Tampereen teekkarit jäynäsivät parhaiten

Tamperelaiset teekkarit jäynäsivät kuopiolaisia pelastamaan maailman ilmastonmuutokselta. Savolaiset höynäytettiin muuttamaan maapallon kiertorataa hyppäämällä.
Valtakunnalliset jäynäkisat järjestettiin tällä kertaa Savon sydämessä Kuopiossa. Tiettävästi näin syvällä Savossa kisoja ei aiemmin ole järjestetty, tosin esimerkiksi Mikkelissä on joskus käyty jäynäämässä. Tänäkään vuonna joukkueille ei kerrottu suoraan kisapaikkakuntaa, vaan he pääsivät ratkaisemaan kryptistä ajo-ohjetta määränpään selvittämiseksi.
Tamperelaisten jäynä arvioitiin parhaaksi. Hämäläisten joukkue höynäytti kuopiolaisia hyppäämään ilmastonmuutosta vastaan yhtä aikaa maailman viiden kaupungin, muun muassa Sydneyn, kanssa, jotta maapallon kiertorataa saataisiin siirrettyä. Jäynä sai huomiota radiossa sekä Savon Sanomissa. Tuomaristo kiitteli kisan parhaita esivalmisteluja, laajaa medianäkyvyyttä, ajankohtaisuutta sekä sitä, että paikalle saatiin 30 osallistujaa. Yleisölle jaettu kuuma mehu ja keksit keräsivät myös kiitosta.
Tampere vei myös kokonaiskisan voiton. Tuomaristo kehui kunnollisia alkuvalmisteluja, lupa-asioista huolehtimista, yleisön ja median mukaan ottamista, kunnianhimoa ja dokumentointia. Suurimman vaikutuksen teki kuitenkin joukkueen ylivoimaisesti paras jälkihoito, eli tapa, jolla jäynään osallistuneille paljastettiin, mistä tässä oikein oli kyse.
Voittajajoukkueeseen kuuluivat Arttu Hujanen (kapteeni), Liisa Eerola, Ville Haapasalo, Mikko Hankamäki, Timo Pyykkö, Jaakko Siren sekä Jesse Valtanen. He saavat kantaa arvonimeä ”Vuoden teekkarijäynääjä” vuoden 2010 ajan.
Otaniemi teemallisin ja teknisin
Vuoden teemajäynääjäksi selvisi Otaniemi. Sen jäynäjoukkue kierteli Kuopion baareja alkuillasta testaamassa uutta elämänkumppanin etsintään tarkoitettua ohjelmaa nimeltä Love Connect. Tuomaristo kiitteli jäynää siitä, että se liittyi vahvasti teemaan, toteutus oli erittäin onnistunut ja jäynättäville jäi hyvä mieli osallistumisesta.
Tuomaristo ei palkinnut tänä vuonna teknisintä jäynää, vaan sen sijaan palkitsi Otaniemen joukkueen myös teknisimmästä kokonaissuorituksesta.
Lappeenranta paikallisin
Kuopion tuomiokirkon kello on ollut rikki useampaan otteeseen ja oli rikki myös kisojen aikana. Lappeenrannan joukkue tutki kuopiolaisten mielipiteitä kellon uusimisesta. Vaihtoehtoina oli muun muassa digitaalinen kello, herätyskello sekä kaappikello. Tuomaristo kiitteli jäynän ajankohtaisuutta ja toteutusta. Lisäksi jäynä oli erittäin yksinkertainen, mutta toimiva.
Teekkarihengen nostatusta
Jäynäkilpailun tarkoituksena on vaalia jäynäperinteitä, edistää teekkarikulttuuria, kohottaa teekkarihenkeä sekä tutustuttaa toisiinsa teekkareita eri puolelta maata. Kilpailuun kutsutaan joka vuosi edustusjoukkueet kuudelta teekkaripaikkakunnalta. Yleensä paikkakunnat lähettävät kisoihin paikallisen jäynäkilpailun voittaneen joukkueen.
Tänä vuonna kisoihin osallistuivat joukkueet Lappeenrannasta, Otaniemestä, Oulusta, Tampereelta ja Vaasasta. Kilpailun aikana jokainen joukkue teki kolme jäynää, joista yhden teema oli määrätty etukäteen. Teemajäynänä oli tällä kertaa ”sosiaalisen median mahti”.
Kisan tulokset ratkaisee kahdeksanhenkinen ylituomaristo, jossa on edustaja jokaiselta teekkaripaikkakunnalta sekä edellisen vuoden kokonaiskisan voittajajoukkueesta. Puheenjohtajana toimii TEKin teekkarivaliokunnan puheenjohtaja, tänä vuonna tamperelainen Ville Luotonen.
Mikä on jäynä?
Valtakunnallisen jäynäkilpailun säännöt määrittelevät jäynän näin:
• Jäynän tarkoituksena on tuottaa hyväntahtoisesti riemua itselle, jäynän kohteelle ja suurelle yleisölle. Jäynä ei tosimielellä ota kantaa uskontoon tai politiikkaan. Se on luonteeltaan yllätyksellinen, tekniikan keinoja hyväksikäyttävä ja epäsovinnainen. Jäynä voi olla kestoltaan lyhyt tai pitkä.
• Jäynä ei solvaa, rienaa, turmele tai tuhoa. Jäynä ei aiheuta kenellekään taloudellisia, henkisiä tai fyysisiä vaikeuksia. Jäynä ei saa kohdistua millään muotoa poliisi- tai pelastusviranomaisiin eikä ylituomariston jäseneen.
• Onnistuneeseen jäynään kuuluu olennaisesti hyvin hoidettu jälkihoito, eli jäynään osallistuneille kerrotaan, mikä oli homman juju ja kiitetään osallistumisesta. Myös jäljet siivotaan sopivan ajan jälkeen pois.
• Suomen kuuluisin teekkarijäynä lienee edelleen vuonna 1961 tehty Wasa-laivaan juuri ennen nostohetkeä viety Paavo Nurmen patsas. Muita teekkareiden tekemiä jäyniä on esitelty muun muassa kirjassa ”Troolattua saimaannorppaa ja 124 muuta Teekkarijäynien historiaa”.
Heikki Kauppi
Pääkirjoitus
Mihin menet, metsä?
Julkaistu 17.06.2010
Marjo Matikainen-Kallström
Pylväiden välistä
Vielä olisi energiaratkaisuissa viilattavaa…
Julkaistu 17.06.2010
Antti Peltomäki
Eurooppalainen näkökulma
Talouskriisistä digitaaliseen Eurooppaan
Julkaistu 17.06.2010












Arkisto






Kirjoita uusi kommentti