Tulostettava versio

Kyky jalostaa keksinnöistä aitoja innovaatioita on kansantalouden menestyksen edellytys.  Miten ja millä eväillä innovaatiosampo Suomessa pyörii?

Select rating1/52/53/54/55/5

No votes yet

Yksikönjohtaja Pekka Pellinen pitää suomalaista innovaatiotoimintaa liian organisaatiokeskeisenä.

Tekniikka ja yhteiskunta -sektorista TEKissä vastaavaa Pellinen sanoo, että korporatiivisen toiminnan rinnalle tarvitaan yksilökeskeistä lähestymistapaa.

– Innovaatioaihiot tulevat aina yksilöiltä, joten heitä on tuettava. Innovatiiviset ihmiset tarvitsevat kannusteita ja organisaatioita hoitamaan keksintöjen jatkojalostusta. Alkuvaiheen yritystoiminnan edistämisen pitää olla osa innovaatiojärjestelmäämme.

Pellinen muistuttaa, että yksilöiden innovaatiokyvykkyyden hyödyntäminen kirjattiin jo vuonna 2008 – eduskunnalle annetuksi selonteoksi kutistuneeseen – Suomen innovaatiostrategiaan.

– Mutta onko se siirtynyt käytäntöön?

Tarve yksilökeskeiseen lähestymistapaan näkyy ainakin kentällä.

– Itsenäinen ja yksilön omista lähtökohdista nouseva innovaatiotoiminta on lähtenyt käyntiin esimerkiksi Protomo-hankkeissa, joissa myös TEK on mukana, Pellinen kertoo.

Innovaatioiden synnytyssaleissa

Yksi Protomoista pyörii Tampereen Finlaysonilla Tammerkosken partaalla. Uudessa tehtaassa kaksisataa vuotta nähneet valurautaportaat johtavat innovaatioiden synnytyssaleihin, Protomoon ja Demolaan.

Tunnelma on modernin boheemi: työpisteitä, sähköjohtoröykkiöitä, punainen sohva, purettuja pahvilaatikoita…

Protomossa voidaan leipoa innovaatio oikeastaan kenen tahansa ideasta. Käytännössä protomolaisiksi ovat ryhtyneet aiemmin eri yrityksissä työskennelleet ammattilaiset, vastavalmistuneet osaajat sekä sarjayrittäjät.

Jos ajatus arvioidaan kehityskelpoiseksi, se saatetaan puolen vuoden kypsytysprosessiin. Eikä idean äidin tai isän tarvitse olla huolissaan IPR:stä: sopimusmallit takaavat luottamuksen.

Parissa vuodessa tuote- tai palveluideoiden ympärille on syntynyt Tampereella parikymmentä yritystä.

– Kaikki hengissä, innovaatioiden laukaisualustaksi määritellyn kansallisen Protomo-verkoston johtaja Petri Räsänen sanoo.

Jyväskylästä alkanut Protomo-toiminta on levinnyt ympäri maata: innovaatioapparaatit toimivat myös Salossa, Turussa, Kouvolassa, Porissa ja Aalto-yliopistossa. Rahoitus tulee kaupungeilta ja ely-keskuksilta.

 

 

Matalat kynnykset

Marraskuussa Pirkanmaan tulevaisuus- ja innovaatiojohtajaksi siirtyneellä Räsäsellä on ollut Hermia Oy:n johtajana näppinsä pelissä myös Demolan rakentamisessa.

Demolassa ahertaa vuosittain 350 alueen korkeakouluopiskelijaa lähinnä paikallisten yritysten tilaamien ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kehityshankkeiden kimpussa. Työt ovat bisnesrelevantteja, mutta eivät yrityksen itsensä toteutettavissa.

Tuloksina syntyy monialaista innovaatiotoimintaa ja start upeja sekä harjoitus-, projekti- ja lopputöitä kolmeen korkeakouluun noin 10 opintopisteen edestä.

Malli on ainutlaatuinen Suomessa. Maailmalla samantyyppistä toimintaa on MIT:ssä.

Räsänen istahtaa säkkituoliin.

– Tällaista rentoa meininkiä pitäisi olla enemmän.

