Tulostettava versio

Kestävä kehitys saa yhä enemmän huomiota tekniikan alalla. Näkökulmia kestävän kehityksen tielle tarjoiltiin TEKin  Tekniikka – kestävän kehityksen kivijalka –seminaarissa.

TEK järjesti Helsingissä 19. marraskuuta Tekniikka – kestävän kehityksen kivijalka – seminaarin. Yhden iltapäivän aikana käytiin läpi kestävän kehityksen ja tekniikan etiikan kysymyksiä laidasta laitaan.

Tiedettä tuotteisiin

– Kestävän kehityksen -käsitettä ehdittiin pitää jo kuluneena, mutta nyt näyttää, että jokainen taho haluaa lähteä tässä asiassa liikkeelle, Oulun yliopiston vararehtori Riitta Keiski kiteytti ilmapiirin.

Keiski sanoi uskovansa tieteen mahdollisuuksiin turvata hyvät elämisen mahdollisuudet tulevillekin sukupolville. Hän korosti ekoinnovaatioiden merkitystä tuotannossa erityisesti suunnitteluvaiheessa. – Ja juuri siinä kohdassa tutkijoiden rooli on tärkeä.

Kansainväliset kestävää kehitystä koskevat sopimukset ja prosessit koskevat myös koulutusta. Opetuksessa ohjenuorana on muun muassa opetusministeriön kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimeenpanosuunnitelma vuosille 2006–2014. Kestävä kehitys on nivottu myös lukuisiin tiedeyhteisöjen strategioihin, ohjelmiin ja hankkeisiin.

Keiskin mielestä ratkaisevaa kestävän kehityksen edistämisessä tieteen avulla on yliopiston ja elinkeinoelämän systemaattinen yhteistyö, kansainvälisyys ja monitieteisyys.

– On tärkeää tuoda tiede tuotteisiin, konsepteihin ja palveluihin. Sitä varten tarvitaan uusia rakenteita ja toimintamalleja. On lanseerattava uusia tutkimusohjelmia ja mentävä rohkeasti mukaan kansainvälisiin hankkeisiin, Keiski kehotti.

Älkää ampuko matemaatikkoa

Professori Esko Valkeila TKK:sta vastasi kysymykseen, onko finanssimatematiikka esimerkkki kestämättömästä kehityksestä: – Kyllä ja ei, riippuu vastaajasta.

– Matematiikan avulla kehitetään menetelmiä, joiden tuella voi yrittää pikavoittoja. Tässä joko onnistutaan tai sitten ei. Toisaalta matemaatikkojen menetelmillä voidaan vahvistaa kestävää kehitystä myös finanssimarkkinoilla. Se, kuinka hyvin tässä menestytään, ei kuitenkaan enää riipu matemaatikosta vaan koko yhteiskunnasta. Esimerkiksi alan sääntelyn lisääminen on jo poliittinen kysymys.

Matemaatikkojen roolin finanssipeleissä Valkeila näkee samoin kuin australialainen taloustieteilijä Steve Keen. Keenin mukaan teorian matematisointi kyllä jäsentää sen paremmin, mutta ongelmana on se, että matematiikkaa käytetään huonosti ja väärin. Niinpä hän totesi: ”Jos asiat menevät pieleen, älkää ampuko minua, koska olen piano. Ampukaa sen sijaan pianisti.”

– Valtaosa finanssimaailmaa koskevasta matemaattisesta mallinnuksesta olettaa, että markkinat ovat tehokkaat – osaketuotot noudattavat satunnaiskulkua – ja mahdolliset pienet poikkeamat korjautuvat nopeasti, Valkeila sanoo.

Mikäli markkinat ovat tehokkaat, finanssimatematiikan tuloksia voidaan käyttää kestävän kehityksen ideologian mukaisesti. Aina on kuitenkin tehtävä varaus, etteivät matemaattisia menetelmiä soveltavat tiedä, mitä ovat tekemässä.

Esimerkiksi Yhdysvalloista alkaneeseen finanssikriisiin johtanut talouspolitiikka ei siis näytä täyttäneen kestävän kehityksen kriteereitä. Riskit pystytään arvioimaan vain silloin, kun oletukset, joiden varassa ne on tehty, pätevät.

Kännykällä leipää perheelle

Metson ja Nokian edustajat nostivat esiin kehittyvät markkina-alueet. Kestävän kehityksen päällikkö Kaisa Jungman Metsosta muistutti, että kestävää kehitystä tukevaa teknologiaa on, mutta sen käyttöönottoon tarvitaan rahaa. – Miten saadaan kehittyvien maiden yritykset panostamaan tähän?

Johtaja Pekka Isosomppi Nokiasta katseli kestävää kehitystä ja etiikkaa matkapuhelinten näkökulmasta. Kehittyvissä maissa kännykkä on tiedonnvälistyksen a ja o: se on yleensä ainoa puhelin ja ainoa Internet-yhteys. Isosomppi kertoi matkapuhelimen tarjoavan mahdollisuuksia myös kehitysmaiden pienyrittäjyyden edistämisessä. Voit ottaa mikrolainaa ja ryhtyä Village Phone -puhelinyrittäjäksi.

Matkapuhelimat ovat myös tehokas keino murtaa valvottua tiedonvälitystä.

– Kännykän avulla tieto leviää nopeasti ja sensuroimattomana.

Heikkolaatuisten kännyköiden dumppaamisen kehittyviin maihin Isosomppi tuomitsi. – Kännykän osto on kehitysmaassa iso taloudellinen asia, joten on voitava luottaa siihen, että se on turvallinen ja toimiva.

Etiikkaa oppimaan

Professori Henk Zandvoort Hollannin teknillisestä yliopistosta TU Delftistä painotti eettisten asioiden opettamisen tärkeyttä teknillisessä korkeakoulutuksessa.

Koulutuksessa on vahvistettava opiskelijan halua ja kykyä oikeudenmukaisen ja kestävän kehityksen mukaisen yhteiskunnan rakentamiseen.

– Insinööriksi opiskelevan on ymmärrettävä, että eettisiä ongelmia ilmenee, mutta myös se, että on tietoa ja välineitä näiden ongelmien analysointiin ja ratkaisemiseen on saatavissa, Zandvoort sanoi.

– On muun muassa ymmärrettävä, miten päätökset tehdään ja miten yleinen mielipide muodostuu sekä tarkasteltava lainsäädäntöä ja sen historiaa kriittisesti.

Zandvoort tarkasteli kestävän kehityksen problematiikkaa filosofiassa ja peliteoriassa laajasti käytetyn vangin dilemma -käsitteen lähtökohdista. Zandvoortin mielestä eettiste kysymysten tarkastelua ei saa opetuksessa jättää pelkästään yksilön näkökulman varaan. Asioita on osattava tarkasteltava kokonaisedun kannalta. Poliittiset enemmistöpäätökset eivät välttämättä lisää yleistä hyvinvointia ja vastuun rajoittaminen kasvattaa helposti haittoja ja riskejä lisäävää toimintaa.