Diplomityöpalkinto Anssi Sinervolle
Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF myönsivät tämänvuotisen 5000 euron diplomityöpalkinnon DI Anssi Sinervolle.
Sinervo löysi diplomityössään ratkaisun nopeussäädetyn sähkökoneen roottorivärähtelyjen ongelmaan koneen staattoriin integroitujen aktiivisten lisäkäämien avulla.
Kaksinapaisen oikosulkumoottorin poikittaisvärähtelyjen mallinnus ja säätö
Suurten sähkökoneiden käyttöä rajoittavat mekaaniset ongelmat, jotka on otettava huomioon jo koneiden suunnittelussa.
Konetta pidentämällä saadaan enemmän tehoa, mutta samalla roottoria tukevat laakerit sijoittuvat kauemmaksi toisistaan. Pidempi laakereiden väli saa roottorin ominaisvärähtelytaajuudet matalammaksi. Suurin ongelma on roottorin ensimmäinen taivutusvärähtelymuoto, joka usein estää koneen käytön jollain tietyllä pyörimisnopeusalueella.
Anssi Sinervo on hyödyntänyt työssään laakerittomien sähkökoneiden ideaa. Roottoria tuetaan magneettisilla voimilla koneen sisällä, jolloin laakerien etäisyys ei ole ongelma. Roottori on kuitenkin tuettu myös ulkoisilla laakereilla. Magneettisia voimia käytetään vain värähtelyjen aktiivivaimentamiseen ongelmallisilla pyörimisnopeuksilla. Jos roottori tuetaan pelkästään magneettisesti, roottorin paikkasäädön epäonnistuminen voi johtaa koko koneen katastrofaaliseen tuhoutumiseen.
Työn tavoitteena oli osoittaa konseptin toimivuus ja löytää ohjausalgoritmi, jolla roottorin värähtelyt saadaan vaimennettua. Värähtelyn vaimentavat magneettiset voimat tuotettiin koneen kehälle, staattoriin, rakennetulla ylimääräisellä käämityksellä. Ohjausalgoritmin tehtävä oli laskea roottorin paikkamittauksesta saatavan tiedon perusteella ohjausjännite lisäkäämiin.
Mittaukset pienoismallilla
Esitettyjen menetelmien käyttökohteeksi soveltuvat parhaiten noin 1 MW suuruusluokan oikosulkukoneet, jotka ovat fyysisesti suuria ja kalliita. Mittaukset tehtiin kuitenkin pienemmällä 30 kW oikosulkumoottorilla, joka muokattiin mekaanisilta ominaisuuksiltaan muistuttamaan suurempia koneita. Testikoneeseen vaihdettiin pidempi ja löysempi akseli, jolla saatiin roottorin ominaisvärähtelytaajuus matalammaksi. Testilaitteen akseli oli myös käyrä, jolloin mekaanisia häiriövoimia syntyi enemmän.
Mittausten perusteella testimoottorille tehtiin ensin numeerinen malli, jota säätöalgoritmit voivat käyttää. Lisäksi mallia verrattiin suoraan fysiikasta johdettuihin yhtälöihin. Muutamia säätöalgoritmeja kokeilemalla löydettiin tapa, jolla roottorin värähtelyt saadaan lähes täysin poistettua myös ongelmataajuuksilla.
Palkittu työ yhdistää kolme eri tutkimusaluetta. Alkuperäinen ongelma on mekaaninen, hallinta perustuu sähkömagnetiikkaan ja ratkaisu löytyy lopulta säätöteoriasta.
Palkintolautakunta totesi, että työn onnistunut toteutus on vaatinut laaja-alaista osaamista. Tekijä on joutunut perehtymään syvällisesti sekä sähkömagnetiikkaan, mekaniikkaan että säätötekniikkaan. Tässä hän on onnistunut erinomaisesti.
Sinervon DI-työ on tehty Teknillisen korkeakoulun elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnassa sähkömekaniikan tutkimusryhmässä. Työn valvojana toimi professori Antero Arkkio ja ohjaajana systeemitekniikan tutkimusryhmästä TkT Kai Zenger. Työ tehtiin Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa.
Työn tuloksia voidaan pitää merkittävinä sähkökoneteknologian kehityksen kannalta. Sähkökoneita valmistava teollisuus sekä tutkijat maailmalla ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa tuloksiin.