– Yliopistojen ja niiden rinnalla toimivien hautomoiden ja teknologiakeskusten, -puistojen ja yrityshautomoiden pitäisi tarjota matalan kynnyksen siirtymäpaikkoja, joissa ihmiset ja erilaiset osaamiset kohtaisivat. Eikä riitä, että talot ovat vierekkäin, pitää luoda myös edellytyksiä ihmisten ja osaamisten yhteistyölle, Räsänen sanoo.

Nopeat syövät hitaat

Räsänen arvostaa perustutkimusta, mutta muistuttaa, että tiedevetoinen toiminta on yksinään hidasta. Maailma muuttuu nopeasti, joten aika ajaa ohi, jos asioita haudutellaan liian pitkään.

– Sitä paitsi yliopistojen tutkijatyypit eivät välttämättä ole kiinnostuneita yrittäjyydestä, Räsänen toteaa.

– Tiedevetoisen innovaatiotoiminnan rinnalle tarvitaan kysyntä- ja markkinalähtöistä tietämystä ja nopeatempoista toimintaa, jossa jyvät erotellaan akanoista jo innovaatioprosessin alkumetreillä.

Pullauttakaa ideat ulos

Kehityskelpoisia ideoita Räsänen kaivaisi yrityksistä. Erityisesti isoihin yrityksiin kertyy oman bisneksen ulkopuolisia ideoita pölyttymään.

– Ne pitäisi pullauttaa rohkeasti ulos spin-offeiksi jatkojalostukseen. Nyt tässä ei olla vielä riittävän aktiivisia. Selkeillä toimintamalleilla ja tuloksellisiksi todistetuilla kanavilla spinn-off-toiminnan kynnystä voidaan alentaa.

Tulevaisuuden tuotteita tai aloja Räsänen ei lähde luettelemaan.

– Meidän on hyödynnettävä omia vahvuuksiamme, mutta lähdettävä samalla luomaan uusia ennakkoluulottomia sovelluksia, hän määrittelee väljästi.

– Haasteita ainakin riittää, sillä ympäristö- ja energiakysymykset, globaalit väestönkasvun ja ruoantuotannon ongelmat vaativat tulevaisuudessa ratkaisuja.

Näytä demo

Räsänen sanoo juuri hoksanneensa demojen ja protojen ratkaisevan merkityksen koko innovaatiojärjestelmälle ja sen tarjoamille tukitoimille.

– Pelkän idean kanssa eteneminen on tuuleen viuhtomista. Sen sijaan demo tai proto edellä on helppo mennä kertomaan ajatuksistaan ja saada oikeaan osuvaa tukea. Demo toimii myös stimulanttina jatkojalostuksessa.

– Sen avulla voidaan helpommin hakea esimerkiksi akateemista osaamista ongelmien ratkaisemiseen. Parhaimmillaan tutkijakin palaa halusta viedä asiaa eteenpäin.

Outputissa parantamista

Pari vuotta sitten Suomen innovaatiojärjestelmän kansainvälistä arviointia kuunnellut Räsänen sanoo ihmetelleensä sitä, miten kiinni Suomi on vielä 1950-luvun teollisuusrakenteessa. Selvitys nimittäin osoitti, että sektoritutkimuslaitoksemme ovat keskittyneet alkutuotantoon, maa- ja metsätalouteen ja geologiaan.

Räsäsen mielestä Suomen innovaatiopolitiikan tuottavuus ei hyvästä yrityksestä huolimatta ole suuren suuri.

– Inputia on, mutta output ei ole silti järin mahtava. Suomen innovaatiotoimintaa arvioitaessa olemme inputissa Top 3:ssa, mutta outputissa mahdumme enää 20 parhaan joukkoon. Tulosta voisi syntyä enemmänkin.

Soppaan selkeyttä

TEKin Pekka Pellisen mielestä innovaatiopolitiikan kentällä vallitsee myös sekamelska.

– Maassa toimii joukko julkisia tai julkistaustaisia palveluntarjoajia, joiden roolit ovat epäselviä ja osin päällekkäisiä. Myös ministeriöiden yhteistyössä on toivomisen varaa.

Asia tuli esiin suomalaisen innovaatiojärjestelmän kansainvälisessä arvioinnissa, mutta saamme samasta asiasta palautetta myös suoraan TEKin jäseniltä, Pellinen kertoo.

