VTT:n neutronisäde insinöörityön huippua

Marraskuun loskaisena päivänä VTT:n tutkimusreaktorin ääressä Otaniemessä on hiljaista, mutta Bonecan BNCT-hoitoryhmän saapuessa paikalle kaikki muuttuu: erikoistutkija Iiro Auterisen valvonnassa syöpäpotilaille annetaan boorineutronisädehoitoa, ainoana Euroopassa.
Boorineutronisädenhoidon (Boron Neutron Capture Therapy) kehittämiseksi syntynyt tutkimushanke on ollut yksi Suomen mittavimmista lääketieteellisen fysiikan ja tekniikan projekteista kautta aikojen. VTT:n osaajien lisäksi hankkeessa on ollut mukana myös lääketieteen ja lääketieteellisen fysiikan tutkijoita sekä HUS:n sairaalafyysikkoja.
Monitieteellinen tutkimusryhmä aloitti työnsä 1991. Tarkoitus on ollut kehittää uudesta sädehoitomuodosta kliiniseen rutiinikäyttöön soveltuva hoito. Tutkimuskohteena ovat pään ja kaulan alueen kasvaimet sekä aivokasvaimet.
Ensimmäinen potilas sai BNCT-hoitoa VTT:llä kymmenen vuotta sitten. Nyt HYKSin syöpätautien klinikan potilaita käy viikoittain yksi tai kaksi.
BNCT-hoitoa saavat esimerkiksi sellaiset potilaat, joille tavanomaista sädehoitoa ei voi enää antaa. BNCT-hoidosta selviää yhdellä kerralla tavallisen pitkän sarjahoidon sijasta.
Vaikka kliininen tutkimusvaihe on vielä menossa, tulokset ovat olleet lupaavia. Pari vuotta sitten julkaistujen ensimmäisten tutkimustulosten mukaan hoidosta oli apua kymmenelle 12 hoidetuista potilaasta, jotka sairastivat uusiutunutta pään ja kaula-alueen syöpää. Seitsemältä syöpäkasvain katosi kokonaan.
Varsinaiset ensimmäisen kliinisen vaiheen tutkimusartikkelit julkaistaan lähiaikoina.
Osaamista parhaimmillaan
Diplomi-insinööri Iiro Auterinen on yksi hankkeessa uurastanut VTT:n tutkija. Hän on kehittänyt yhdessä professori Pekka Hiismäen kanssa patentoidun neutronien hidastinmateriaalin, jonka ansiosta neutronit voidaan johtaa turvallisesti ihmiseen. Neutronisäde on tehokkuudeltaan ja puhtaudeltaan maailman huippua.
– Potilaan suoneen ruiskutetaan boorifenyylialaniinia, joka on boorin kantaja-aine. Aggressiivisesti jakautuva syöpäsolu imee sisäänsä boorifenyylialaniinia, jota se tarvitsee rakennusaineksi. Meillä kehitetty neutronisäde kohdennetaan syöpäkasvaimeen ja kun neutroni kohtaa booriatomin, se poksahtaa kahtia ja syntyvät suurienergiset hiukkaset tuhoavat syöpäsolun, Auterinen kuvaa hoitoa.
Prosessissa kasvaimeen saadaan korkea säteilyannos, mutta terve kudos välttyy lähes kokonaan haitalliselta säteilyltä.
– Me olemme tehneet maailman parhaan laitteen. Toivottavasti se ottaa kunnolla ilmaa siipiensä alle.
Tutkimusydinreaktorin kupeessa toimii myös erikoisvarusteltu laboratorio, jossa mitataan veren booripitoisuutta hoitojen aikana.
Sairaalafyysikkojen erikoisalaa on PET-kuvantaminen, jolla taas pystytään mittaamaan kantaja-aineen keräytyminen syöpäsolukkoon. Potilaskuvaukset tehdään Turun PET-keskuksessa ja siellä valmistetaan myös niihin tarvittava merkkiaine.
Fyysikot ovat kehittäneet myös potilaiden hoitoalustan ja asemointijärjestelmän.
Bonecalla suuria odotuksia
HYKSin syöpätautien klinikan ja VTT:n lisäksi olennainen toimija ketjussa on terveydenhuollon yritys Boneca Oy, joka tuottaa BNCT-hoidot.
Yritys keskittyy parhaillaan boorineutronisädehoidon kliiniseen tutkimukseen, jonka tavoitteena on BNCT-hoidon tehon osoittaminen. Ensimmäiset tutkimustulokset ovat juuri julkaisuvaiheessa. Sen jälkeen hoidoista pyritään kehittämään kaupallisesti menestyvä tuote.
– Kliininen tutkimus on oleellisen tärkeää. Kun riittävä lääketieteellinen näyttö vielä puuttuu, hoidolla on vasta kokeellisen hoidon status, Bonecan toimitusjohtaja Markku Pohjola kertoo.
