Tulostettava versio

Brysselin kirkolla käy nyt kuhina. Kesä toi tullessaan uudet intoa puhkuvat mepit kaupunkiin, syyskauden työssä kaikkien kiinnostus kohdistuu presidentti José Manuel Barroson ”kakkoskomission” muodostamiseen. Kuka saa minkäkin salkun? Mitkä ovat työohjelman painopisteet?

Agendalla on paljon asioita ilmastotalkoista talouskriisin hoitoon, mutta yhdestä asiasta kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä: energiahaasteet pysyvät pitkään EU-agendan kärjessä.

Uudella komissiolla on edessään valtava energiasavotta. Yksi kovimmista pähkinöistä on EU:n energiahuoltovarmuuden turvaaminen. Valtava määrä käytöstä poistuvaa vanhaa kapasiteettia pitää pystyä lähivuosina korvaamaan vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla – uusiutuvilla ja ydinvoimalla – jotta päästöjä kyetään radikaalisti vähentämään. Kun palettiin lisätään kasvava tarve jatkaa yhteiskuntiemme sähköistämistä muun muassa kumipyöräliikenteen saralla emme tarvitse suurempaa asiantuntijaviisautta ymmärtääksemme, että sähkön kulutus EU:n alueella jatkaa reipasta kasvuaan.

Energiahuoltovarmuus ei ole yksiulotteinen asia. Ongelmiamme ei ratkaista tulevaisuudessakaan hokkuspokkuskonsteilla pelkästään sähkölinjoja pitkin Afrikan aurinkopaneelikentiltä tai idän kaasuputkia tuunaamalla. EU-mailla täytyy olla nykyistä enemmän omaa kapasiteettia, jolla kyetään tuottamaan vakaahintaista ja ennakoitavissa olevia määriä energiaa yhteiskunnan rattaisiin kesät talvet kellon ympäri. Siksi yksi EU:n keskeisimmistä tehtävistä lähivuosina on vakaan energiainvestointi-ilmaston luominen. Investointeihin tarvittavat sadat miljardit eurot pitää löytää kansainvälisiltä rahamarkkinoilta, ei repiä veronmaksajien selkänahasta.

Tarve investointien tukemiseen pätee myös ydinvoimaan: vaikka investointipäätökset tehdäänkin yritystasolla, myös EU:lla on oma roolinsa päätösten vauhdittajana. EU-tuki ei tässä tarkoita eurovirtaa firmoille, vaan EU:n roolin selkeämpää määrittämistä. Millaista uutta ydinvoimalainsäädäntöä tarvitaan EU:ssa? Miten EU voi auttaa koulutus- ja tutkimuskysymyksissä? Voidaanko ydinvoimalaitosten lisensiontia vauhdittaa EU-tasolta?

Euroopassa joka kolmas lamppu palaa tälläkin hetkellä ydinsähköllä. Olisi naiivia väittää, että ydinvoima voisi yksin tarjota ratkaisun Euroopan energiaongelmiin. Mutta yhtä lyhytnäköistä on väittää, että edullisen ja puhtaan ydinsähkön tuoma kilpailu- ja ympäristöhyöty olisi helposti korvattavissa muilla vaihtoehdoilla.

EU tarvitsee kiihkotonta keskustelua kokonaisratkaisuista, joilla investointeja kaikkiin vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin kyetään edesauttamaan. Pallo on Euroopan komissiolla. Uskon vakaasti, että presidentti Barroson kakkoskomissio osoittaa heti kautensa alussa polittisista johtajuutta ympäristöystävällisten ja kilpailukykyisten energiainvestointien vauhdittajana.