Tulostettava versio

Salassapitosopimuksilla pyritään peittelemään henkilöstövaikutuksiin kaavailtuja suunnitelmia henkilöstöltä ja henkilöstön edustajilta. Näin epäilevät NSN:n luottamusmiehet Pentti Arpalahti ja Jari Ruokolainen. Organisaatiomuutos ja kovat säästötavoitteet uhkaavat NSN:n työntekijöitä taas ensi vuonna.

Yhteistoimintalain henki ei toteudu, kun neuvottelujen kannalta olennaista tietoa jää saamatta salassapitosopimusten vuoksi. Silloin yhteistoiminta ja vuoropuhelu työnantajan kanssa ei voi toteutua muutostilanteissa yt-lain tarkoittamalla tavalla, Nokia Siemens Networksin eli NSN:n pääkaupunkiseudun ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehet Pentti Arpalahti ja Jari Ruokolainen sanovat.

He ovat viime aikoina törmänneet salassapitosopimusten mukanaan tuomiin hankaluuksiin.

NSN:n työntekijöitä patistetaan allekirjoittamaan salassapitosopimuksia tiedon kulkemisen estämiseksi myös yrityksen sisällä. Ja kun tieto ei kulje, yhteistoimintalain henki ei toteudu. Silloin henkilöstön etuja on vaikea puolustaa.

Luottamusmiehet muistuttavat, että esimerkiksi yt-lain edellyttämien henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien tehtävänä on ennakoida muutoksia yrityksessä ja valmistaa henkilöstöä mukautumaan strategian muutoksista aiheutuviin henkilöstövaikutuksiin.

Siinä on koko yt-lain oleellinen ydin: yhtiön kehittäminen yhteistuumin henkilöstön ja johdon välisin neuvotteluin.

Erillistä salassapitosopimusta ei tarvita

Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin lakimies Jan Degerlundin mielestä työntekijöiden ei pääsääntöisesti tarvitse allekirjoittaa erillisiä salassapitosopimuksia.

– Työelämän laeissa ja muualla lainsäädännössä on työntekijää velvoittavia salassapitosäännöksiä. Niissä on riittävällä tavalla huomioitu työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksien suojaamisen tarve. Erillisiä salassapitosopimuksia ei siksi yleensä enää tarvita. Työntekijää ei myöskään voi syrjiä sen vuoksi, että hän jättää erillisen salassapitosopimuksen allekirjoittamatta, Degerlund sanoo.

Degerlund muistuttaa lisäksi, että luottamushenkilö voi käsitellä yt-menettelyssä esiin tulleita yrityksen luottamuksellisia tietoja edustamiensa ylempien toimihenkilöiden kanssa siltä osin ja siinä laajuudessa, kun asia heitä koskee.

Tietojen luottamuksellisuudesta on kuitenkin ensin ilmoitettava henkilöstön edustajille.

Yhteistoiminta-asiamiestä odotetaan

Ylemmät Toimihenkilöt YTN kiittelee maan hallituksen esitystä yhteistoiminta-asiamiehen viran perustamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen suunnitellun virkamiehen toivotaan tuovan uutta ryhtiä ja asennetta yhteistoimintalain noudattamiseen yrityksissä.

– Valitettavasti yt-laki ei ole käytännössä toiminut kuten alun perin oli tarkoitus. YTN:n luottamusmiehiltä tulee koko ajan huolestuttavia viestejä, joiden mukaan yrityksissä vähät välitetään yt-menettelyn mukaisesta aidosta vuoropuhelusta ja tiedonsaannista, YTN:n teknologiateollisuuden vastaava asiamies Ismo Kokko sanoo.

Hallituksen lakiesityksen ytimenä on, että yt-menettelyä parannettaisiin viranomaisvalvonnan avulla eli maahan tulee työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen yhteistoiminta-asiamies valvomaan yt-lain toteutumista. Myös henkilöstörahastojen valvonta ja henkilöstörahastorekisterin ylläpito ovat siirtymässä yhteistoiminta-asiamiehelle.

Asiamiehellä olisi valtuudet antaa työnantajalle kehotus lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi, saattaa asia esitutkintaan ja vaatia eräissä tapauksissa tuomioistuimelta uhkasakon asettamista.

Hallituksen antama lakiesitys on yksimielinen. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden heinäkuussa.

Kymmenen prosentin palkanalennukset tulossa

NSN:n uusimmat suunnitelmat liiketoimintayksiköiden uudelleenjärjestelemiseksi ja säästöjen keräämiseksi huolestuttavat Arpalahtea ja Ruokolaista.

Työnantajan mielestä yt-neuvotteluja ei tarvitsisi käydä organisaatiomuutoksen vuoksi, kun irtisanomisia ei ole tulossa. Niin Suomessa on lupailtu.

YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmässä jäsenenä vaikuttava Arpalahti arvelee kuitenkin, että suuresta organisatorisesta muutoksesta ei selvitä Suomessakaan ilman henkilöstövaikutuksia.

– Työnantajan mielestä yt-neuvottelut ovat tarpeen vain joukkoirtisanomisissa, vaikka koko yritykseen vaikuttavissa organisaatiomuutoksissa yhteistoimintaneuvottelujen pitäisi seurata suoraan yt-lain 6. luvusta. Muutoksilla on oleellista vaikutusta työn järjestelyihin, sillä tehtävät, toimipaikat ja tuotevalikoimat muuttuvat. Eikö tässä ole muka aihetta yhteistoiminnalle, Arpalahti toteaa.

Suomen NSN:llä menee huonosti. Tänä vuonna liikevaihdon notkahdus on parinkymmenen prosentin luokkaa, mikä on selvästi suurempi kuin kilpailijoilla.

– Näillä tuloksilla ei bonuksia ole odotettavissa. Se tietäisi keskimäärin kymmenen prosentin palkanalennuksia. Siinä olisi meidän panoksemme tähän säästöhankkeeseen, Arpalahti tuumaa.

– Senkin sietäisimme, jos työt vain jatkuisivat.

Arpalahden ja Ruokolaisen mielestä yritys on keskittänyt kaiken kehityksen halvemman työvoiman maihin. Johto ei pidä pitkään alalla työskennelleen suomalaisen insinöörin ammattitaitoa ja tuottavuutta menestystekijänä; insinööri on pelkkä työvoimakustannus.

– Meillä väkeä on tähän mennessä vain vähennetty. Tuntuu siltä, että johto ei osaa kuin saneerata.

Suomen NSN on kutistunut viime vuosina noin 2 000 ihmisellä. Osa on vaihtanut työpaikkaa tai eronnut irtisanomisella uhattuna vapaaehtoisesti, mutta väkeä on myös irtisanottu esimerkiksi Espoon tehtaan sulkemisen yhteydessä.

NSN hakee organisaatiomuutoksilla suuria, noin 500 miljoonan euron säästöjä vuoden 2011 loppuun mennessä. Pahimmillaan työvoimasta voi odottaa lähes kymmenesosan vähennystä, joka todennäköisimmin keskittyy vanhoihin Euroopan toimipaikkoihin.

NSN työllistää maalimanlaajuisesti 64 000 ihmistä, joista Suomessa on jäljellä vielä noin 8 000. Henkilöstömäärä on kasvanut yhdentymisten jälkeen useilla tuhansilla, mutta ainoastaan Suomen ulkopuolella.

Yrityksen pääkonttori on Espoossa. Tuotekehitystä on lisäksi Helsingissä, Oulussa ja Tampereella. Oulussa on myös tukiasematehdas.