Tulostettava versio

Jäsenten tehtävänä on pitää huolta siitä, että järjestö muistaa mitä varten se on olemassa. TEK ei ole sen hallitus tai toimisto, vaan yli 70 000 jäsentä, sanoo Lars Miikki.

Lars Miikki puhkuu intoa. Maapallo keikkuu Aalto-yliopiston päärakennuksen kokoushuoneen pöydällä, kun hän pohtii globalisaation mukaan tuomia haasteita niin TEKille kuin työmarkkinajärjestöille laajemminkin.

- Me olemme valtavien haasteiden edessä. Globalisaation myötä koko työkulttuuri on muuttumassa. Uuden työkulttuurin luomisessa TEKin ja ennen kaikkea TEKin jäsenten pitää olla mukana. Dialogin kautta syntyvät uudet ajatukset.

Miikki huomauttaa, että edunvalvonta - koski se sitten työsuhteen ehtoja tai teknillistä korkeakoulutusta - ei ole tuntenut valtioiden tai maanosien rajoja enää aikoihin. Rajat ylittävään työhön on korkea aika lähteä mukaan.

- Meillä on kaikki edellytykset jo olemassa, osaaminen ja tietämys, sillä TEKin jäsenistö on levittäytynyt ympäri maailman. He ovat avainasemassa tekniikan hyödyntämisessä, kun esimerkiksi edistetään kestävää kehitystä globaalisti. Sitä verkostoa kannattaa koota yhteen.

Myös entistä voimallisempi yhteistyö erilaisten kansainvälisten vaikuttajatahojen ja viiteryhmien kanssa on nyt tarpeen.

- Eri toimijoiden kanssa yhdessä, ei yksin. Aalto-yliopisto ja siellä esimerkiksi Design Factory on hieno esimerkki siitä, miten tieteidenvälistä ja ongelmalähtöistä oppimiskulttuuria viedään eteenpäin ja miten kootaan yhteen eri alojen opiskelijoita löytämään uutta.

Työkulttuurin muutosta tarvitaan, jotta ihmiset haluaisivat tehdä työtä yli 60-vuotiainakin.

- Tarvitaan innostavia työympäristöjä, ja niiden luomiseen tarvitaan myös yksittäisiä jäseniä. Meidän on innostettava jäseniämme tuomaan luovuuttaan esiin ja käyttämään omaa järjestöään vaikutuskanavana yhteiskunnassa. Ei näin tärkeää työtä voi jättää TEKin noin sadalle ydinaktiiville ja toimistolle, Miikki miettii.

TEKin jäsenten asialla

Miikki otti jäsenten etujen ajamisen asiakseen aloittaessaan valtakunnallisena teekkariasiamiehenä kesäkuussa 1986.

Yhteisten asioiden hoitaminen vei mukanaan. Miikki jatkoi tehtävässä peräti seitsemän vuotta.

Miikin mukaan järjestön asema jäsentensä etujen ajajana ei ollut niinä vuosina vielä kunnolla vakiintunut. Korkeakouluinsinöörien ja arkkitehtien edunvalvontajärjestö KAL ja Suomen teknillisen seura STS eivät olleet vielä lopullisesti sulautuneet nykyiseksi TEKiksi, vaikka toimivatkin saman katon alla.

Ammattikunnan vanhemmissa piireissä STS:ssä karsastettiin työmarkkinaedunvalvontaa, jota varten oli synnytetty KAL. STS ja KAL toimivat periaatteessa omilla toimialueillaan, mutta teknologian edistäminen ja koulutuspolitiikka sekä yleinen talouspolitiikka kiinnostivat myös KALia, joka vahvistui koko ajan.

Ei ollut itsestäänselvyys, mikä olisi järjestön tulevaisuus.

- Siinä tilanteessa kuka tahansa ollut olisi kyllä tajunnut nopeasti, millä eväillä on mentävä eteenpäin. Järjestön on toimittava jäsentensä ehdoilla ja ajettava jäsenille tärkeitä asioita ympäröivässä yhteiskunnassa.

<Kahden eri järjestön todellinen yhdistyminen vei vuosia. Yhteinen toiminnanjohtaja ja toimisto saatiin 1991, mutta nykyisen nimensä TEK sai vasta 1993.

