Diplomityöpalkinto Anssi Sinervolle
Kirsti Levander | Kuvat: Antonin Halas | Luettu 629 kertaa - 2 kommenttia

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF myönsivät tämänvuotisen 5000 euron diplomityöpalkinnon DI Anssi Sinervolle.
Sinervo löysi diplomityössään ratkaisun nopeussäädetyn sähkökoneen roottorivärähtelyjen ongelmaan koneen staattoriin integroitujen aktiivisten lisäkäämien avulla.
Kaksinapaisen oikosulkumoottorin poikittaisvärähtelyjen mallinnus ja säätö
Suurten sähkökoneiden käyttöä rajoittavat mekaaniset ongelmat, jotka on otettava huomioon jo koneiden suunnittelussa.
Konetta pidentämällä saadaan enemmän tehoa, mutta samalla roottoria tukevat laakerit sijoittuvat kauemmaksi toisistaan. Pidempi laakereiden väli saa roottorin ominaisvärähtelytaajuudet matalammaksi. Suurin ongelma on roottorin ensimmäinen taivutusvärähtelymuoto, joka usein estää koneen käytön jollain tietyllä pyörimisnopeusalueella.
Anssi Sinervo on hyödyntänyt työssään laakerittomien sähkökoneiden ideaa. Roottoria tuetaan magneettisilla voimilla koneen sisällä, jolloin laakerien etäisyys ei ole ongelma. Roottori on kuitenkin tuettu myös ulkoisilla laakereilla. Magneettisia voimia käytetään vain värähtelyjen aktiivivaimentamiseen ongelmallisilla pyörimisnopeuksilla. Jos roottori tuetaan pelkästään magneettisesti, roottorin paikkasäädön epäonnistuminen voi johtaa koko koneen katastrofaaliseen tuhoutumiseen.
Työn tavoitteena oli osoittaa konseptin toimivuus ja löytää ohjausalgoritmi, jolla roottorin värähtelyt saadaan vaimennettua. Värähtelyn vaimentavat magneettiset voimat tuotettiin koneen kehälle, staattoriin, rakennetulla ylimääräisellä käämityksellä. Ohjausalgoritmin tehtävä oli laskea roottorin paikkamittauksesta saatavan tiedon perusteella ohjausjännite lisäkäämiin.
Mittaukset pienoismallilla
Esitettyjen menetelmien käyttökohteeksi soveltuvat parhaiten noin 1 MW suuruusluokan oikosulkukoneet, jotka ovat fyysisesti suuria ja kalliita. Mittaukset tehtiin kuitenkin pienemmällä 30 kW oikosulkumoottorilla, joka muokattiin mekaanisilta ominaisuuksiltaan muistuttamaan suurempia koneita. Testikoneeseen vaihdettiin pidempi ja löysempi akseli, jolla saatiin roottorin ominaisvärähtelytaajuus matalammaksi. Testilaitteen akseli oli myös käyrä, jolloin mekaanisia häiriövoimia syntyi enemmän.
Mittausten perusteella testimoottorille tehtiin ensin numeerinen malli, jota säätöalgoritmit voivat käyttää. Lisäksi mallia verrattiin suoraan fysiikasta johdettuihin yhtälöihin. Muutamia säätöalgoritmeja kokeilemalla löydettiin tapa, jolla roottorin värähtelyt saadaan lähes täysin poistettua myös ongelmataajuuksilla.
Palkittu työ yhdistää kolme eri tutkimusaluetta. Alkuperäinen ongelma on mekaaninen, hallinta perustuu sähkömagnetiikkaan ja ratkaisu löytyy lopulta säätöteoriasta.
Palkintolautakunta totesi, että työn onnistunut toteutus on vaatinut laaja-alaista osaamista. Tekijä on joutunut perehtymään syvällisesti sekä sähkömagnetiikkaan, mekaniikkaan että säätötekniikkaan. Tässä hän on onnistunut erinomaisesti.
Sinervon DI-työ on tehty Teknillisen korkeakoulun elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnassa sähkömekaniikan tutkimusryhmässä. Työn valvojana toimi professori Antero Arkkio ja ohjaajana systeemitekniikan tutkimusryhmästä TkT Kai Zenger. Työ tehtiin Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa.