Elinkeinopolitiikkaan yhtenäisyyttä

Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osaston ylijohtaja Petri Peltosen mielestä on myös kysyttävä, miksi rönsyjä on syntynyt.

Selitys on yksinkertainen: elinkeinopolitiikan monopoli ei ole TEMillä, vaan sitä tehdään suurilla summilla myös kunta-, maakunta- ja EU:n aluerahastohankkeissa.

Kuvaa sumentaa se, että vahva rahoitus maakunnalliselle ja kunnalliselle toiminnalle lähtee pikemminkin aluekehityspolitiikan päämääristä kuin kansallisista päämääristä.

– Aluekehitysrahoituksen kohdentaminen elinkeinopolitiikkaan pitäisi uudistaa tuomalla siihen selvästi yhtenäinen kansallinen näkemys. Järjestelmäkin yksinkertaistuisi, jos sitä ohjattaisiin vahvemmin yhtenäisen elinkeinopolitiikan päämääristä, Peltonen sanoo.

Se vaatii rohkeutta päätöksentekijöiltä.

Niukkuus – mutta myös innovaatiopolitiikassa havaitut muutostarpeet – ovat saaneet ministeriön etsimään uusia tulokulmia innovaatiotoiminnan edistämiseen. Parhaimmillaan valtion kassasta pantiin veroeuroja perustutkimukseen ja yritysten t&k-toiminnan tukemiseen kaksi miljardia, mutta nyt potti on kutistumassa.

– Esimerkiksi yritystukiin on tulossa ensi vuonna 110 miljoonan leikkaukset, joista puolet kohdistuu Tekesiin. Nämä leikkaukset eivät välttämättä edes riitä, jos valtiontalouden näkymät vielä synkkenevät, Peltonen sanoo.

Vapauttamalla ja joukkoonnuttamalla

– Innovaatioita kiihdytetään jatkossakin tutkimustietoa tuottamalla, mutta myös kysyntää ohjaamalla, markkinoita vapauttamalla sekä joukkoonnuttamisella.

Peltonen luettelee näistä esimerkkejä.

– Yksi on smart regulation, fiksu normittaminen. Se toimii jo autoteollisuudessa. Autovalmistajille asetetut vaatimukset yhdessä CO2-vetoisen ajoneuvoverouudistuksen kanssa ovat johtaneet siihen, että polttomoottorit ovat nopeasti kehittyneet vähäpäästöiseen suuntaan, samoin markkinoille ovat tulleet hybridi -ja sähköautot. Auton ostaja on saatu tekemään vihreitä valintoja, ja samalla on onnistuneesti ohjattu teknologian kehitystä ympäristöystävälliseen suuntaan.

Innovointia kiihdyttävästä sääntelyn purkamisesta malliksi sopii myös puurakentaminen.

– Siihen on viimein saatu vauhtia, kun on onnistuttu poistamaan hölmöjä paloturvallisuusmääräyksiä.

TEM kannustaa myös innovoinnin joukkoonnuttamiseen eli osallistamaan asiakkaat ja kuluttajat tuotekehitykseen. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyttä ministeriö edistää muun muassa User-Driven Innovation -sivuston (www.udi.fi) avulla esimerkein ja ohjein.

– Joukkoonnuttamisen mallia pitäisi käyttää meillä nykyistä huomattavasti enemmän, Peltonen sanoo.

 

 

Kiihdytysohjelma kasvuyrityksille

Elinkeinoelämään halutaan vauhtia uusien alojen ja maailmanmarkkinoille suuntaavien kasvuyritysten avulla. Tekesin tuoreen strategian mukaan tukea ohjataan juuri näille kasvuyrityksille ja start upeille.

– Meidän on saatava elinkeinoelämään monipuolisuutta. Tiede- ja teknologiavetoisten yritysten rinnalle on nostettava palvelualalla ja luovalla alalla toimivat yritykset, Peltonen sanoo.

Ministeriön näkyvimpiä avauksia kasvuyritysten löytämisessä ja tukemisessa on yrityskiihdyttämöohjelma Vigo.

