Tulostettava versio

Hallitus on toteuttamassa lupaamaansa yliopistouudistusta. Yliopistolaki on sivistysvaliokunnan käsittelyssä, ja se pitää saada perustuslakivaliokunnan tulkintojen mukaiseksi. Tai ”peruutuslakivaliokunnan”, niin kuin eräskin teekkari asian minulle ilmaisi. Niin tai näin, laki pitää saada säädettyä ennen kesälomia. Tässä asiassa Suomella ei ole varaa peruuttaa.

Miksi asia on Suomelle niin tärkeä? Jokaisessa lamassa menetetään työpaikkoja ja jokaisessa noususuhdanteessa syntyy uusia. Oleellista on, minne ja mihin maihin uudet työpaikat syntyvät. Kun seuraavaan noususuhdanteeseen päästään, alkaa ennen näkemätön kilpailu osaamisintensiivisistä yksityisen sektorin työpaikoista, globaalisti.

Koko Suomen kansantalouden ja hyvinvoinnin kannalta on kohtalon kysymys, että Suomi pärjää kovassa kansainvälisessä kilpailussa osaamisintensiivisistä työpaikoista. Maamme luonnonvarat ovat tunnetusti rajalliset, joten meidän on pärjättävä osaamisella. Jos erityisesti osaamista vaativat yksityisen sektorin työpaikat siirtyvät pois Suomesta, osaajien on seurattava työpaikkoja. Jos näin kävisi, se veisi Suomen osaamiseen, tutkimukseen ja kehitykseen perustuvalta strategialta kaiken tuulen purjeista.

Kun nousukausi koittaa, on yhteiskuntamme ja erityisesti korkeakoulujen oltava parhaassa mahdollisessa vedossa: uudessa kansainvälisesti kiinnostavassa ja kilpailukyisessä asennossa. Esimerkiksi yliopistouudistus ja uuden Aalto-yliopiston menestyminen ovat koko Suomen tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä, jotta työtä ja työpaikkoja Suomessa ja sen vientivetoisessa kansantaloudessa riittää!

Huippuyksiköitä tarvitaan. Tieto- ja osaamisintensiiviset kaupunkiseudut kilpailevat keskenään kaikkialla maailmassa. Yliopistouudistuksen jälkeen tarvitaan myös lisäpanostusta. Jotta Suomi menestyisi kansainvälisessä kilpailussa, pitää koko suomalainen teknillisen korkeakoulutus saada kansainvälisesti kilpailukykyiseksi. On keskitettävä, erikoistuttava ja verkostoiduttava.

Mistä yliopistouudistuksessa on kysymys? Lyhyesti sanottuna siitä, että vastuuta ja valtaa päättää yliopistojen toiminnasta siirretään lähemmäksi toimintaa, yliopistoille itselleen. Yliopiston strategiasta, linjauksista ja profiloitumisesta yliopistot saisivat enemmän valtaa. Tosin ne eivät enää voisi syyttää opetusministeriötä huonoista ratkaisuista. Tässä laissa on pitkälti kysymys luottamuksesta. Kumpaan sinä luottaisit, opetusministeriön keskitettyyn valtaan, vai siihen, että yliopistot osaavat itse päättää asioistaan?

Sivistysvaliokunta on järjestänyt kevään kuluessa laajan kuulemisen, ja kuullut yli sataa asiantuntijaa. Kaikki yliopistojen rehtorit ja hallitukset, kaikki eri tutkimuslaitosten edustajat, kaikkien ministeriöiden edustajat ja kaikki yritysten ja elinkeinoelämän asiantuntijat ovat olleet kuulemisissa sitä mieltä, että lakiesitys on vietävä maaliin.

Olen sataprosenttisesti samaa mieltä heidän kanssaan. Tehdään lakiin tarvittavat viilaukset, parannetaan määräaikaisia työsuhteita koskevaa lain perustelua, ja säädetään uusi yliopistolaki. Nyt ei peruuteta!