Tulostettava versio

Työttömyysturvan saatavuus ja taso kohenevat ensi vuonna, kun eduskunnassa käsittelyssä oleva lakiesitys hyväksytään. Myös työttömyysturvan tukimuodot yhtenäistyvät. Jatkossa omaehtoiseen koulutukseenkin voi saada korotettua päivärahaa.

Työttömyysturvan työssäoloehto täyttyy uudistuksen myötä nykyistä helpommin. Ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahaa saavan työssäoloehto lyhenee nykyisestä 43 viikosta 34 viikkoon.

Tarkastelujaksona on 24 kuukauden sijaan 28 työttömyyttä lähinnä edeltävää kuukautta. Aika on sama myös aiemmin päivärahaa saaneilla.

Tarkastelujaksoa pidentää sellainen ­aika, jonka henkilö on työkokeilussa, työelämävalmennuksessa, työharjoittelussa, työ- tai koulutuskokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa.

Työssäoloehdon uudistamisella on merkitystä erityisesti työuran alkuvaiheessa oleville, joille työssäoloaikaa ei ole kertynyt pitkältä ajalta ennen työttömyysjaksoa.

Työttömyyspäiväraha nousee

Ansiopäivärahan laskentasääntöihin tulee muutoksia, jotka nostavat ansiopäivärahan tasoa.

Ansiopäivärahan ansio-osa on nyt 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 90-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Tänä vuonna perusosa on 25,63 euroa.

Laskentakaavaa muutetaan siten, että taitekohta, jonka jälkeen sovelletaan alempaa prosenttia, olisi 105-kertainen perusosa. Nykyisellä peruspäivärahalla taitekohta siirtyy 2 459 eurosta 2 818 euroon.

Lisäksi muutetaan myös korotetun ansio-osan laskentasääntöä. Korotettu ansio-osa on nyt taitekohtaan asti 55 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta ja sen ylittävältä osalta 32,5 prosenttia. Uudet vastaavat prosentit ovat 57 prosenttia ja 35 prosenttia.

Uutena etuutena 20 ensimmäiseltä työttömyyspäivältä maksetaan peruspäivärahan korotusosaa tai korotettua ansio-osaa. Tämä edellyttää kolmen vuoden työhistoriaa ennen työttömyyden alkua.

Korotuksella pyritään parantamaan työttömyyden alkuvaiheen toimeentuloa ja kannustaa nopeampaan työllistymiseen.

Korotettua päivärahaa maksetaan myös omaehtoisen koulutuksen, työkokeilun, työharjoittelun, työelämävalmennuksen ja kuntouttavan työtoiminnan ajalta, mutta enintään kuitenkin 200 päivältä. Korotusosan ja korotetun ansio-osan saaminen ei silloin edellytä tietynmittaista työhistoriaa eikä työsuhteen päättymissyyllä ole merkitystä.

Tämän uudistuksen tavoitteena on, että työllistymistä edistävään toimintaan osallistuminen ei heikentäisi etuuksia siihen verrattuna, että henkilö olisi pelkästään työnhakijana.

Muutosturvaa kehitetään

Uuden lain myötä myös muutosturva kehittyy samalla kun työllistymisohjelmalisä-niminen etuus muuttuu muutosturvalisäksi.

Muutosturvalisän maksuaika pitenee 185 päivästä 200 päivään.

Työllistymistä edistävät toimenpiteet, joiden ajalta maksetaan muutosturvalisää tai muutosturvan ansio-osaa, laajenisivat nykyisestä. Jatkossa niihin olisi oikeus myös omaehtoisen koulutuksen ajalta sekä kuntouttavan työtoiminnan, työelämävalmennuksen ja työkokeilun ajalta.

Sen sijaan työnhakuun liittyvän valmennuksen ja omatoimisen työnhaun ajalta ei makseta enää korotettua etuutta.

Etuusjärjestelmää yhdenmukaistetaan

Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksettavasta koulutustuesta ja omaehtoisen koulutuksen ajalta maksettavasta koulutuspäivärahasta luovutaan.

Kaikkien työllistymistä edistävien toimien ajalta maksettaisiin sitä työttömyysetuutta, johon työnhakijalla työttömänä ollessaan olisi oikeus.

Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksettuja koulutustukipäiviä ei ole laskettu mukaan työttömyyspäivärahan enimmäisaikaan. Siirtyminen yhteen etuuteen merkitsee sitä, että jatkossa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ajalta maksetut etuuspäivät sisältyvät työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaan. Näin halutaan kannustaa hakeutumaan koulutukseen jo työttömyyden alkuvaiheessa.

Työttömyysputken alkamisikä nousee

Vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneitä työnhakijoita koskee päivärahakauden lisäpäiväoikeuden eli arkikielellä työttömyysputken alkamisiän nostaminen nykyisestä 59 vuodesta 60 vuoteen.

Lisäpäivärahaa maksettaisiin 500 päivän enimmäisajan estämättä sen kalenterikuukauden loppuun, jona työnhakija täyttää 65 vuotta.

Edellytyksenä on, että työnhakija on täyttänyt 60 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan päättymistä ja työssäoloaikaa on kertynyt vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.