Tulostettava versio

Eurovaalien äänestysaktiivisuus oli ennätysmatala: 43 prosenttia, Suomessa 40,3.

Kumma juttu: ensimmäisissä eurovaaleissa 1979 äänestettiin yli 60 prosentin innolla. Parlamentilla ei tuolloin ollut valtaa eikä virkaa. Sitä mukaa kun EP:n asemaa EU:n päätöksenteossa on vahvistettu, vaali-into on hiipunut. Tieto parlamentin asemasta EU:n lainsäätäjänä taitaa olla hakusessa.

Parlamentti on Euroopan supermies (tai -nainen; naisten osuus nousi 35,3 prosenttiin, meillä vielä enemmän, 62 prosenttiin: 8 naista, 5 miestä). EP:llä on valtaa. Se on neuvoston kanssa tasaveroinen päättäjä. EP:llä on tähän asti ollut myös halua kehittää Eurooppaa kansalaisten ja palkansaajien edut huomioon ottaen. Se on korjannut komission ja neuvoston mahdottomimmat työelämän heikennysesitykset.

Parlamentti näytti kyntensä keväällä ja hylkäsi työaikadirektiivin heikennykset. Pari vuotta sitten EP korjasi palveludirektiivin ja paransi kemikaalidirektiiviä.

Kasvaneen valtansa myötä parlamentista tuli tärkeä turvatekijä kansalaisille ja ay-liikkeelle.

Aiheellisesti voidaan kysyä, jatkaako uusi parlamentti sosiaalisen Euroopan puolustamisen ja kehittämisen tiellä vai kääntyykö kurssi kohti markkinoiden Eurooppaa. Mitä haasteita vaalitulos asettaa eurooppalaisen ay-liikkeen edunvalvonnalle?

Uudessa parlamentissa keskustaoikeisto säilytti asemansa, vihreät voittivat, demarit ja liberaalit menettivät. 736 paikkaa jakaantuvat ryhmittäin näin: Euroopan kansanpuolue (kristillisdemokraatit) EPP 265, sosialistit ja demokraatit S&P 184, liberaalidemokraatit ALDE 84, vihreät 55, konservatiivit ja reformistit ECR 54, vasemmisto GUE/NGL 35, vapaa ja demokraattien Eurooppa EFD 32, ryhmiin kuulumattomat 27 paikkaa. Uuteen eurokriittiseen ECR-ryhmään meni osa Iso-Britannian, Tsekin ja Puolan konservatiiveista.

Tähän asti sosiaalisen Euroopan kehittäjien enemmistö muodostui demareista, vasemmistosta ja vihreistä. Lisäksi tukea tuli keskustaoikeiston ja liberaalien vähemmistöstä. Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, ovatko EPP:n uudet edustajat sosiaalisen Euroopan vai markkinalinjan kannattajia. Suomen meppikatraaseen voi suhtautua optimismilla.

Euroopan ay-liikkeen kannalta tilanne on haastava. Yksi asia on kuitenkin selvä. Ay-liikkeen on lisättävä yhteistyötä parlamentin EPP- ja ALDE-ryhmien kanssa.

Näyttää siltä, että demarit, vihreät ja liberaalit kaavailevat europarlamentissa tiiviimpää yhteistyötä. Keskeisissä äänestyksissä vaaditaan 369 edustajan enemmistöä. Sen kerääminen on nyt iso haaste.

Parlamentti ottaa heti syksyllä kantaa työelämän tärkeisiin asioihin. Komissio on uhitellut antavansa uuden esityksen työaikadirektiivistä. Käsittelyyn tulevat myös muun muassa potilaan oikeudet, syrjintädirektiivi ja vanhempainvapaa. Syyskuussa EP äänestää komission puheenjohtajasta, myöhemmin syksyllä arvioidaan uuden komission viiden vuoden ohjelmaa. Talouskriisiin ja ilmastonmuutokseen liittyvät päätökset tulevat käsittelyyn.