Tulostettava versio

TEK keskittyy edistämään reilua ja kannustavaa työelämää sekä lisäämään yrittäjyyttä uudella valtuustokaudella.

Kolmantena mittavana kärkihankkeena rakennetaan Suomen kilpailukyvyn rautalankamalli ja määritellään muun muassa insinöörien rooli kasvun luomisessa.

Hallitus oli valinnut kärkihankkeiden aiheet jo aiemmin. Nyt kuultiin valtuustossa edustettuina olevien ryhmien evästykset hankkeiden jatkovalmisteluun. Yleisesti ottaen kärkihankkeita pidettiin hyvänä tapana edistää TEKille tärkeitä asioita.

Kokoomuksen Ari Anttila korosti, että vaikka kärkihankkeita nimetäänkin, ne eivät rajoita keskittymään pelkästään niihin. Toisaalta hankkeisiin haetaan myös yhteistyökumppaneita.

Erityisesti Suomen kilpailukykyä monimuotoisesti kartoittava hanke koettiin useammassakin puheenvuorossa melkoisen laajaksi ja fokusoimattomaksi.

Insinöörityön Jari Nummikoski kaipasi hankkeille kunnollisia toimintasuunnitelmia ja konkretiaa.

– Reilua ja kannustavaa työelämää tarvitaan. Se työ pitää aloittaa heti ja laajalla rintamalla. Yrittäjyys on yksi ratkaisukeino, kun kohta on taas tuhat uutta insinööriä työttömänä, NSN:n luottamusmies Nummikoski totesi.

Keskustan Tuomo Tiainen ehdotti, että TEK voisi aloittaa kilpailukyvyn edistämisen esimerkiksi tekemällä tekniikkaa houkuttelevaksi nuorille.

Vihreiden Tuula Aaltolaakin huolestutti rautalankamallin rakentamisen epärealistisuus. Hän ehdotti, että profiilia hieman laskettaisiin.

Yhtenäinen TEK ja teekkarihenki -valtuustoryhmän Hannu-Matti Järvinen toivoi, että jäseniltä kysyttäisiin näkemyksiä kärkihankkeista. Hänen mielestään TEKin pitäisi näyttää tietä sivistykseen, jossa myös tekniikka on mukana.

Nuorten Eero Judin arveli, että hankkeet eivät tuo uutta yhteiskunnalliseen keskusteluun. – Pitäisi löytää uusi tapa toimia ja olla asioiden edellä. Nyt syleillään maailmaa, kun pitäisi terävöittää, Judin tuumasi.

Saman ryhmän Antti Castrén oli laskenut, että kolme kärkihanketta sisältää noin 30 erillistä tavoitetta. Hän toivoi, että toimintaa fokusoitaisiin keskeisiin asioihin.

Opiskelijoiden Henri Lönn piti ideoita vanhoina. Hän kaipasi tuoreutta ja laatua.

Tällä valtuustokaudella päivitetään TEKin strategia. Pohjaksi tehdään ensin ympäristöanalyysi, jota työstettiin työpajoissa valtuuston kokouksen lomassa.

Antti Castrén toivoi, että TEK tehostaisi toimintaansa fokusoimalla harvempiin keskeisiin hankkeisiin.

Uusia jäsenryhmiä haetaan

TEKIn ensi vuosi näyttäisi toiminnanjohtaja Heikki Kaupin mukaan alkavan hyvissä merkeissä.

– Talous on kunnossa ja työttömyyskin on laskusuunnassa. Silti pitää olla valmis siihen, että työttömyys saattaa pamahtaa nousuun, Kauppi sanoi.

Neuvottelujärjestö YTN:llä on nyt parin vuoden hengähdystauko, jolloin voidaan panostaa muun muassa matka-ajan korvaamisen edistämiseen työpaikoilla. Myös YTN:n organisaation kehittämiseen on aikaa.

Tulevana vuonna TEKissä on arvioitava uudelleen myös jäsenille tarjottavat lehtiedut kustannusten kasvun takia.

–Uusia jäsenryhmiä on tulossa TEKiin, kun STTK:n liittoihin kuuluneet DI-joukot ovat vähitellen siirtymässä TEKin jäseniksi.