Vigolla on parissa vuodessa luotsattu kasvuun yli 30 yritystä, jotka työllistävät jo noin 350 henkilöä. Ohjelmassa mukana olevat yritykset ovat keränneet yli 60 miljoonaa euroa pääomasijoituksia kansainvälisiltä ja kotimaisilta sijoittajilta sekä julkisilta rahoittajilta.

Vigossa sijoituskohteiden valinta ei ole ensisijaisesti virkamiesten käsissä, vaan nuoret lupaavat yritykset kaivetaan esiin yksityissijoittajien vedolla. Mukana on kokeneita sijoittajia ja sarjayrittäjiä.

– Vigossa yhdistyy hyvällä tavalla julkinen ja yksityinen rahoitus. Yli 60 miljoonan Vigo-potista reilusti yli puolet tulee yksityisiltä sijoittajilta ja loput veronmaksajilta Tekesin ja Finnveran välityksellä.

Erityisen tyytyväinen Peltonen on siihen, että Vigoon on saatu mukaan ulkomaisia sijoittajia.

Vuonna 2009 lanseerattuun Vigoon TEM haki mallia Israelista.

– Ei kopioitu, mutta tehtiin Suomeen sovitettu Israelin malli.

Verotus kannustavaksi, eläkeyhtiöt talkoisiin

Peltonen uskoo, että yksityinen raha ottaisi kasvuyrityksissä enemmän riskiä verokannusteiden avulla.

– Asiaa on tutkittu vakavasti, sillä on selvää, että suoralla tuella ei nykyistä enempää saada aikaan.

Käyttökelpoisia verotuksellisia keinoja on kaksi: t&k-toimintaan ja pääomittamiseen kannustaminen.

Tutkimus- ja tuotekehityksen verokannusteessa ajatuksena on, että jos yritys uskoo ideaansa ja haluaa kohdentaa siihen t&k-työpanosta, sitä tuetaan innovaatiotyöhön kohdistettavalla verohelpotuksella.

– Maksimissaan verotuki olisi 100 000 euroa. Näin siksi, että tuki halutaan suunnata nimenomaan pienille firmoille; niille satatuhatta on iso raha.

Peltosen mukaan toimialoja erottelemattoman verokannusteen etuna olisi se, että laajat joukot – myös luovilta ja palvelualoilta – saataisiin mukaan innovaatiotoimintaan.

Maan hallitus on luvannut ottaa verokannusteet käsittelyyn keväällä.

– Tilanne on "fifty-sixty". Katsotaan, mitä maan hallitus päättää, Peltonen sanoo.

Uusina kasvuyritysten pääomittajina Peltonen näkisi mieluusti eläkevakuutusyhtiöt, joilla on tilillään suomalaisten yhteiset eläkevarat.

– Eläkeyhtiöt ovat kaihtaneet riskejä, mutta promillesijoitukset kasvuyrityksiin olisivat niille hiekanjyväsiä. Onnistuessaan ne loisivat Suomeen uusia yksityissektorin työpaikkoja. Kansantalouden kasvun ja uudistumisen pitäisi kyllä olla eläkeyhtiöidenkin pitkän tähtäyksen intressissä, Peltonen perustelee.

Shokeissa ei pidä näperrellä

Vaikka innovaatiopolitiikan avainsana on nyt monipuolistaminen, valtion varoin pusketaan eteenpäin myös perinteisen teknologiavetoisen teollisuuden innovaatioita. Tekesin tuki kohdistuu Suomen kuudelle vahvalle teollisuusalalle, joilla on suuri osa yksityisistä työpaikoista ja jotka vastaavat viennin valtaosasta.

Tuki kulkeutuu yrityksille toimialalle perustettujen osakeyhtiöiden, strategisten huippuosaamiskeskittymien Shokkien, kautta.

– Shokeissa rakennetaan uudistusohjelmia, jotka rahoitetaan puoliksi Tekesin kanssa. Nyt Shokki-ohjelmilta myös odotetaan jotain oikeasti uutta. Niissä ei pidä sortua näpertelyyn, Peltonen sanoo.

Julkiset hankinnat peliin

Pekka Pellinen TEKistä antaa päättäjille vielä vinkin: Maailmalla on innovaatiotoiminnan ohjauksen instrumentiksi otettu myös julkiset hankinnat.

– Suomessa tätä konstia on käytetty turhan varovaisesti.