Tulostettava versio

Unohditko? Et ole ainoa. Joka viides suomalainen työssäkäyvä kokee toistuvia tai pitkäaikaisia muisti- tai keskittymisvaikeuksia. Tutkijoiden mukaan luku on hälyttävän suuri.

Tutkimusprofessori Kiti Müller Työterveyslaitokselta toteaa, että aivot joustavat pitkälle, mutteivät loputtomasti. 

- Aivomme kykenevät sopeutumaan ympäristön haasteisiin ja ajoittaiseen stressiin, mutta vain tiettyyn rajaan saakka. Kun hermovälittäjäaineiden tasapaino järkkyy liikaa, napsahtaa. Pahimmassa tapauksessa seuraa tajuttomuus tai kouristuskohtaus.

Vakavassa aivojen ylikuormitustilassa ihminen ei kuitenkaan havaitse elimistönsä antamia hälytysmerkkejä. Väsymys tai nälkä eivät paina. Ajatus kuitenkin takkuilee,  hommat kasaantuvat, tarkkaavuus herpaantuu, virheitä sattuu ja tapaturmariski kasvaa. Mieltä ahdistaa ja masentaa.

- Virkeät ja levänneet aivot sen sijaan oivaltavat, innostuvat, keksivät, oppivat, ideoivat ja motivoituvat, puhaltavat yhteen hiileen, kestävät pettymyksiä, nauttivat arjen pienistä ja suurista asioista, nauttivat yhdessäolosta ja pystyvät myös rauhoittumaan, Müller luettelee. 

- Niiden varassa on myös suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointi ja talouselämän menestyminen 24/7 globaalin kvartaalitalouden pyörteissä, Müller muistuttaa.

Kiire nakertaa muistia

Aivojen ylikuormittuminen voi ilmetä myös muistin toimintahäiriöinä. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan (2006) noin joka viides työssäkäyvä koki pitkäaikaisia tai toistuvia muistin tai keskittymisen vaikeuksia.

Työterveyslaitoksen erikoispsykologi Ritva Akila sanoo, että muisti- ja keskittymisvaikeuksien yleisyys viittaa siihen, että ihmisen tietojenkäsittelyjärjestelmä ei yksinkertaisesti taivu tiettyihin nykytöiden vaatimuksiin. 

Työtehtävät ovat tänä päivänä kognitiivisesti vaativampia kuin koskaan ennen. Niinpä kiire, keskeytykset ja jatkuva uuden oppimisen tarve ja joustavuusvaatimukset rasittavat muistiamme.

- Työmuisti on tiedonkäsittelymme pullonkaula. Se pystyy käsittelemään kerrallaan vain noin 3–4 tietoyksikköä. Se on siis herkästi kuormittuva, mutta myös häiriöherkkä. Jos ajatukset siirtyvät pois tehtävästä, hiipuu tehtävään liittyvä tieto työmuistista alle puolessa minuutissa. Toimintamme hidastuukin selvästi, jos joudumme vaihtamaan tehtävästä toiseen tai teemme useita tehtäviä yhtäaikaisesti. 

- Myös toiminnan ja käyttäytymisen ohjausjärjestelmämme kärsii kiireestä ja väsymyksestä: säilömuistista tulee napattua väärä sana tai asiat tulee tehtyä väärässä järjestyksessä. 

Pitkäkestoisella ja kapasiteetiltaan valtavalla säilömuistillammekin on rajoituksensa. Muistot ja muistikuvat voivat olla epäluotettavia tai niiden mieleen palauttaminen on hidasta. Parhaiten muistamme meille merkitykselliset asiat ja tiedot, jotka on oppimishetkellä hyvin jäsennelty. 

Kaikkia muistin toimintavirheitä ei osata selittää.

- Ihminen ei ole kone, eikä tuttukaan irrallinen tieto, esimerkiksi nimi tai numero, ole aina tarvittaessa käytössä. 

Muistioireisiin puututtava ajoissa

Ylilääkäri Markku Sainio kehottaa tarttumaan muistiongelmiin ajoissa. 

- Muistioire voi olla varhainen merkki hermoston toiminnan muutoksesta, häiriöstä tai hermostosairaudesta. Muistin toiminta häiriintyy herkästi, koska muistitoiminnot ja tiedonkäsittely ovat monien eri aivoalueiden ja muistijärjestelmien yhteistoimintaa. 

Työikäisten muistivaikeuksia selittävät lukuisat syyt. 

- Pitkäaikainen alkoholin liikakulutus, aivoverenkierron häiriöt, päähän kohdistuneet vammat, pitkittynyt kipu, keskushermostoon vaikuttavat lääkitykset, sairauksista johtuva kuormittuminen, mielenterveyden häiriöt, Sainio listaa.

- Henkiseen kuormittumiseen liittyy usein muisti- ja keskittymisvaikeuksien ohella unihäiriöitä ja uupumista.

Sainio kehottaa puuttumaan ongelmiin ajoissa, sillä aivosairauksia lukuun ottamatta ennuste toiminnallisten häiriöiden korjaantumiselle ja kuntoutumiselle on varhaisvaiheessa hyvä. 

- Kaveria ei pidä jättää, vaikka puuttuminen tuntuukin vaikealta, Sainio painottaa.

- Esimiesten  tulee tunnistaa ja tarttua ajoissa alaistensa toimintakyvyn muutoksiin ja vaikuttaa työperäisiin kuormitustekijöihin.  Esimiehen on myös syytä ohjata henkilö työterveyshuoltoon, jossa asiantuntijoiden tehtävänä on tunnistaa ja etsiä keinot puuttua tavallisimpiin muistihäiriöihin.