Tulostettava versio

Rehtori Tuula Teeri haluaa Aalto-yliopiston kilpailuvalteiksi uniikit toimintatavat. Opetuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden yhdistävä poikkitieteellinen factory-malli sekä ketteryys yritysyhteistyössä ovat esimerkkejä uudenlaisesta otteesta.

Innostus! Se on sana, jolla Aalto-yliopiston ensimmäiseksi rehtoriksi huhtikuussa nimitetty professori, Ph.D. Tuula Teeri kuvaa puolen vuoden työrupeamansa parasta antia.

Töitä on rehtorin sanojen mukaan tehty hirveästi. Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun nivominen yhdeksi kokonaisuudeksi, 1.1.2010 toimintansa aloittavaksi Aalto-yliopistoksi, vaatii paljon käytännön tekemistä.

Juuri nyt Teerillä ja koko muutosorganisaatiolla on kädet täynnä työtä muun muassa virkojen työsuhteistamisen kanssa. Aalto-yliopistoon luodaan parhaillaan myös uutta urajärjestelmää. Sen tavoitteeksi on asetettu henkilöstön kehittäminen, mutta myös määräaikaisuuksien kierteestä eroon pääseminen.

– Muutos on saanut jotkut huolestumaan työnsä jatkumisesta. Sen suhteen heitä on rauhoiteltu: tämä ei ole saneerausprosessi, Teeri kertoo.

– Kaikkien työsuhteet siirtyvät Aaltoon nykyisin ehdoin. Emme siis suunnittele mitään koeaikoja tai irtisanomisia millekään henkilöstöryhmälle.

Henkilöstölle hyvä uutinen lienee ainakin se, että yliopiston palvelutoimintaa kehitetään jatkossa akateemisten toimintojen lähtökohdista. Nyt asioita on tehty osin valtion tilivirastona toimimisen ehdoilla.

Teeri sanoo itse jaksavansa muutosruljanssissa hyvin.

– Ei tällaista kukaan ikuisesti kestäisi, mutta tämähän on vain tietty periodi. Kohta pääsen siirtymään tavanomaisiin 12-tuntisiin työpäiviini, hän naurahtaa.

Helpotusta rehtorin taakkaan on jo tullut: lokakuun alussa tehtäviinsä tarttuivat neljä vararehtoria. Akateemisista asioista vastaa professori Heikki Mannila. Hän on myös rehtorin ensimmäinen varamies. Professori Martti Raevaaran vastuualueella ovat erityisesti opetusmenetelmien ja opettajien pedagogisten valmiuksien kehittäminen. Professori Hannu Seristölle kuuluvat verkostot, vaikuttavuus ja kansainväliset suhteet. Aalto-yliopiston infrastruktuurista vastaa Jorma Kyyrä.

Tauotusta Teerin työtahtiin tuovat viikonloput kotona Tukholmassa. Siellä ovat avomies, poika ja koira. Koti jäi Tukholmaan, kun Teeri keväällä siirtyi Aallon rehtoriksi Kungliga Tekniska Högskolanin vararehtorin pestiltä.

– Etäisyys antaa mahdollisuuden irrottautumiseen, vaikka kannettava kulkeekin mukana, Teeri toteaa.

Maailmalla tunnetuksi

Aallon on määrä olla huippuyliopisto 2020. Rehtori pitää pyrkimystä tähdellisenä erityisesti kansainvälisen tunnettuuden kannalta.

– Ranking-listojen sijoituksella on merkityksensä, mutta tärkeintä on että kansainvälinen tiedemaailma tuntee Aalto-yliopiston ja maailman suuryritykset pitävät yhteistyötä Aallon kanssa haluttavana ja kannattavana.

– Siksi strategisten linjausten on oltava tosi hyviä ja uniikkeja.

Teeri ei usko Aalto-yliopiston päihittävän harvardeja ja oxfordeja pelkästään opetuksen ja tutkimuksen tasoa nostamalla. Mutta etumatkaa voi kuroa umpeen muillakin konsteilla. Yhdeksi Aalto-yliopiston tutkimuksen vahvuudeksi on kansainvälisessä arvioinnissa nostettu yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

– Vankka yhteistyö yritysten ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa on siis jo nyt Aalto-yliopiston tutkimuksen erityispiirre ja kansainvälinen kilpailuetu. Aalto voi kilpailla olemalla ketterä partneri kansainvälisillekin yrityksille.

Kansainvälisyys on itsestäänselvyys

Aalto-yliopiston strategiset päälinjaukset vedettiin jo kesällä, nyt niitä viimeistellään.

Teeri ottaa strategiasta ensimmäiseksi esiin perusasiat: Aalto-yliopistossa tutkimuksen ja opetuksen taso on nostettava ylös. Tutkimuksen vaikuttavuutta pyritään lisäämään kohdentamalla voimavaroja jo olemassa oleville vahvuusalueille ja poikkitieteellisiin teemoihin, joissa lisäarvoa saadaan Aallon monialaisuudesta. Monialaisuus on valtti myös koulutuksen puolella: opiskelijoille voidaan tarjota entistä paremmat mahdollisuudet räätälöidä itse opintokokonaisuutensa.

Tutkimuksen arvioinnissa Aalto-yliopiston haasteiksi katsottiin pitkäjänteisen perustutkimuksen edellytysten turvaaminen, tutkijoiden urapolkujärjestelmän kehittäminen sekä tutkimusyhteisön kansainvälistäminen.

Kansainvälisyys on yksi strategisista tavoitteista ja Teerille akateemisen maailman itsestäänselvyys.

– Professorin työ on luonteeltaan kansainvälistä, se edellyttää matkustamista ja myös pidempiä kausia ulkomailla työskentelyä. Siitä on lähdettävä, hän sanoo.

