Tulostettava versio

Tekniikan museossa avautui toukokuussa uusi näyttely. Vodaa Stadiin – Helsingin vesihuollon historiaa -näyttely tutustuttaa museovieraat vedenpuhdistuslaitosten ja maanalaisen vesijohtoverkoston maailmaan.

Vodaa Stadiin -näyttely istuu Tekniikan museoon mainiosti, sillä juuri tänne Kuninkaankartanonsaarelle Helsinkiin perustettiin Suomen ensimmäinen vesilaitos vuonna 1876. – Tämä tila on ollut joskus vesisäiliö, museonjohtaja Marjo Mikkola kertoo pyöreän museorakennuksen neuvottelutilassa. Vieressä olevassa punatiilirakennuksessa vesilaitoshistoriaa on tallella enemmänkin; esillä on kymmenen suurta hiekkasuodatusallasta ja pumput, jotka olivat käytössä aina 1950-luvulle saakka. – Esittelemme Vodaa Stadissa -näyttelyssä pääkaupungin vesihuollon tekniikkaa, mutta myös vesihuollon merkitystä ihmisten arjessa ennen ja nyt. Kiinnostavaa katsottavaa riittää koko perheelle, Mikkola lupaa.

Ämmänlängistä vesijohtoon

Helsinki on ollut Suomen vesihuollon kehityksen veturi alusta alkaen. Juokseva vesi helpotti erityisesti naisten elämää. 130 vuotta sitten elänyt kalliolainen Matilda kantoi veden kaivosta pesuhuoneeseen, kuumensi veden padassa, liotti ja hakkasi vaatteet puhtaaksi kartulla, kärräsi pestyn pyykin merenrantaan huuhdottavaksi ja sieltä takaisin kuivumaan. Vesilaitos oli myös sijoitus kaupunkilaisten terveyteen. Puhdas juomavesi hääti kaupungista kulkutaudit. Hanavesi käänsi kuolleisuuden muutamassa vuodessa jyrkkään laskuun. Tohtori L. W. Fagerlund totesi vuonna 1897, että kun vuosina 1874–1877 Helsingissä kuoli 28–29 asukasta tuhatta kaupunkilaista kohti, oli vastaava luku vuosina 1878–1880 vain 21–23. Näyttelyyn on poimittu hauskoja ja kiinnostavia anekdootteja vesihuollon historiasta. Tiesittekö esimerkiksi vedenmaistajarouvien ammattikunnasta? Rouvat arvioivat aistinvaraisesti Helsingin Veden kraanaveden laatua vielä 1970-luvulla. – Vesijohtoveteen keitetty kahvi ei muuten heti alkuun maistunutkaan helsinkiläisille. Pannuun haettiin mieluusti kaivovettä, Mikkola kertoo.

Päijänteestä keittiöön

Vodaa Stadiin -näyttely kertoo historian lisäksi tästä päivästä. Näyttelykävijä pääsee seuraamaan veden matkaa Päijänteestä maailman pisintä kalliotunnelia pitkin Helsingin vedenpuhdistuslaitoksille ja sieltä eteenpäin koteihin. Näkymättömissä, noin parin metrin syvyydessä katujen alla risteilee kaupungin vesijohtoverkosto, jonka pituus on noin 1 200 kilometriä eli reippaasti yli matka Suomen päästä päähän. Tästä noin 150 kilometriä on päävesijohtoja, jotka johtavat vettä vesitorneihin ja suuriin kulutuskeskuksiin. Päävesijohdot ovat valtavia putkia, joiden halkaisijat ovat yli metrin ja jotka sijaitsevat 30–80 metrin syvyydessä kalliotunneleissa.

Muutakin katsottavaa

Tekniikan museossa on esillä myös perusnäyttely Kemiaa koko elämä. Lisäksi museossa voi tutustua metsä- ja teknologiateollisuuden ja viestintäteknologian kehityskaariin.