
Aika kultaa teekkariajan muistot saunailloista, bileistä, ekskuista ja opinnoista. Ehkä mieleenpainuvinta on solidaarinen yhteisöllisyys, oivaltava teekkarihuumori ja “sammunutta kaveria ei jätetä” -mentaliteetti. Monet laskuharjoitukset ja projektit hoidettiin loogisesti tehtävät jakaen. Kun oma tislain oli iteroitu, oli hyvät eväät auttaa kaveria omassa laskussaan. Maarintalolla väännettiin ohjelmointiharjoituksia ja tarpeen tullen oli suora yhteys ATK-tukihenkilöön, avuliaaseen nörttiystävään.
Kemistiteekkarit viettivät paljon aikaa labrassa. Yhdessä tehtiin jos jonkinlaisia seoksia ja sotkuja ja vaihdettiin hyviä vinkkejä. Kun kaverin kanssa sattui sama synteesi kohdalle, rakennettiin synteesilaitteistot yhdessä vierekkäin. Monimutkaisten tutkimuslaitteiden käytössä kaveriapu oli usein tarpeen. Vielä tänäkin päivänä on helppo kuunnella ja ymmärtää tilaisuuksissa insinööriasiantuntijaa. Olemme samalla aaltopituudella, puhumme samaa kieltä. Insinööri ilmaisee asiat eksaktisti, kuten luonnontieteissä on tapana.
Teekkarihenkeä ja insinööriajattelua tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Tarvitaan yhteishenkeä, jolla pääsemme taantumasta ylös. Heikompiosaista vanhusta ja yksinhuoltajaa ei jätetä, ja nuorison työllistäminen on ykkösasioita.
Insinöörit ovat merkittävässä asemassa siinä, että ilmastonmuutos saadaan hidastumaan siedettävälle tasolle. Uusiutuvaa energiaa yhä tehokkaammin hyödyttävä teknologia on välttämätöntä ja energiatehokkuus vaatii hyötysuhteiden jatkuvaa maksimointia. Hyviä esimerkkejä ovat aurinkokeräimien kehittäminen yhä herkemmiksi valon eri tulokulmille, tuuliturbiinin hyötysuhteen nostaminen, laitekohtaiset taajuusmuuntajaratkaisut, aaltoenergian vangitseminen ja puunpolton partikkelituotteiden ja muiden epäpuhtauksien minimoiminen. Uusimmat jutut odottavat keksimistään. Ilmastonmuutoksen torjunta synnyttää uusia työpaikkoja. Myös vientiin avautuu uusia mahdollisuuksia, jos olemme ajoissa liikkeellä.
Insinöörit ovat keskeisiä Suomen nostajia. Korkea teknologia ja huippuosaaminen ovat hyvinvoinnin tae ja turva. Mutta sekin turva tarvitsee arvostuksen ja satsauksen. Tarvitaan merkittäviä panostuksia teknologiaan, tuotekehitykseen, tutkimukseen ja innovaatioihin, kasvuyrittäjyyteen ja riskirahoitukseen. Globaaleilla markkinoilla meidän on annettava parastamme ja tiiminä puhallettava yhteen hiileen.
- 19.10.2012
Annetaan lasten kiipeillä puissa - 13.6.2012
Oikeanlaisia osaajia tarvitaan - 14.3.2012
Tiedepolitiikka haasteiden edessä - 14.12.2011
70 vuotta ja yhä iloisesti töissä! - 15.9.2011
Puhtaan veden arvo kasvaa - 17.3.2011
Yrittäjäksi? Minäkö? - 2.2.2011
Teknologian arvot muuttavat maailmaa - 16.12.2010
Helsingistä tieteen Geneve - 27.10.2010
Helppokäyttöisyyden positiivinen kierre - 16.9.2010
Lapset rakastavat metsää - 17.6.2010
Vielä olisi energiaratkaisuissa viilattavaa… - 5.5.2010
Hiljaisen profession on aika avautua - 15.3.2010
Kotikutoista tiedettä - 3.2.2010
Unelmieni Aalto-yliopistoon vai perinteiseen Teknilliseen korkeakouluun? - 3.12.2009
Laajakaistan takapajula vai edelläkävijä? - 12.6.2009
Suomi ei voi peruuttaa - 5.5.2009
Aallosta innovaatioinnovaatio - 22.3.2009
Verotus ympäristön asialle - 16.3.2009
Ei vain elvyttämistä, vaan myös tulevaisuuden rakentamista











Arkisto









Kirjoita uusi kommentti