23. helmikuuta 2012

EtusivuEdunvalvontaTyöelämäTekniikkaKoulutusLakitietoJärjestöasiatOpiskelijat
Vain Verkossa

Samalle viivalle lakon avulla

14.12.2011 | Marketta Harinen | Luettu 112 kertaa

Share on FacebookShare on Twitter
Tulostettava versioTulostettava versioKuva:
Metso Paperin Arto Leskinen (vasemmalla) ja Vesa Vauhkala varustautuivat Järvenpäässä lakkovahtivuoroonsa raamit kaulassa. Järvenpäässä otettiin kaikki irti vakavasta asiasta ja jokaiselle lakkopäivälle keksittiin jotain uutta.

Ylempien toimihenkilöiden teknologiateollisuuden ratkaisu toi ylemmille toimihenkilöille samantasoiset ja samanmalliset palkankorotukset kuin alan muille henkilöstöryhmille – mutta vasta lakon jälkeen.

No votes yet

YTN:n teknologiateollisuus oli historiansa ensimmäisessä lakossa kuusi päivää 1.–6. marraskuuta. Lakossa olivat ABB:n, Bolidenin, Koneen, Konecranesin, Metson, Oraksen, Outotecin, Patrian, Rautaruukin ja Ruukin, Sakon, Sandvikin, Valmet Automotiven ja Wärtsilän ylemmät toimihenkilöt.

Sopuun päästiin viime metreillä ennen lakon laajenemista. Esimerkiksi Nokia, Nokia Siemens Networks ja Outokumpu välttyivät työtaistelulta.

Yksittäinen ylempi toimihenkilö turvasi tällä lakolla palkkakehityksensä pitkälle tulevaisuuteen nimenomaan yleiskorotuksen ansiosta.

Palkankorotuksista neuvotellaan paikallisesti.

Ensimmäinen korotus tulee takautuvasti 1.10. lähtien. Silloin maksetaan 1,6 prosentin yleiskorotus ja 0,8 prosentin paikallinen erä, jos muusta ei ole sovittu. Jos paikallisesta erästä ei päästy sopuun eiliseen 15.12. mennessä, sekin jaetaan kaikille yleiskorotuksena.

Luottamusmies ja työnantaja käyvät paikalliset neuvottelut. Jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä, erästä neuvotellaan ylempien toimihenkilöiden kanssa heidän yhdessä sopimallaan tavalla.

Seuraava palkankorotus maksetaan 1.11.2012 lähtien 1,3 prosentin suuruisena yleiskorotuksena ja 0,6 prosentin suuruisena paikallisena eränä, jos muusta ei ole sovittu. Myös ensi vuoden paikallinen erä maksetaan kaikille yleiskorotuksena, jos muusta ei päästä paikallisesti sopuun.

Lisäksi tammikuun alussa 2012 maksetaan 150 euron kertaerä.

Sopimuskausi alkoi lokakuun alussa ja jatkuu lokakuun loppuun 2013.

Samantapaisia sopimuksia solmittiin myös muilla yksityisen sektorin aloilla. Yliopistot, kunnat ja valtio liittyivät omine raamisovelluksineen mukaan valtakunnalliseen ratkaisuun.

Raamissa pysyttiin

YTN ei halunnut kaataa valtakunnallista raamiratkaisua näissä epävarmoissa taloudellisissa oloissa.

YTN:llä oli teknologiateollisuuden neuvotteluissa kaksi keskeistä tavoitetta: saada sama palkkaratkaisu kuin muutkin hen­kilöstöryhmät ja saada vapaa-aikana työ­asioissa matkustamista korvattavaksi.

Alan luottamusmiehistä koostuva YTN-teknologiateollisuuden taustaryhmä ja YTN:n hallitus olivat näkemyksessään yksimielisiä: valtakunnansovittelijan esitys oli hyväksyttävissä, vaikka matka-ajan korvaaminen ei edennyt.

Noin puolet teknologiateollisuuden henkilöstöstä saa jo jonkinlaisen kor­vauksen vapaa-aikana työasioissa matkustamisesta, mutta monissa yrityksissä asia on vielä levällään. Työehtosopimuksen mukaan matka-ajan korvaamisesta pitää neuvotella paikallisesti työehtosopimuksen 6. pykälän mukaan.

YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija Ismo Kokkoa kalvaa sitovan matka-ajan korvauksen jääminen pois sopimuksesta. Se kiukuttaa myös jäsenistöä.

YTN kiertää sopimuskauden aikana yrityksiä vauhdittaakseen paikallisten sopimusten syntymistä matka-ajan korvaamisesta. Jo vanhastaan työehtosopimuksessa on kirjaus, jonka mukaan asiasta sovitaan paikallisesti

– Katsotaan, missä olemme kahden vuoden päästä ja jatkamme siitä. Myös sovintolautakunnan poisto työehtosopimuksesta on seuraavalla kierroksella ykköstavoitteiden joukossa, Kokko sanoo.

