Tulostettava versio

Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmästä tehty kansainvälinen arvio ei mairittele. Ulkomaalaisten asiantuntijoiden silmissä järjestelmämme näyttää hajanaiselta ja monimutkaiselta.
– Tulos ei yllättänyt. TEK on listannut nämä puutteet jo aiemmin, yksikönjohtaja Pekka Pellinen TEKistä sanoo.

Kansainvälinen tut­kijaryhmä on s­eu­lonut esiin Suo­­men innovaatiopolitiikan kipukohdat sekä listannut toimintamallit, prosessit ja välineet niiden parantamiseen. Tulokset julkistettiin lokakuun lopussa.

TEKin yksikönjohtaja Pekka Pellinen toteaa TEKin tuoneen arviointiryhmän kritiikin kohteeksi nostamat pulmat esiin jo aiemmin. Tulos ei tuonut esiin mitään järin uutta.

– Ote olisi voinut olla kunnianhimoisempi. Raportti on aika pliisu, reippaat linjaukset jäivät puuttumaan, Pellinen sanoo.

Arviointiryhmän lähtökohtana oli vuonna 2008 valmistunut selonteko Suomen innovaatiopolitiikan kehittämisestä ja uudistamisesta. Arviointi perustuu taustaselvityksiin ja -analyyseihin sekä kansainväliseen vertailuaineistoon. Sitä varten tehtiin lukuisia erillistutkimuksia sekä laaja kysely Suomen innovaatiojärjestelmän toimijoille ja yrityksille.

Yksinkertaistakaa!

Tutkijaryhmä moittii tutkimus- ja innovaatiojärjestelmäämme monimutkaiseksi ja hajanaiseksi. Kritiikki kohdistuu varsinkin yritystukijärjestelmään. Päällekkäisyyttä ja epäselvää työnjakoa on erityisesti innovaatio- ja yritystoiminnan alueellisessa tukemisessa.

– Järjestelmä on varsinkin käyttäjän näkökulmasta sekava ja sirpaleinen. TEKin teknologia- ja yrittäjyysvaliokunnat ovat ottanut tämän esiin jo useasti. Tästä syystä olemme myös julkaisseet jäsentemme tueksi Innovaatiotoiminnan kannusteet -navigointioppaan teknologiayrittäjälle, Pellinen kertoo.

Pellinen yhtyykin arviointiraadin ehdotukseen: koko elinkeinopolitiikka ja siihen liittyvä tuki- ja palveluviidakko uuteen järjestykseen – ja samalla jotkin organisaatiot yhteen tai lakkautettaviksi.

Kansainvälistykää!

Arvioijien mielestä Suomi ei ole houkutteleva maa ulkomaisille tutkijoille tai hyvin koulutetuille asiantuntijoille. Maamme ei myöskään kiinnosta ulkomaisia osaamisintensiivisiä yrityksiä tai niiden tutkimustoimintaa.

Pellisen mielestä tässä arviointiryhmä tarttuu polttavaan ongelmaan.

– Huippuosaajien pitäminen ja saaminen maahamme on Suomelle kohtalonkysymys. Toivoinkin, että kansainvälinen raati olisi myös kertonut, miksi Suomi ei houkuttele ja millä keinoilla houkuttelevuutta lisätään. Tiedetään, että esimerkiksi huippuosaamisen keskukset vetävät lahjakkaita tutkijoita puoleensa, mutta miten näitä keskittymiä saataisiin Suomeen.

Pellinen yhtyy arvioijien näkemykseen siinä, että globaalisti tuotetun tiedon hyödyntäminen olisi pienelle maalle järkevää.

– TEKin teknologiabarometrissä on todettu innovaatiojärjestelmämme heikkoudeksi puutteet kansainvälisessä verkottuneisuudessa.

Innovaatiopolitiikka eroon aluepolitiikasta!

Raadin raportin mukaan alueellinen epätasapaino ei ole suoran kansallisen innovaatiotuen asia, joten kansallista innovaatiopolitiikkaa ei tulisi käyttää aluepolitiikan välineenä.

Pellinenkin neuvoo pitämään alue- ja teknologiapolitiikan erillään.

– Mittarina pitää olla tuloksellisuus. Alueellisella tasolla sorrutaan helposti pelkkään politikointiin, ja lopputuloksena on toisinaan ihan huuhaa-juttuja.

Koulutukseen työnjako!

Arviointiryhmä kehottaa selkiyttämään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa. Yliopistouudistuksessa tulisi nyt nopeasti siirtyä korkeakoulusektorin rakenteiden uudistamiseen, mikä tarkoittaa ammattikorkeakoulujen roolin täsmentämistä ja korkeakoulujärjestelmän hajanaisuuden vähentämistä.

Sektoritutkimuksen uudistamisen edistämiseksi paneeli ehdottaa, että perustutkimusta lähellä oleva tutkimus siirretään yliopistoihin ja nykyisten 18 laitoksen sijaan muodostetaan 4–5 tutkimuslaitosta. Niihin voitaisiin keskittää jäljelle jäävä tutkimus.

– Koulutuspolitiikassa ja sektoritutkimuksen uudistamisessa TEK on arviointiryhmän kanssa samoilla linjoilla. Henkilöstöjärjestelyt on kuitenkin aina muistettava hoitaa vastuullisesti, Pellinen sanoo.

Arvioijien mielestä Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa ei ole riittävää yli ministeriörajojen menevää koordinaatiota. Paneeli ehdottaakin tutkimus- ja innovaationeuvoston tehtävien muuttamista. Tutkimus- ja innovaationeuvosto on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden asiantuntijaelin, joka käsittelee keskeisiä tieteeseen, teknologiaan sekä niiden hyödyntämiseen ja arviointiin liittyviä kysymyksiä.

– Sen tehtävien muuttamista ehdotettiin jo kansallisessa innovaatiostrategiassa, Pellinen muistuttaa.