– Ja tietotekniikan palvelualoilla on noin 7 000 osaajaa, jotka eivät ole vielä missään jäseninä, Kauppi huomautti. Työtä siis riittää.

Aloitteita ja valintoja

Martti Tiuri teki valtuustoaloitteen siitä, että Suomen tekniikan ja luonnontieteiden tutkimus ja opetus pitäisi saada kilpailijamaiden tasolle.

Toisessa aloitteessa kaivattiin helpotusta Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset MALin jäseneksi liittymiseen samalla kun liittyy TEKiin. Ehdotettiin myös uudistusta valtuuston varajäsenkäytäntöön, alueellisten vaikuttajien yhteystietoja verkkoon sekä teknillisille seuroille vähintään TEKin kerhojen rahoituksen tasoa.

Opiskelijaedustaja valitaan TEKin hallitukseen aina vuodeksi kerrallaan. Paavo Leinonen Lappeenrannasta jatkaa ja varalla on Elina Honkala Oulusta.

Kunnialautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Markku Markkula. Erovuoroisista jäsenistä jatkaa Ari Pääkkönen ja uutena aloittaa Virpi Paavola.

Jäsenmaksuun kuuden euron korotus

TEKin jäsenmaksu nousee ensi vuonna kuudella eurolla 345 euroon. Se sisältää myös 78 euron työttömyyskassamaksun. Jäsenmaksu on alle 0,5 prosenttia jäsenten mediaanipalkasta.

Tilattaviin lehtiin tulee yhdeksän prosentin arvonlisävero ja kahden prosentin sopimuskorotus, minkä vuoksi jäsenille Talentumilta tilattavista lehdistä koituu lisäkulua runsaat kuusi euroa maksavaa jäsentä kohti.

TEKin henkilökunnan määrä pysyy ennallaan.

Kokonaiskulut nousevat ensi vuonna lähes 17 miljoonaan euroon. Jäsenmaksutuloja arvioidaan kertyvän 14,9 miljoonaa. Toimintaa rahoitetaan omaisuudesta kahdella miljoonalla eurolla.

TEKin tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy. Tilintarkastuskomiteaan tulivat Jarmo Talvitie (varalla Lauri Laitinen), Jori Byskata (Kimmo Koskinen) ja Arto Kiema (Mikko Seppäläinen).

Kansanedustajat tentittävinä

Tällä kertaa kansanedustajien paneelissa olivat Kokoomuksen Arto Satonen, Keskustan Mirja Vehkaperä ja Vihreiden Johanna Karimäki, joka on myös TEKin valtuutettu.

Panelistit olivat samaa mieltä useimmista asioista: työuria on pakko pidentää, pätkätyöntekijöiden asemassa on parantamisen varaa, yrittäjyyttä on tuettava monin eri tavoin ja ulkomaisten huippuosaajien työlupabyrokra­tiaa on purettava kuten muutakin kotitekoista byrokratiaa.

Kotitalousvähennyksen pienentäminen harmitti sekä Vehkaperää että Karimäkeä, joka hallituspuolueen edustajana kuitenkin totesi, että säästöt ovat aina valintoja. Hän arveli, että keväällä ollaan todennäköisesti uusien säästöjen ja veronkorotusten edessä.

Karimäen mielestä veroja voitaisiin korottaa talouden tasapainottamiseksi, Satonen ja Vehkaperä hakisivat muita keinoja.

Mari-Leena Talvitien innostamana Karimäki ja Vehkaperä lupasivat tehdä yhdessä lehtiartikkelin siitä, miten tekniikan ja luonnontieteiden pitäisi näkyä kouluopetuksessa.

Kansanedustajat Johanna Karimäki (edessä) ja Mirja Vehkaperä lupasivat laatia kevään aikana lehtiartikkelin tekniikan ja luonnontieteiden tärkeydestä kouluissa.

TEKin puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström on huolissaan yli 50-vuotiaiden työllisyydestä. Työttömistä insinööreistä heitä on jo reilu kolmasosa.