- Tuolloin opin myös sen, että kaikki kehittäminen perustuu yhteistyöhön. Kestäviä tuloksia ei voi saavuttaa norsunluutornissa istumalla, vaan on mentävä jäsenten keskelle. On kuunneltava ja innostettava ihmisiä mukaan, Miikki sanoo.

Merkittävä vaikuttaja

Vaikka Miikki ei ole koskaan ollut valtuuston jäsenenä, hän on merkittävä vaikuttaja TEKissä. Takana on jo monta kautta muun muassa jäsenpalveluvaliokunnassa, myös sen puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.

- TEK on kehittänyt valtavasti jäsenpalvelujaan. Kokonaisvaltainen palvelustrategiakin syntyi TEKille 2005. Tulokset näkyvät voimakkaana jäsenmäärän kasvuna.

Miikki sanookin olevansa aidosti ylpeä siitä, että on omalla toiminnallaan voinut vaikuttaa TEKin menestystarinan syntymiseen.

Nykyisen hallituksen varajäsenenä ja hallitusohjelmaneuvottelijana hän on ollut mukana linjaamassa TEKin toimintaa. Kokoomuksen valtuustoryhmän sihteerinä hänen kädenjälkensä näkyy lähes kaikessa ryhmän työssä.

- Valtuustotyö on jäsendemokratian kannalta keskeistä. Valta TEKissä kuuluu jäsenille, jotka määräajoin valitsevat valtuuston päättämään järjestön asioista. Miikki arvostaa TEKin suoraa jäsendemokratiaa. Hänen mielestään puolueiden menestyminen TEKin vaaleissa osoittaa, että demokratia toimii myös käytännössä.

- Jos haluamme vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan, meidän on oltava osa sitä.

Hän muistuttaa, että TEK ei ole sen hallitus tai toimisto, vaan sen yli 70 000 jäsentä.

- Suurten organisaatioiden vaarana on, että unohdetaan, mitä varten ollaan olemassa. Jäsenten tehtävänä on pitää huolta siitä, että näin ei pääse käymään.

Miikki on mukana myös Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnassa, joten kanava laajemmallekin vaikuttamiselle on auki.

Tässäpä työpajaa kerrakseen. Kuva on Aalto Kick-off -tilaisuudesta Dipolista vuoden 2008 joulukuulta. Lars Miikki oli mukana fasilitoimassa tapahtumaa.

Konsultointia ja työpajoja

Tomi Järvelin Designissa vanhempana konsulttina vuodesta  2006 työskennellyt Miikki onkin erikoistunut erilaisten asiantuntijatyöpajojen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Hänen osaamisensa erityisalueita ovat erilaisten organisaatioiden aktivoiminen ja verkottaminen, työpajojen suunnittelu, fasilitointi ja raportointi sekä asiakaskohtaisten työpajakonseptien räätälöinti eri toimijoiden väliselle yhteistyölle.

Miikki on toiminut konsulttitehtävissä lukuisissa Teknillisen korkeakoulun täydennyskoulutuskeskus Dipolin vetämissä innovaatio-, kehittämis- ja koulutushankkeissa. Nyttemmin ensisijaisena työkenttänä on Aalto-yliopisto ja siellä erilaisten konseptien rakentaminen yliopiston ja yritysten välisen yhteistyön vahvistamiseksi ja uudenlaisten innovaatioympäristöjen luomiseksi.

- Suuri osa näistä töistä on toteutettu osallistuvien työpajaprosessien avulla.

Esimerkiksi Tietoyhteiskuntaneuvoston Tulevaisuuden elinvoimainen Suomi -raportin laatimista ja tulosten levittämistä varten hänen tehtäviinsä kuului yli 500 asiantuntijan verkottaminen yli 20 työpajassa.

Työpajatyöskentely ja fasilitointi ovat tätä nykyä arkipäivää myös TEKin tavassa työstää strategioitaan. 

Lars Miikki TEK-vaikuttajana:

2008 Valittiin kolmannen kerran TEKin Kokoomuksen valtuustoryhmän sihteeriksi.

2002 Valittiin TEKin hallituksen varajäseneksi ensimmäisen kerran. 

2000 Valittiin TEKin jäsen- ja järjestöasiain valiokunnan puheenjohtajaksi.

1996 Valmistui diplomi-insinööriksi TKK:sta pääaineenaan orgaaninen kemia.

1986 Aloitti työn valtakunnallisena teekkariasiamiehenä.