Tulostettava versio

Sääntömääräiset toimintasuunnitelman ja talousarvion käsittely sujuivat ripeästi 19.–20.11. TEKin valtuustossa. Keskustelua kirvoittivat Insinöörien ilmasto-ohjelma, TEKin osallistuminen yliopistojen rahoitukseen ja jäsenten aktivointi yritysyhdistystoimintaan.

Vuoden 2010 toimintaa leimaa jäsenten lisääntyvä työttömyys. Perusedunvalvonnan ja jäsenpalvelujen lisäksi TEK tukee työttömiä ja työttömyysuhan alaisia jäseniään monin tavoin sekä suoraan että välillisesti muun muassa yt-tilanteissa, oikeudellisissa riidoissa sekä uudelleen työllistymisessä. Toimintasuunnitelma on luettavissa TEKin sivuila.

Talousarvion yhteydessä valtuusto päätti vuotuisen jäsenmaksun korotuksesta 33 eurolla. Koko korotus johtuu työttömyyskassamaksun noususta. Lisää jäsenmaksusta tämän lehden sivulla 56.

Talousarvion käsittelyn yhteydessä Insinöörityön valtuustoryhmän puheenjohtaja Jari Nummikoski esitti Sari Halosen (sd) kannattamana 60 000 euron määrärahan lisäämistä talousarvioon. Tästä määrärahasta maksettaisiin YTN:n yritysyhdistyksille (yry) tekkiläisten jäsenten jäsenmaksut. Ehdotus sai useita muitakin kannatuspuheenvuoroja. Tämän asian vauhdittamiseksi tehtiin myös kaksi valtuustoaloitetta.

TEKin hallituksen puheenjohtaja Merja Strengell totesi, että hallitus on hiljakkoin käsitellyt asiaa ja päättänyt, että käytäntöjä yry-maksuissa pyritään yhdenmukaistamaan YTN-järjestöjen kesken.

Määrärahan lisäysehdotus jäi äänestyksessä vähemmistöön äänin 23–35.

Vastaan äänestäneidenkin joukossa monet ilmaisivat periaatteellisen tukensa ehdotetulle toimintamallille. Sillä arveltiin voitavan lisätä TEKin jäsenten aktiivisuutta yritysyhdistyksissä ja paikallisessa edunvalvonnassa. Asia on kuitenkin valmisteltava huolellisesti, hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti yhteistyössä muiden ylempiä toimihenkilöitä edustavien järjestöjen kanssa.

Sähkö Suomen vientituotteeksi

Loppukesästä valmistunut TEKin ja Uuden insinööriliiton yhteinen Insinöörien ilmasto-ohjelma tuotiin valtuustolle tiedoksi. Ohjelmaa pidettiin enimmäkseen hyvänä ja insinöörityyliin optimistisena avauksena.

Leena Westlund (sd) huomautti, että on hyvin optimistista olettaa, että sähköenergian tuotantoa lisätään ja ydinvoimaa rakennetaan nopeasti lisää. Westlund kaipasi näkemystä energian yhteistuotannon tulevaisuudesta.

Marko Kosunen (vihr) totesi, ettei ohjelmassa ole huomioitu ympäristön muutosta viime vuosina. – Ohjelma olisi loistava, jos se olisi tehty vuonna 2003. Meidän pitäisi keksiä jotain, jolla vastataan siihen miten ympäristö on muuttunut.

Lotta Forssell (kok) oli tyytyväinen, ettei ilmasto-ohjelmassa ole sorruttu pessimismiin. Hän muistutti, että Suomessa on metsäteollisuuden supistusten jälkeenkin suuri määrä energiaa vaativaa teollisuutta. Forssell herätti kysymyksen, voisiko sähkö voisi olla tulevaisuudessa suomalainen vientituote.

– Olisiko se nyt niin hirveää jos sähköä joskus vietäisiinkin? Olemme olleet kaksikymmentä vuotta sähkön nettotuojana. Ei maailma siihen kaatuisi, jos sähköä välillä vietäisiin.

