisuuden tavoitteet saavutetaan.
- Yleensäkin Suomen valttikortiksi on tarjolla ekotehokkaan teknologian vienti. Se puolestaan toteuttaa kestävää kehitystä sekä kotimassa että ekoviennin kohteissa. Edellytyksenä on, että kotimarkkinakysyntä luo pohjan uuden teknologian ja referenssilaitosten käyttöönotolle.
Foorumit vielä Tampereella ja Joensuussa
Valtioneuvoston kanslia järjestää foorumeita yhdessä muun muassa yliopistojen, maakuntaliittojen ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kanssa. Tilaisuuksissa pyritään innostamaan paikallisia toimijoita mukaan selonteon toimeenpanoon.
Tulevat foorumit järjestetään 9.2. Tampereella ja 15.3. Joensuussa. Ne ovat kaikille kiinnostuneille avoimia tilaisuuksia, joihin ilmoittaudutaan ennakkoon.
- 30.1.2012
Rahoituksen rakenteet syyniin - 30.1.2012
Vaikeiden sudokujen mestari - 19.1.2012
SAK, STTK ja Akava sitoutuvat harmaan talouden torjuntaan - 10.1.2012
Fjäder ehdottaa tutkimus- ja kehitysrahoitukseen uusia keinoja - 25.11.2011
Matikainen-Kallström: Suomi vaarassa hukata ison osaamispotentiaalin - 21.10.2011
Fjäder: Vakautusratkaisu pitäisi vieläkin pelastaa - 15.9.2011
Tuotantotuki lisää kuluttajan maksaman sähkön hintaa - 15.9.2011
Valistuksen kynnyksellä vanhoilliset edistyksen esteinä - 14.9.2011
Akava: Budjettiriihessä pieniä joskin tervetulleita muutoksia - 8.9.2011
TEKiltä yhteiskuntavastuun standardeja ja normeja esittelevä opas - 8.9.2011
Tekeekö hallitus viisaita valintoja? - 4.8.2011
Akavan Fjäder: Kataisen työllisyys- ja kasvusopimus on tervetullut aloite - 29.6.2011
Teollisuuden ammattiliitot valmiita yhteistyöhön hallituksen kanssa syksyn työmarkkinaratkaisuissa - 10.6.2011
Akavan Fjäder: Uuden hallituksen keskityttävä työllisyyspolitiikkaan - 9.6.2011
Ryhmäsampo Primus -henkivakuutuksen voimassaolo pidentyi - 9.6.2011
Tiurin tie kestävään tulevaisuuteen - 9.6.2011
Tekniikan museo houkuttelee kaupungin syntysijoille - 9.6.2011
Ekotehokkuudella ei kysyntää - 19.4.2011
Kauppi Nokiasta Ykkösen aamu-tv:ssä - 18.4.2011
Kolme TEKin jäsentä eduskuntaan - 6.4.2011
Teollisuuden palkansaajat: Yritysverotus tukemaan talouden kasvua - 31.3.2011
Teollisuudella edessä suuri siirtymä vihreään tuotantoon - 29.3.2011
PT ennustaa 3,9 prosentin kasvua - 28.3.2011
Tekkiläiset kansanedustajaehdokkaat valtuuston tentattavina - 25.3.2011
TEKin valtuusto ehdottaa: Tiede- ja teknologiaministeri seuraavaan hallitukseen - 17.3.2011
Ehdokkaat - 17.3.2011
Miten perheesi selviää, jos…? - 2.2.2011
Talousnäkymät myönteisiä - 2.2.2011
EWC tärkeä yhteistyöelin - 2.2.2011
Kiinasta koituu iloakin - 2.2.2011
Kiinan uhka – Euroopan markkinoille perätään reilua kilpailua













Arkisto

Kirjoita uusi kommentti