Rehtorilla on lääkkeet myös opetuksen tason nostoon.

– Opiskelu on saatava tehokkaammaksi. Silloin opiskelijoita voidaan ottaa vähemmän sisään ja silti saavuttaa sama määrä valmiita tutkintoja, Teeri linjaa.

Tähän pääsemiseksi opettajia on saatava lisää, mutta opettaja-opiskelija-suhdetta rehtori ei halua numeroina määritellä. Se on kiinni rahasta. Aalto-yliopiston valtiolta saama osuus nousee asteittain vuoteen 2012 mennessä sadalla miljoonalla eurolla per vuosi, ja pysyy sillä tasolla kolme vuotta.

– Sen jälkeen samaa rahaa kilpailutetaan yliopistojen kesken. Tämä on otettava huomioon opettajia rekrytoitaessa. Emme voi lähteä siitä, että ensin palkataan ja sitten rahapulassa irtisanotaan. Rahoitus on saatava kestävälle pohjalle, Teeri selittää.

Professorit opettamaan

Opetuksen ja oppimisen pitäisi uudessa yliopistossa asettua joka tapauksessa keskiöön.

Teeri haluaakin muun muassa opetuksen ja tutkimuksen suhteeseen uutta näkökulmaa ja asennemuutosta. Toisin kuin esimerkiksi USA:ssa, kaikki professorit eivät Suomessa opeta. Tästä asetelmasta Teeri haluaa eroon. Hän sanoo asettavansa tavoitteeksi sen, että kaikilla on halu opettaa ja jakaa osaamistaan yhteiskunnalle.

Koulutuksen johtaminen vaatii rehtorin mielestä akateemisen johtamisjärjestelmän uudistamista ja johtamisen työkalujen käyttöönottamista. Myös pedagogisia valmiuksia on parannettava ja pohdittava muun muassa sitä, miten opiskelijapalaute hyödynnetään.

– Lisäksi on tärkeää, että pelisäännöt ovat kaikille selvät. Täällä vaaditaan paljon; Aalto-yliopisto ei ole palvelupaikka vaan työn tekemisen paikka. Siksi myös opiskelijan on sitouduttava opiskeluunsa, Teeri painottaa.

Opiskelijoilta vaaditaan kansainvälistymistä. Suomalaisten nuorten into lähteä ulkomaille opiskelemaan on kuitenkin pikemminkin hiipumassa kuin kasvamassa.

– Kansainvälistyminen pitää tehdä opiskelijalle riittävän helpoksi nivomalla se tiiviimmin osaksi opintoja. Opintoihin on sisällytettävä kansainvälisiä kursseja, jotka pitää hakea jostakin, Teeri neuvoo.

Aalto etsii toimintatapaetua

Maailmanluokan yliopistoksi pyrkivälle Aallolle on strategisesti tärkeää valita vahvuusalueet ja määritellä monitieteiset kokonaisuudet.

Vahvuusalueiksi on alustavasti valittu digitalisaatio ja palvelut, energia- ja luonnonvarojen kestävä kehitys ja ihmislähtöinen elinympäristö. Teeri painottaa sanaa alustava: painoalueissa voi tapahtua vielä muutoksia – aikaa on vuodenvaihteeseen.

Aalto-yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta aiotaan vahvistaa toimintatapaeduilla.

– Kilpailemme muiden kanssa paitsi osaamisella, myös omalla erityisellä tavallamme tehdä töitä. Yhteistyökuvioihin haettavaa uutta otetta edustavat jo osaamisen työpajat eli factoryt, jotka palvelevat yhdessä tekemisen alustoina.

Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat Aalto-yliopiston ensimmäisiä yhteisiä hankkeita. Ne on määritelty oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöiksi, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset tai julkiset yhteisöt voivat toimia yhdessä.

Pajojen on määrä tukea kansainvälisyyttä, avointa innovointia ja uusia opetuksen ja oppimisen tapoja sekä poikkitieteellisyyttä. Niissä syntyvän tutkimustiedon pitäisi myös siirtyä opetukseen saumattomasti.

Pajat toimivat alueilla, joilla Aalloksi yhdistyvillä kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin.

– Oleellista on toimintatapa. Teollisuus ja yhteiskunta halutaan mukaan alusta pitäen. Voimme perustaa yhdessä esimerkiksi suunnittelufoorumeita tietyille alueille, kuten sähköiset palvelut, Teeri kertoo.

Täydennyskoulutus toimii

Uusi yliopistolaki määrää myös täydennyskoulutuksen yliopiston perustehtäväksi. Teerin mielestä vaade ei tuo Aalto-yliopistolle perustavanlaatuisia muutoksia.

– Meillä on jo tarjolla täydennyskoulutusta. Lakimuutos ei siis sinänsä tuo meille lisää velvoitteita.

Yhdentymistä voi jo hyödyntää

Yli 2 000 uutta opiskelijaa aloitti tänä vuonna opintonsa tulevan Aalto-yliopiston korkeakouluissa. Aalto-opiskelija voi jo tällä lukukaudella hyödyntää yhdentymiskehitystä: tarjolla on jo nyt yhteisiä sivuaineita, tulossa on yksi yhteinen kandidaattiohjelma ja yhteisiä maisteriohjelmia.

Kampukset ovat kuitenkin kaukana toisistaan, vaikka esimerkiksi tiedelinjan bussi 506 yhdistääkin kätevästi Otaniemen ja Arabian. Mutta missä mennään vuonna 2020?

– Jotakin varmasti jossain vaiheessa rakennetaan jonnekin, Teeri kuittaa eikä lähde yliopiston sijoituspaikkakeskusteluun.