Tulostettava versio

Kunnat ovat veropohjan supistuessa suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Ihmekös tuo, sillä kymmenessä vuodessa kuntien menot ovat nousseet keskimäärin 3 500 eurosta per asukas 5 500 euroon eli nousua on lähes 60 prosenttia. Kuntien lainakanta on samaan aikaan noussut neljästä kahdeksaan miljardiin euroon. Nousukaudella on siis pantu menemään kaikki, mikä tulee – ja vähän enemmänkin.

Kunnat syyttävät menojen kasvusta lisääntyneitä lakimääräisiä tehtäviä ja velkojen kasvusta valtionosuuksien leikkauksia. Varmasti tässäkin on perää, mutta veronmaksajan kannalta on tuskastuttavaa kuunnella kinastelua siitä, kummassa julkisessa taskussa rahojen pitäisi olla. Maksava asiakas on kummallekin sama, eikä vastaavaa rallia pidä enää päästää jatkumaan.

Energiateollisuudella menee lamasta huolimatta hyvin. Alan lippulaiva Fortum tuotti ensimmäisellä vuosipuolikkaalla liikevoittoa noin miljardi euroa, eli 60 000 euroa per työntekijä. Jakelijoilla ei mene yhtä hyvin, mutta kokonaisuutena ala pärjäilee vähintäänkin kohtuullisesti. Työnantajaliitto teki tuloksen selvittyä neuvottelualoitteen, jonka mukaan pitäisi keskustella täksi syksyksi sovitun 3,1 prosentin, eli vuositasolla suuruusluokalleen puolentoista tuhannen euron palkankorotuksen siirtämisestä tai peräti peruuttamisesta.

Palkansaajajärjestöt eivät ymmärtäneet. Etelärannalle on tarjottu pariinkin otteeseen neuvotteluja sellaisesta keskitetystä palkkaratkaisusta, jolla parhaiten pärjättäisiin talouden taantumassa. Aloite ei kelvannut, joten nyt katsotaan ala- ja yrityskohtaista kannattavuutta.

Viime vuodet erittäin hyvin menestynyt teknologiateollisuus on törmännyt maailmanlaajuiseen investointilamaan, ja uusien tilausten taso on tippunut kymmeniä prosentteja. Yrityksiä ei ole ainakaan vielä juurikaan kaatunut, sillä taseet ovat noususuhdanteen jäljiltä kunnossa. Henkilöstö on kärsinyt työn vähenemisestä irtisanomisten ja lomautusten kautta.

Palkansaajajärjestöt ymmärsivät, ja teknologiateollisuuteen on syntynyt neuvottelutulos, jossa palkat nousevat joulukuun alussa puoli prosenttia. Kokonaisuutena työpaikkansa säilyttäneidenkin keskiansiot todennäköisesti alenevat vuositasolla, koska tulossidonnaiset palkanosat pienenevät. Kahden seuraavan sopimusvuoden korotukset neuvotellaan myöhemmin.

Heikki Kauppi
heikki.kauppi@tek.fi