Kokon mielestä teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden lakko kohensi YTN:n neuvotteluasemaa.

– Nyt työnantaja tietää, että ylemmät toimihenkilöt osaavat ja haluavat puolustautua. Kentällä tehtiin hyvää ja uhrautuvaa työtä yhteisen asian puolesta.

 

Kaksi vuotta työrauhaa

Vaikka maahan syntyi valtakunnallinen raamiratkaisu, kaikki ei ollut sillä selvä. Raami antoi liittopöytiin vain 4,3 prosentin kustannusvaikutuksen. Sen sisällä piti vääntää eri alojen työehtosopimukset, mikä osoittautui enemmän kuin vaikeaksi.

Lähes alalla kuin alalla jouduttiin kinaamaan siitä, miten raamiratkaisun kustannusvaikutus jaetaan. Palkansaajat halusivat varmistaa palkankorotuksen kaikille painottamalla yleiskorotusta ja koko korotukselle täyttä perälautaa. Työnantaja halusi valita itse palkankorotuksen ansainneet.

– Metalliliitto ja Pro saivat palkankorotuksiin täyden perälaudan neljän lakkopäivän jälkeen. Työnantaja ei halunnut antaa täyttä perälautaa ylemmille toimihenkilöillekään ilman lakkoa, ei teknologiateollisuudessa eikä tietotekniikan palvelualoilla, YTN:n puheenjohtaja ja TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi sanoo.

Teknologiateollisuudessa tarkoitus oli saada edistettyä matka-ajan korvaamistakin, mutta työnantaja ei suostunut siihen.

– Raamissa piti pysyä ja YTN olisi ollut valmis tinkimään palkankorotuksista matka-ajan vuoksi. Se ei käynyt Teknologiateollisuudelle.

Kaupin mukaan sitovien kirjausten saaminen vapaa-aikana työasioissa matkustamisen korvaamiseen olisi vaatinut lakon jatkamista.

– Sekä alan taustaryhmä että YTN:n hallitus totesivat yksimielisinä, että perälaudan saaminen riitti näissä raamiratkaisun kahlitsemissa oloissa.

Viime vuodet ovat olleet YTN:ssä yhtä hulinaa, kun koko ajan on ollut joku sopimus katkolla.

– Raamiratkaisun myötä meillä on kahden vuoden rauha edessä. On aikaa keskittyä esimerkiksi työhyvinvointiin, osaamisen kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin ja matka-ajan korvaamisen edistämiseen paikallisissa neuvotteluissa, Kauppi toteaa.

– Nyt on myös aikaa tiivistää ja tehostaa YTN:n organisaatiota, hän pohtii.

YTN:n puheenjohtajuus on järjestöjen välillä kiertävä pesti, joka vaihtuu 2–4 vuoden välein. TEKin ja Kaupin kausi on päättymässä vuoden vaihteessa. YTN:n seuraava puheenjohtaja on Uuden Insinööriliiton Pertti Porokari. (MH)

 

Muutamia tekstiparannuksia

Palkankorotusten lisäksi uuteen työehtosopimukseen saatiin muutamia tekstiparannuksia.

Liukuvan työajan määräyksiä muutettiin niin, että liukumaan tuli 120 tunnin yläraja.

Kokon mukaan liukuman yläraja on työsuojelullisesti tärkeä parannus. Tähän saakka liukumia on voinut kertyä miten paljon tahansa.

– Liukumajärjestelmää on käytetty alalla paljon väärin. Useimmiten kyseessä onkin oikea ylityö, josta pitäisi maksaa lainmukaiset korotetut korvaukset joko vapaana tai rahassa. Toivomme, että ylärajan saaminen tekee liukuman ja ylityön rajaa selvemmäksi, Kokko huomauttaa.

Liukumia voi jatkossa ottaa vapaana kokonaisina saldopäivinä. Jos työnantajalle ei käy toimihenkilön esittämä vapaa, työnantaja joutuu antamaan sen kuukauden sisällä toivotusta ajankohdasta.

Teksteihin tuli nyt sitovasti kuuden päivän palkallinen isyysvapaa, josta ei tarvitse neuvotella paikallisesti.

Myös kirjaus kaikkien mahdollisuudesta ammatilliseen koulutukseen on uusi lisä työehtosopimuksessa.

Luottamusmiehen asema kohenee ja tiedonsaanti paranee. Luottamusmiehelle tuli kuuden kuukauden jälkisuoja liikkeen luovutuksen yhteydessä, eikä luottamusmiestä saa siirtää muihin tehtäviin pienemmällä palkalla.

