Teekkareista Aalto-ylioppilaiksi

Otaniemen teekkareista tulee vuodenvaihteessa Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan AYY:n jäseniä. Teekkarivaikuttajat Henri Lönn ja Jussi Valtonen pohtivat Aallon syvintä olemusta ja teekkarikulttuurin uusia sävyjä.
Ensimmäisen kokouksen jälkeen mietin, että oliko se Aalto nyt tässä, muistelee Henri Lönn.
Yhteistyö ja yhteisymmärrys eivät olleet päällimmäisinä, kun Aallon ylioppilaskunnan edustajisto kokoontui ensimmäistä kertaa viime elokuussa.
– Teekkarit lähtivät liikkeelle vähän sillä meiningillä, että meitä on eniten, kauppatieteilijät lähtivät argumentoimaan muita kumoon. Siitä seurasi itkua ja hammasten kiristystä, katkeraa tekstiä facebookissa ja myllytystä mediassa. Hieman boheemimpaan päätöksentekotapaan tottuneille Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoille ensimmäinen kokous taisi olla yllätys ja järkytyskin.
Ylioppilaskunnissa herättiin siihen, ettei hommasta näin tule mitään. Seuraavien viikkojen aikana oli tunnusteluja, tapaamisia ja neuvotteluja. Kaikkien ylioppilaskuntien kynnyskysymykset otettiin huomioon.
Seuraavassa kokouksessa edustajisto hyväksyi uudet säännöt yksimielisesti. Tunnelma oli aivan toinen, puhutaan Domman hengestä. Kokous kiinnosti, arviolta puolitoista tuhatta opiskelijaa seurasi verkkolähetystä kokouksesta.
Lönn on Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan varapuheenjohtaja ja vetänyt Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan johtoryhmää. Luottamustoimet ovat käyneet voimille, mutta Lönn näkee tulevaisuuden valoisana.
– Homma menee hyvään suuntaan. On motivoivaa, kun ei tarvitse toistaa vanhoja rakenteita, vaan voidaan rakentaa jotain uutta, ihan alusta lähtien. Keskiverto-opiskelijalle ylioppilaskuntapolitiikka ei välity, muutos näkyy käytännössä parempana kurssitarjontana, liikuntapalveluina ja uusina opiskelija-asuntoina.
Aallon ydin
Tämä on niin mahtava juttu, että tätä ei ole varaa ryssiä, sanoo tuotantotalouden opiskelija Jussi Valtonen painokkaasti. Aalto-uskovaiseksi tunnustautuva Valtonen on vastikään valittu AYY:n tulevan hallituksen muodostajaksi. Aalto-hankkeen hienous valkeni Valtoselle lopullisesti poikkitieteellisellä tuotekehityskurssilla.
Kymmenhenkisessä ryhmässä oli sähkö- ja koneteekkareita, muotoilun, kalustesuunnittelun, markkinoinnin ja tuotantotalouden opiskelijoita. Yhdessä syntyi Powerkiss-niminen pöytä jolla voi ladata kännykän.
– Teekkariporukallakin pöytä olisi varmaan valmistunut, siitä olisi tullut iso ja puhelinkin olisi varmaan latautunut. Sen sijaan lähdimme miettimään, minkälaiset ihmiset voisivat käyttää pöytää eri tilanteissa ennen kuin oli edes tietoa käytettävästä teknologiasta tai materiaalista.
On ollut valtavan hyödyllistä ymmärtää, miten muut ajattelevat. Haluaisin, että kaikki aaltolaiset voisivat kokea saman. Kun on kerran kokenut esimerkiksi taikkilaisten vahvuuden, sen muistaa koko elämänsä, Valtonen hehkuttaa.
– Aallon kovin juttu on oppia tekemään töitä eritaustaisten ihmisten kanssa.
En olisi varmaan hakemassa puheenjohtajaksi ilman tätä kokemusta.
Lönnin mielestä Aallon ydin on kolmen kulttuurin ja ammattikunnan kohtaamisessa.
– Rajapinnassa syntyy Aalto, luodaan jotain uudella tavalla ja kyseenalaistetaan vanhaa.
Rajapintaa ovat esimerkiksi yhteiset kurssit ja harrastukset. Uudessa ylioppilaskunnassa on yli kaksisataa erilaista yhdistystä, on purjehdusseuraa, kuoroja ja valokuvakerhoja.
Uusia sävyjä teekkarikulttuuriin
Valtonen ja Lönn uskovat toimintakulttuureiden muutokseen, mutta samalla teekkareiden, kyltereiden ja taikkilaisten omien kulttuurien säilymiseen.
– Teekkariuden hyvät puolet, kuten innostuminen ja tekemisen meininki, eivät muutu miksikään. Vaikka ylioppilaskunta muuttuu, killat ja yhdistykset säilyvät.
– Perusteekkari on varmaan vähän hämillään uudistuksista tällä hetkellä. Teekkareita ravistellaan, teekkarit saavat tulevissa kohtaamisissa uusia arvoja ja vaikutteita. Tämä tekee putkinäköisille teekkareille ihan hyvää, Valtonen ja Lönn arvelevat.
Arvoista molemmat mainitsevat kestävän kehityksen.
– Teekkarit tulevat entistä enemmän näkemään mahdollisuutensa vaikuttaa yhteiskunnan ja ympäristön tulevaisuuteen.
Mikä AYY?
Teknillisen yliopiston ylioppilaskunta TKY, Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta KY ja Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta TOKYO sulautuvat vuodenvaihteessa Aalto-yliopiston ylioppilaskunnaksi AYY:ksi. Uudessa jättiylioppilaskunnassa on 17 000 jäsentä, joista teekkareita on noin 11 000. AYY:n edustajistossa on 45 eri opiskelualojen edustajaa, jotka valittiin yli 500 ehdokkaan joukosta. TKY:n omaisuus, kuten asunnot ja sijoitusvarallisuus, siirtyvät AYY:n omaisuudeksi. KY:n omaisuuden siirtyminen on vielä epäselvää.
Heikki Kauppi
Pääkirjoitus
Mihin menet, metsä?
Julkaistu 17.06.2010
Marjo Matikainen-Kallström
Pylväiden välistä
Vielä olisi energiaratkaisuissa viilattavaa…
Julkaistu 17.06.2010
Antti Peltomäki
Eurooppalainen näkökulma
Talouskriisistä digitaaliseen Eurooppaan
Julkaistu 17.06.2010












Arkisto






Kirjoita uusi kommentti