Hän muistuttaa, että niin kauan kun ei ole julkaistuja tuloksia, ei ole oikeastaan vielä mitään.
Odotukset ovat kuitenkin kovat, sillä BNCT-hoidolla on merkittäviä etuja: se on ainoa biokemiallisesti kohdennettava sädehoito ja se voidaan antaa kertahoitona. Yhtenä tavoitteena on, että BNCT-hoidolla voidaan tulevaisuudessa korvata pään ja kaulan alueen syöpäleikkauksia.
– Tämä on nerokas keksintö, mutta on haasteellista saada riittävä lääketieteellinen näyttö ja kehittää hoidosta menestyksekäs liiketoiminta. Sinne on vielä matkaa, mutta jonain päivänä se on totta, Pohjola uskoo.
Hankkeen teknologiset osaprojektit ovat saaneet merkittävää rahoitusta Suomen Akatemialta ja Tekesiltä, mutta meneillään olevaa tutkimusvaihetta Boneca joutuu rahoittamaan yksin.
– Tuotekehityksen rahoittaminen on käsittämättömän vaikeaa. Me olemme joutuneet kehittämään BNCT-hoitoa ja tekemään kliinistä tutkimusta pelkällä tulorahoituksella jo neljä vuotta, Pohjola harmittelee.
Lue lisää: www.boneca.fi.
Reaktorin varjossa myös edunvalvontaa
Iiro Auterisen työura on edennyt kirjaimellisesti VTT:n ydinreaktorin varjossa.
Teknillisen fysiikan teekkari tuli taloon 27 vuotta sitten tekemään diplomityötä laserfysiikasta, josta syntyi maailman herkin biologisten näytteiden alumiinianalysaattori.
BNCT-hoitoon liittyvässä projektissa on kulunut jo vuosia
– Työ VTT:llä on ollut minulle ideaalihomma. On päässyt aloittamaan nollasta ja voinut tehdä tutkimusta pitkäjänteisesti.
Auterisen työelämään kuuluu myös aktiivinen edunvalvonta. Hän on ollut Valtion tutkimuslaitoksissa työskentelevien diplomi-insinöörien järjestön VTDI:n jäsen heti VTT:lle tultuaan ja on tätä nykyä sen puheenjohtaja. Viimeiset neljä vuotta hän on ollut myös henkilöstön edustajana VTT:n hallituksessa. Työtä on riittänyt, sillä VTT on uudistunut useamman kerran ja valtion laitoksista se on ollut vuosien saatossa rankin saneeraaja.
Kun VTDI liittyi lokakuun alussa TEKiin, VTDI:n jäsenet alkoivat rekisteröityä tekkiläisiksi. Auterinenkin on ihkauusi TEKin jäsen.
Jo 45 vuotta menestyksellistä edunvalvontaa harjoittanut VTDI kutsuu jäsenikseen niitä VTT:llä, GTK:lla ja MIKES:ssä työskenteleviä, jotka ovat tähän saakka olleet vain TEKin jäseniä. Nyt VTDI valvoo kaikkien tekkiläisten etuja paikallisesti.
– Mitä enemmän meitä on, sitä parempi on asema neuvottelupöydässä, kun paikallisia neuvotteluja käydään, Auterinen muistuttaa.
VTT:n uusi palkkausjärjestelmä on valmistumassa vuoden vaihteeseen mennessä ja siitä on tulossa osa paikallista työehtosopimusta. Silloin ratkeaa esimerkiksi, mihin raha järjestelmässä sijoitetaan, mikä on nuorten tutkijoiden asema ja miten järjestelmän dynamiikka säilyisi.
– Ettei kenenkään palkka jämähtäisi paikoilleen.
Auterinen huomauttaa, että VTDI pitää nuorten tutkijoiden puolia TEKin tuella tiukassakin paikassa. Tarjolla on edunvalvontaa, tietoa ja tilaisuuksia kuten illanvietto Dipolin Luolamiehessä helmikuun 3. päivänä. Jäsenet voivat vuokrata VTDI:n lomamajoja Pyhätunturilla ja Meri-Teijossa. Tämä kaikki vain 12 euron vuosittaisella jäsenmaksulla.
VTDI:n jäseneksi voi liittyä VTDI:n verkkosivuilla http://vtdi.tek.fi/.
Heikki Kauppi
Pääkirjoitus
Mihin menet, metsä?
Julkaistu 17.06.2010
Marjo Matikainen-Kallström
Pylväiden välistä
Vielä olisi energiaratkaisuissa viilattavaa…
Julkaistu 17.06.2010
Antti Peltomäki
Eurooppalainen näkökulma
Talouskriisistä digitaaliseen Eurooppaan
Julkaistu 17.06.2010












Arkisto






Kirjoita uusi kommentti