Saku Mantere kunnialautakunnan johtoon

Insinöörien ammattieettisiä asioita käsittelevän TEKin kunnialautakunnan jäsenistä oli erovuorossa puheenjohtaja Eino Tunkelo ja jäsen Saku Mantere. Tunkelon tilalle lautakuntaan valittiin Hannu-Matti Järvinen. Mantere valittiin lautakuntaan uudelleen, ja hänet valittiin myös kunnialautakunnan uudeksi puheenjohtajaksi.

Valtuustokauden pituus harkinnassa

Valtuuston työskentelyä kehittämään nimetty Alari Kujalan johtama työryhmä nosti osaraportissaan esiin vaalikauden pidentämisen kolmesta vuodesta neljään. Tällä saavutettaisiin paitsi taloudellista säästöä, myös pitkäjänteisyyttä työskentelyyn.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Petri Orava kannatti vaalikauden pidentämistä. Samoin Insinöörityön ensimmäisen kauden valtuutettu Lauri Laitinen.

- Olen kauteni puolivälissä ja opettelen vasta tuntemaan muita valtuutettuja. Toisaalta olen jo vaalilautakunnassa valmistelemassa seuraavia vaaleja, hän totesi.

Nuorten valtuustoryhmän Pekka Leikaksen ja opiskelijaedustaja Leeni Knightin mielestä vaalit ovat väärä kohta säästämiseen; vastavalmistuneiden ja juuri äänioikeuden saaneiden jäsenten osallistumismahdollisuutta TEKin päätöksentekoon ei saisi siirtää liian pitkälle.

Kansanedustaja ja valtuutettu Jukka Mäkelä (kok) ei pitänyt vaalikauden pituutta kovin oleellisena asiana. Enemmän hän oli huolissaan siitä, että TEKin valtuustossa keskustellaan ihan muista asioista kuin yhteiskunnassa yleensä.

– Esimerkiksi laivanrakennuksen tulevaisuus Suomessa, innovaatiojärjestelmän kehittäminen ja työurien pidentäminen olisivat aiheita, joita TEKissä olisi syytä pohtia.

Seitsemän uutta aloitetta

Valtuutetut ja valtuustoryhmät esittivät hallitukselle peräti seitsemän uutta aloitetta.

Puhtia paikalliseen edunvalvontaan

Sosialidemokraattien valtuustoryhmän aloitteessa viitataan TEKin hallitusohjelman kirjaukseen ”Hallituskauden aikana TEK toteuttaa yhdessä muiden YTN-liittojen kanssa järjestelmän, jossa TEK voi kerätä ja maksaa jäsentensä osalta yritysyhdistyksien jäsenmaksun.” Ryhmä ehdottaa, että selvitystyö aloitetaan välittömästi, jotta TEKin jäsenille voidaan tarjota maksuton yritysyhdistyksen jäsenyys vuoden 2011 alusta lähtien.

Insinöörityön valtuustoryhmä suosittaa aloitteessaan samaa asiaa ensimmäisenä toimenpiteenä paikallisen edunvalvonnan vahvistamiseksi: yritysyhdistysten jäsenmaksut maksettavaksi TEKin budjetista. Ryhmät haluavat näin aktivoida jäseniä paikalliseen toimintaan ja saada TEKille enemmän näkyvyyttä työpaikoilla.

Insinöörityön valtuustoryhmä teki lisäksi kaksi kansainvälistyvään työelämään ja edunvalvontaan liittyvää aloitetta. Ryhmä esitettää selvitettäväksi, miten henkilöstön edustajat pystyisivät Euroopan tason konserniyhteistyössä toimimaan tehokkaasti henkilöstövaikutusten lieventämiseksi, kun henkilöstövähennyksiä toteutetaan yrityksissä, jotka toimivat useissa Euroopan maissa.

Kolmannessa aloitteessaan Insinöörityön ryhmä ehdottaa, että TEKin hallitus perehtyy makeITfair-kampanjaan ja asettuu tukemaan sen tavoitteita. Kampanjassa on kysymys kulutuselektroniikan valmistamisesta kunnioittaen ihmisoikeuksia, sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia. Laitteiden suunnittelun ja valmistuksen katsotaan siirtyvän enenevästi pois Suomesta halvan ja oikeudettoman työvoiman tarjonnan myötä.

Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki -valtuustoryhmä ehdottaa yliopistovaliokunnan perustamista TEKiin. Tämä nähtiin tarpeelliseksi yliopistoissa työskentelevien edunvalvonnan erityispiirteiden takia.

Yliopistojen rahoitus kuntoon

Valtuutettu Martti Tiuri toteaa aloitteessaan, että sinänsä myönteisen yliopistolain uudistus jää kesken resursoinnin osalta. Opettajaresurssit ovat jääneet jälkeen erityisesti tekniikan alalla. Tiuri ehdottaa, että TEK ryhtyy ajamaan yliopistouudistukselle jatko-ohjelmaa, joka tähtäisi teknillisten tieteiden opetuksen ja perustutkimuksen nostamiseen kansainväliselle tasolle. – Suomeen pitäisi saada myös tiede- ja teknologiaministeri, jotta valtioneuvoston tekniikan tuntemus vahvistuisi, Tiuri ehdotaa.

Oulun alueen valtuutetut ehdottavat TEKin osallistumista Oulun yliopiston rahoitukseen samoin kuin TEK on tehnyt lahjoittaessaan varoja Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston säätiöpääomaan. TEKin hallituksen toivotaan ottavan kiireellisesti käsittelyyn Oulun yliopiston jo lähettämän rahoitusanomuksen ja valmistelevan sen päätettäväksi valtuuston kevätkokoukseen 2010. Aloitteen tekijöiden mukaan 500 000 euroa olisi sopiva summa.

Hallitus antoi kokouksessa valtuustolle vastaukset aiemmin esitettyihin aloitteisiin.

Yksi niistä koski samaa aihetta kuin Oulun alueen valtuutettujen uusi aloite, eli teknillisten yliopistojen rahoitusta. Lappeenrannan seudun valtuutetut esittivät jo vuosi sitten, että TEK selvittää keinot, joilla varmistetaan muiden kuin säätiöpohjaisten teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien tasa-arvoinen rahoituskohtelu säätiömuotoisiin verrattuna.

Vastauksessa hallitus lupaa suhtautua myönteisesti muidenkin tekniikan yliopistojen lahjoituspyyntöihin ja käsitellä ne tapauskohtaisesti. Monet valtuutetut muistuttivat kuitenkin keskustelupuheenvuoroissaan, että TEKin tehtävä ei ole toimia yliopistojen perusrahoittajana.

Monin keinoin jäsenen tueksi taantumassa

Aiempiin aloitteisiin kuului myös kysymys TEKin lisätoimista taantuman haitallisten vaikutusten vähentämiseksi jäsenistössä.

Tällaisia toimia – jo toteutettuja ja suunnitteilla olevia – on hallituksen mukaan runsaasti. Koulutuspolitiikassa TEK on muun muassa pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että korkeakoulutetuille työttömille voitaisiin tarjota mielekkäämpää, omaehtoisesti valittavaa koulutusta kuin nykyinen työvoimakoulutustarjonta. Lisäksi on tehty parannusehdotuksia aikuiskoulutustukeen.

TEK on myös tukenut jäsentensä yrittäjyyttä tuottamalla oppaita aloittavan yrityksen ja innovaatioiden rahoituksesta, tarjoamalla uraneuvontaa ja tietoa avoimista työpaikoista sekä osallistumalla alueellisiin työllistymishankkeisiin ja Protomo-hankkeeseen. Protomon tavoitteena on luoda valtakunnallinen konsepti, joka tukee yksilöiden siirtymistä yrittäjiksi tai lisäpätevyyden hankkimista työllistymisen tueksi.

Hallitus vastasi myös ilmastoon vaikuttavia työsuhde-etuja, TEKin hallituksen ja puheenjohtajiston pelisääntöjä sekä TEKin senioritoimintaa koskeviin aloitteisiin.