- Diplomityö pdf-muodossa
- Perustietoa aiheesta Wikipediassa
- Lisätietoja työstä Anssi Sinervolta
Diplomityöpalkinto on stipendi, jolla palkitaan vuosittain yksi tai useampi edellisenä kalenterivuotena tutkintonsa suorittanut diplomi-insinööri tai arkkitehti. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa tekniikan ylioppilaita tulokselliseen opiskeluun, laaja-alaiseen ja kokonaisvaltaiseen osaamiseen sekä poikkitieteellisen tiedon soveltamiseen. Diplomityöpalkinto jaettiin ensimmäisen kerran 1986.
- 14.12.2011
Tavoitteena innovaatio - 14.12.2011
GPS:n haastajat valtaavat taivaan - 14.12.2011
Smart Tools - Insinöörin paras mobiilisofta - 8.12.2011
Hyytävää kylmyyttä ja raakaa suomalaista voimaa - 10.11.2011
Teknisen kehityksen nopeus haastaa tutkimaan tulevaisuutta - 27.10.2011
Kandiuudistus mullistaa DI-tutkinnon - 27.10.2011
Matematiikka – opintopisteitä vai insinöörin kansalaistaito? - 27.10.2011
TEK kävi ilmastotyöhön tosissaan - 27.10.2011
Insinöörien ilmasto-ohjelmat esiteltiin Lontoossa - 27.10.2011
Tieteen tenavatähdet Helsingissä - 27.10.2011
Maailman kallein öljytynnyri - 28.9.2011
Nuoret tieteentekijät palkittiin Helsingissä - 27.9.2011
Helsingin Young Scientists -kilpailun pääpalkinnot Irlantiin, Sveitsiin ja Liettuaan - 15.9.2011
Ilmastovelvoitteet lisäävät insinöörien kysyntää - 15.9.2011
Sydänfilmissä kaiken aikaa - 15.9.2011
Maailman ensimmäinen www-saitti - 1.9.2011
Ilmastovelvoitteet kasvattavat insinööriosaamisen kysyntää - 30.6.2011
Tutki-Kokeile-Kehitä -kilpailu etsii jälleen nuoria luonnontieteilijöitä - 27.6.2011
VTT:n Ekopassi mittaa kesämökkisi ekotehokkuuden - 21.6.2011
Merenpinta nousee ennätysvauhtia - 16.6.2011
Miksi iPhone-puhelu katkeaa? - 16.6.2011
Globalisaation symboli #1 - 9.6.2011
Suomalainen Insinöörityöpalkinto 2011 säätutkan kehittäjätiimille - 8.6.2011
Suomalainen Insinöörityöpalkinto 2011 säätutkan kehittäjätiimille - 31.5.2011
Huippututkimusta ja Tiibetin kieltä - 23.5.2011
Erikoisterät vauhdittivat Leijonia - 5.5.2011
Aalto-opiskelijoiden prototyypit julki - 4.5.2011
Maailman kallein makkara - 3.5.2011
Kuuloaistin salaisuuksien ratkoja - 7.4.2011
Syöpägeenin ja geometrian tutkimukset voittivat lukiolaisten tiedekilpailun - 17.3.2011
Vastuullisuudelle mittatikku













Arkisto

Antti Laiho | 25-11-2009
Tutkimuksen aihealue on erittäin haastava ja mielenkiintoinen koska siinä yhdistyvät sähkömagneettiset ilmiöt (magneettiset materiaalit, saturaatio etc.), pyörivän koneen roottoridynamiikka ja lisäksi säätötekniikka. Työssä on upealla tavalla yhdistetty nämä osa-alueet ja kehitetty värähtelynhallinnan ratkaisu joka toimii käytännön sähkökoneessa.
Anna-Kaisa Repo | 23-11-2009
Jo pelkästään kaikkien niiden eri koordinaatistojen kanssa pelaaminen on melkoisen haasteellista hommaa. Tämäkin työ jälleen osoittaa, että sähkökoneiden ja -käyttöjen alueelta löytyy mielenkiintoisia ja haastavia tutkimuskohteita
Kirjoita uusi kommentti