Tulostettava versio

Ylempien toimihenkilöjen luottamusmiesten mielestä ilmapiiri työpaikoilla on hyvä. Asiat tuntuvat olevan kohtuullisessa jamassa muutenkin. Tehtävän koetaan jopa parantavan omaa ammatillista pätevyyttä.

YTN:n kyselyn mukaan peräti 88 prosenttia luottamusmiehistä pitää suhteita johdon ja ylempien toimi­henkilöjen edustajien välillä melko tai erittäin hyvinä. Vain 12 prosenttia piti näitä suhteita melko tai erittäin huonoina.

Ylempien toimihenkilöjen ja muiden henkilöstöryhmien edustajien välisiä suhteita piti melko tai erittäin hyvinä 97 prosenttia vastaajista.

Hieman yli neljännes kyselyyn vastanneista kertoo kuitenkin kohdanneensa työsuhteessaan ongelmia luottamustehtävän takia.

Yleisin ongelma on työnantajan kielteinen suhtautuminen vastaajan rooliin henkilöstön edustajana. Kielteisyys ilmenee epäluulona, vinoiluna ja jopa työn tekemisen hankaloittamisena.

Muita ongelmia ovat ajan riittämättömyys ja oman ura- ja palkka­kehityksen hidastuminen.

Osaaminen ja palkkaus

40 prosentin mielestä luottamustehtävän hoitaminen on parantanut omaa ammatillista pätevyyttä.

Toisaalta 45 prosenttia vastaajista ei usko luottamustehtävällä olleen vaikutusta ammatilliseen pätevyyteensä.

Hieman yli neljännes kyselyyn vastanneista sanoo, että luottamustehtävän hoitaminen on heikentänyt omaa palkkakehitystä.

60 prosenttia ei usko henkilöstöedustajan tehtävän hoitamisen vaikuttaneen palkkakehitykseensä.

Kuormitus lisääntyy

63 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo luottamustehtävänsä kasvattaneen henkistä kuormitusta jonkin verran ja 21 prosenttia melko tai erittäin paljon.

Vastaajien mielestä henkistä kuormitusta lisäsivät luottamustehtävän liian vähäinen arvostus (33 % vastaajista), taustatuen puute (32 %) sekä omien työtehtävien ja luottamustehtävän yhteensovittaminen (30 %).

73 prosenttia piti suurimpana kokonaistyökuormaa kasvattavana tekijänä ajankäytön vaikeuksia.

Muita suuria työkuormaa kasvattavia tekijöitä ovat edustettavien hajaantuneisuus eri työpaikoille (23 % vastaajista) ja huonot neuvottelusuhteet työnantajan kanssa (19 %).

Kaksi tuntia riittää useimmille

Yli kaksi kolmannesta kyselyyn vastanneesta käyttää enintään kaksi tuntia viikossa henkilöstöedustajan tehtäviin.

Viidenneksellä vastaajista niihin kuluu viikoittaisesta työajasta keskimäärin kolmesta viiteen tuntia.

Neljännes vastaajista joutuu raportoimaan työantajalleen luottamustehtäviin käyttämänsä ajan.

Parasta ja pahinta

Parhaina puolina luottamustehtävän hoitamisessa pidettiin mahdollisuutta vaikuttaa (30 % vastaajista), näköalapaikkaa yrityksessä (27 %), edustettavien luottamusta ja arvostusta (15 %) sekä onnistumisen elämyksiä (13 %).

Pahimmalta tuntuu vähäinen vaikuttamisen mahdollisuus (18 % vastaajista) sekä neuvottelujen vaikeus ja yt-neuvottelujen käyminen (17 % kummassakin).

Tiedonsaanti huonoa

61 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo saavansa liian vähän tai ei lainkaan tietoa yrityksen henkilöstön koulutustavoitteista.

Henkilöstösuunnitelmasta sai liian vähän tietoa 53 prosenttia vastaajista ja ­tasa-arvosuunnitelmasta 39 prosenttia vastaajista.

Yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä saatiin hieman paremmin tietoa.

Ylempien toimihenkilöjen yksilöityjä palkka- ja muita henkilötietoja kaipaa yli viidennes vastaajista.

Hieman yli viidennes ei saa edes pyytäessään tietoja ylempien toimihenkilöjen yleisistä työsuhteen ehdoista. 32 prosenttia vastaajista sanoo samaa työsuhteen ehdoissa olevista poikkeuksista.

Hieman yli kolmanneksella ei ole mahdollisuutta tutustua edustettaviansa koskevaan työaikakirjanpitoon. Yli kymmenys kertoi, että yrityksellä ei ole käytössä työaikakirjanpitoa lainkaan.

Kolmannes voi käyttää työaikaansa rajoituksetta luottamustehtävää tukevaan kouluttautumiseen. 55 prosenttia vastaajista voi käyttää tähän työaikaansa rajoitetusti.

58 prosenttia olisi halunnut osallistua johonkin luottamustehtävää tukevaan koulutukseen, mutta ei ollut ehtinyt työkiireiden vuoksi.

Työnantaja on suoraan kieltänyt neljää prosenttia vastaajista osallistumasta tällaiseen koulutukseen.