Tulostettava versio

Teknologiateollisuuden kasvun turvaamiseksi myös yritysten pitäisi hyödyntää ennakointimenetelmiä entistä enemmän. Näin todetaan perjantaina 11.11. Turun yliopistossa väittelevän Arho Suomisen väitöksessä.

Teknologiaennakointi Suomessa on vähäistä ja pääosin julkisten toimijoiden tekemää.

TkL Arho Suomisen elektroniikan alan väitöskirja osoittaa, että kehittyvien teknologioiden systemaattinen tutkimus kuuluu myös osaksi yritysten toimintaa.

Julkinen teknologiaennakointi tuottaa elinkeinoelämälle arvokasta tietoa tulevaisuuden teknologioista ja asiakastarpeista. Tiedon aktiivinen hyödyntäminen osana yritysten toimintaa on kuitenkin heikkoa.

Liiallinen luottamus julkisin varoin tuotettuun teknologiaennakointiin johtaa helposti virhearviointeihin.

Suomisen väitös Notes on Emerging Technologies (Huomioita teknologiaennakoinnista) on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa. 

Julkisen ennakoinnin rinnalle ennakointia myös yrityksissä

Teknologiat kehittyvät yhä nopeammin. Haaste ei ole uuden tiedon luomisessa, vaan tiedon käytäntöön soveltamisessa.

Mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää, että ne osataan myös tunnistaa. Siinä tarvitaan aktiivista teknologiaennakointia koko elinkeinoelämältä.

Julkisin varoi toteutetut, laajat kansallisen tason ennakointihankkeet ovat yleisellä tasolla mielekkäitä. Ne haastavat julkisia toimijoita ja elinkeinoelämää keskusteluun siitä, millaiseen tulevaisuuteen tulisi varautua.

Suomisen mukaan on kuitenkin tehtävä selkeä ero laajan yleisen tason ennakoinnin ja yritystason ennakoinnin välillä.

– On pyrittävä välttämään tilannetta, jossa julkinen toimija tekee teknologiavalintoja elinkeinoelämän sijaan.

Tapaustutkimuksena polttokennot Salon seudulla

Suomisen tutkimus on osa yritysten, yliopiston ja Tekesin rahoittamaa Kannettavien polttokennojen tutkimus ja tuotteistaminen -hanketta.

Hankkeessa pyrittiin teknisen kehitystyön lisäksi arvioimaan kannettavien polttokennojen mahdollistamaa liiketoimintaa erityisesti Salon seudulla.

Jo aiemmin seutukunnalle oli syntynyt visio polttokennoteknologioihin keskittyvän miniklusterin kehittämisestä. Klusterin kehittymisen edellytykseksi nähtiin vahva toiminnan koordinointi ja kasvualustan rakentaminen yritystoiminnalle.

Vahvasta koordinaatiosta ja julkisin varoin luodusta kasvualustasta huolimatta alueellinen polttokennoklusteri jäi kehittymättä. Yritysten sitoutuminen polttokennoteknologian ei kohdannut julkisen toimijan kehitysodotuksia.

Työkaluja teknologiaennakointiin

Suomisen tutkimuksessa hyödynnettiin yrityksille soveltuvia teknologiaennakoinnin menetelmiä.

Elinkeinoelämällä on runsaasti mittareita teknologiakehityksen seuraamiseen. Erityisesti määrällisten mittareiden kehittyminen viimeisten vuosien aikana on avannut merkittäviä mahdollisuuksia aktiiviseen seurantaan.

Ongelmana on pikemminkin ennakointiprosessin käyttöönotto yrityksissä kuin menetelmien puute.

Jos julkisen toimijan laajat ennakointityöt saadaan jalkautettua yritysten omissa ennakointiprosesseissa osaksi liiketoiminnan kehitystä, saavutetaan merkittäviä etuja.

Upseeri ja tutkija

Väittelijä Arho Suominen on aktiivinen TEKin jäsen.

Hän on Turun yliopistossa toimivan TEK-tutkijoiden puheenjohtaja, joka juuri valittiin jatkamaan tehtävässään myös seuraavan kauden.

Suominen on valmistunut upseerin perusopinnoista 2005 Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Diplomi-insinööri hänestä tuli vuonna 2008 ja tekniikan lisensiaatti 2009 Turun yliopistosta. Lisensiaattityö käsitteli tuotteistusprosessin määrittelyä ja esittelyä. Erityiskohteena tarkastellaan soveltamista opetukseen ja opinto-ohjelman suunnitteluun.

Suominen toimii yliopisto-opettajana Turun yliopiston IT-laitoksen Salon yksikössä.