Työn tuloksia voidaan pitää merkittävinä sähkökoneteknologian kehityksen kannalta. Sähkökoneita valmistava teollisuus sekä tutkijat maailmalla ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa tuloksiin.
- Diplomityö pdf-muodossa
- Perustietoa aiheesta Wikipediassa
- Lisätietoja työstä Anssi Sinervolta
Diplomityöpalkinto on stipendi, jolla palkitaan vuosittain yksi tai useampi edellisenä kalenterivuotena tutkintonsa suorittanut diplomi-insinööri tai arkkitehti. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa tekniikan ylioppilaita tulokselliseen opiskeluun, laaja-alaiseen ja kokonaisvaltaiseen osaamiseen sekä poikkitieteellisen tiedon soveltamiseen. Diplomityöpalkinto jaettiin ensimmäisen kerran 1986.
Heikki Kauppi
Pääkirjoitus
Superkarttumasta kannattaa pitää kiinni!
Julkaistu 03.02.2010
Markus Penttinen
Eurooppalainen näkökulma
Miksi Venäjä vajoaa ja Kiina nousee?
Julkaistu 03.02.2010
Sanna Perkiö
Pylväiden välistä
Unelmieni Aalto-yliopistoon vai perinteiseen Teknilliseen korkeakouluun?
Julkaistu 03.02.2010
Pekka Pellisen Ilmastopuntari-blogi 28.10.2009: Ilmastoasiat osaksi yhdyskuntasuunnittelun päätöksentekoa
- 10.3.2010
Sopimus syntyi, yliopistojen lakko peruttu - 9.3.2010
Liittojen jäsenille korvauksia Fujitsulta Kilon tehtaan yt-kiistassa - 8.3.2010
Kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden lakko alkaa 9.3. klo 6 - 8.3.2010
Palkansaajakeskusjärjestöt vetoavat: työelämää koskeva tilastotuotanto ja tutkimus turvattava Tilastokeskuksessa - 8.3.2010
Kemian ylempien toimihenkilöiden sovittelussa ei perjantaina edistystä, lakko alkanee huomenaamulla - 8.3.2010
Valtion ratkaisu vauhdittanee yliopistoneuvotteluja - 8.3.2010
Valtiolle syntyi neuvottelutulos - 6.3.2010
Valtion ratkaisua yritetään rutistaa viikonloppuna - 5.3.2010
Kemian ylempien sovittelussa ei tänäänkään edistytty - 5.3.2010
Akava kasvaa ja vahvistuu - Uutisarkistoon
- 5.3.2010
Ehdota vuoden työmarkkinatekoa - 4.3.2010
Kevään työnhakutilaisuuksia Oulussa - 17.2.2010
Sijoitukset Evlin rahastoihin tekkiläisille ilman toimeksiantopalkkiota - 17.2.2010
Ohjelmointikursseja alennuksella - 17.2.2010
Työtön: suorita kesken jääneet korkeakouluopintosi koulutuspäivärahalla! - 3.2.2010
Ehdota Naiset ja tekniikka -palkinnon saajaa! - 3.2.2010
Uudenmaan OTTY tarjoaa koulutusta työttömille - 18.1.2010
Töitä ja vinkkejä uralle - Monsterin rekrymessut netissä - 12.1.2010
Opiskelijoiden CV-klinikat 2010 - 12.1.2010
Opiskelijoiden rekrytointimessut 2010 - 12.11.2009
Uusi jäsenetu vuodelle 2010: Siuntion hyvinvointikeskus - 12.11.2009
Uusi jäsenetu: Ohjelmointikursseja alennuksella - Kaikki kurssit ja tapahtumat













Arkisto





Antti Laiho | 25-11-2009
Tutkimuksen aihealue on erittäin haastava ja mielenkiintoinen koska siinä yhdistyvät sähkömagneettiset ilmiöt (magneettiset materiaalit, saturaatio etc.), pyörivän koneen roottoridynamiikka ja lisäksi säätötekniikka. Työssä on upealla tavalla yhdistetty nämä osa-alueet ja kehitetty värähtelynhallinnan ratkaisu joka toimii käytännön sähkökoneessa.
Anna-Kaisa Repo | 23-11-2009
Jo pelkästään kaikkien niiden eri koordinaatistojen kanssa pelaaminen on melkoisen haasteellista hommaa. Tämäkin työ jälleen osoittaa, että sähkökoneiden ja -käyttöjen alueelta löytyy mielenkiintoisia ja haastavia tutkimuskohteita
Kirjoita uusi kommentti