Luottamusmiehen korvaus nousee 5 prosenttia ja työsuojeluvaltuutetun korvaus 15 prosenttia. Työsuojeluvaltuutettu saa irtisanomis- ja lomautussuojan.

 

YTN: Työnantajan pitäisi vastata huutoonsa

YTN pitää syntynyttä raamisopimusta hyvänä ja tärkeänä. On kuitenkin huomattava, että kolmasosa ylemmistä toimihenkilöistä eli noin 70 000 palkansaajaa jää raamin ulkopuolelle työnantajan tahdosta.

YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi kummastelee sitä, että työnantajan edustajat korostivat raamisopimuksen kattavuuden merkitystä, mutta kieltäytyivät samanaikaisesti tekemästä työehtosopimuksia usean alan ylempien toimihenkilöiden kanssa.

YTN:n suurimpia sopimuksettomia aloja ovat kauppa, elintarvike-, rakennus- ja graafinen ala. Kaikilla näillä aloilla YTN on pyrkinyt toistuvasti neuvottelemaan työehtosopimuksista, mutta yhtä monta kertaa työnantajapuoli on kieltäytynyt istumasta neuvottelupöytään.

- Työnantajan olisi aika vastata huutoonsa: lakata puhumasta yhtä ja tekemästä toista, Kauppi vaatii.

 

Raamista verohelpotusta

Valtakunnallisen raamiratkaisun syntyminen muutti neuvotteluasetelmia kaikilla aloilla. Sen jälkeen neuvotteluissa keskityttiin hakemaan ratkaisu raamissa sovitun kustannusvaikutuksen mukaisesti.

Valtio osallistuu raamiin omilla toimillaan.

Se antaa palkansaajille pienen veronalennuksen ja oman osansa saavat myös yritykset. Tulossa on muutamia muitakin maan hallituksen lupaamia parannuksia kuten kahden viikon isyysvapaa vuoden 2013 alusta. Vuorotteluvapaan heikennykset perutaan.

Tulkintaerimielisyyksiä aiheuttanut kolmen päivän koulutusvapaa puhututtaa kevään myötä työryhmää, jonka pitäisi saada näkemyksensä valmiiksi toukokuun alkuun mennessä.

Lue lisää raamiratkaisusta TEKin verkkolehdestä!

 

Yliopistot, valtio ja kunnat raamiin mukaan

Yliopistojen sopimuskausi on 1.3.2012 – 31.3.2014.
• Yleiskorotus 1.3.2012 on 1,7 prosenttia ja palkkausjärjestelmän taulukoihin kohdennettu järjestelyerä 0,7 prosenttia.
• Sopimuksen toisen jakson yleiskorotus 1.4.2013 on 1,2 prosenttia ja järjestelyerä 0,7 prosenttia.
• Raamisopimukseen liittyvä 150 euron kertaerä maksetaan huhtikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä.
• Vuoden 2013 järjestelyerän toteuttamisesta neuvotellaan 31.5.2012 mennessä.

Valtion sopimuskausi on 1.3.2012–31.3.2014.
• Yleiskorotus 1.3.2012 on 1,9 prosenttia, kuitenkin vähintään 39,50 euroa.
• Toisen vuoden yleiskorotus 1,4 prosenttia maksetaan 1.4.2013.
• Virastoerä molempina vuosina on 0,5 prosenttia, joka tulee yleiskorotuksena, jos erästä ei päästä sopuun työpaikoilla.
• Matkapäiväkorvaus viikonlopun ulkomaanvirkamatkasta nostettiin 55 eurosta 150 euroon.

Kuntien sopimus sisältää kaksi kolmentoista kuukauden jaksoa.
• Ensimmäinen jakso 1.1.2012–31.1.2013 sisältää 1,7 prosentin yleiskorotuksen 1.1.2012 sekä keskitetysti sovitun, tekstikysymyksiin kohdentuvan järjestelyerän, jonka kustannusvaikutus on 0,7 prosenttia.
• Lisäksi maksetaan 150 euron kertaerä tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä.
• Toisella jaksolla yleiskorotus olisi 1,46 prosenttia 1.2.2013 ja samasta ajasta lukien paikallisesti sovittava järjestelyerä 0,6 prosenttia. Sopimuskausi päättyisi 28.2.2014.

Kommentit

Kirjoita uusi kommentti

Sähköpostisosoite pidetään luottamuksellisena eikä sitä julkaista julkisesti.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä testataan, että olet oikea käyttäjä ja ehkäistään automaattista roskapostin lähetystä.
Anna oikea vastaus kysymykseen. Suuret ja pienet kirjaimet eivät ole merkitseviä.
Muut artikkelit