Tulostettava versio

Teknillisten yliopistojen kandiuudistus tähtää kaksiportaisen tutkintorakenteen selkeyttämiseen.
TEK muistuttaa, että jatkossakin teknillisissä yliopistoissa on tavoiteltava ensisijaisesti DI-tutkintoa.

Nykymuotoinen DI-tutkinto koostuu kolmen vuoden kandiopinnoista ja kahden vuoden maisteriopinnoista. Käytännössä useimmat kuitenkin opiskelevat kandi- ja maisteritutkintoon kuuluvia opintoja yhtäaikaisesti, joten aito kaksiportaisuus ei toteudu.

Uudistuksen tavoitteena on ohjata tutkinnon suorittaminen nykyistä selvemmin kahteen vaiheeseen, jossa kandidaattitutkinto olisi konkreettinen välietappi.

Kandiohjelmista tehtäisiin nykyistä laaja-alaisempia kokonaisuuksia, joista jatketaan spesifimpiin maisteriohjelmiin joko omassa tai jossain toisessa yliopistossa Suomessa tai ulkomailla. Maisteriohjelmiin voisi hakeutua useasta eri kandiohjelmasta, mikä lisäisi opiskelijoiden liikkuvuutta ja aitoa poikkitieteellisyyttä.

Tekniikassa kandidaatti on välitutkinto

Tutkintorakenteen uudistusta arvioinut valtakunnallinen työryhmä esitti viime vuonna, että opinto-oikeus myönnettäisiin pääsääntöisesti ai­noastaan alempaan korkeakoulututkintoon ja kandidaateiksi valmistuneille järjestettäisiin erillinen haku ylempään tutkintoon.

Tekniikan akateemiset TEK kritisoi työryhmän näkemystä. TEKin linja on, että tekniikan yliopistoissa on jatkossakin tavoiteltava ensisijaisesti ylempiä tutkintoja. Tekniikan kandidaatin tutkinnon tulee siis edelleenkin olla vain välitutkinto matkalla diplomi-insinööriksi.

Teknillistieteellisellä alalla DI-tutkinto on työmarkkinoiden kannalta relevantti koulutuskokonaisuus. Sen sijaan kanditutkinnon tavoitteena ei ensisijaisesti tulekaan olla työelämään siirtyminen. Tämä on keskeinen erottava tekijä AMK-insinöörin ja tekniikan kandidaatin tutkinnon vä­lillä.

Eroon vääristä valinnoista

Kandiuudistuksen avulla pyritään vähentämään vääriä valintoja, keskeytyksiä ja opintojen joutokäyntiä, sillä opiskelija valitsisi lopullisen opintosuuntansa vasta siinä vaiheessa, kun hän on jo ammatillisesti kypsempi.

Uudistus selkiyttäisi hakuviidakkoa tekniikan alalla, sillä hakukohteita olisi todennäköisesti nykyistä vähemmän.

Koulutusohjelmaa ei myöskään tarvitsisi vaihtaa enää menemällä uudelleen pääsykokeisiin. Valinta maisteriohjelmiin tehtäneen tulevaisuudessa alkuperäisten pääsykoepisteiden ja kandivaiheen opintomenestyksen perusteella. Tämän uskotaan motivoivan opiskelijoita nykyistä enemmän alkuvaiheen opinnoissaan.

Opiskelija kaipaa me-henkeä

Tulevaan valmistautuessaan yliopistot uudistavat nyt alempia korkeakoulu- eli kandidaattiohjelmiaan ja hakukohteitaan. Oman mausteensa soppaan tuo yliopistojen opiskelijavalintauudistus, joka on tarkoitus ottaa käyttöön kevään 2013 valinnoissa.

Haasteena on sisällyttää rajalliseen kandiohjelmaan riittävästi perusosaamista, jotta sen suorittaneella on realistiset mahdollisuudet jatkaa varsin erilaisiin maisteriohjelmiin. Samanaikaisesti kanditutkinnon pitäisi kuitenkin antaa opiskelijalle tarpeeksi relevanttia alakohtaista osaamista.

Tekniikan substanssiosaamisen ohella sekä kandi- että DI-tasolla tutkinnon pitäisi tukea myös muita osaamisalueita kuten yrittäjyyttä, elinikäistä oppimista sekä kykyä toimia sosiaalisesti vastuullisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Kandiuudistustyötä tehdään laajalla rintamalla opinahjojen sisällä ja yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa. Vastuuprofessoreiden sekä opintojen suunnittelun ja kehittämisen ammattilaisten ohella mukana ovat myös opiskelijat.

Opiskelijan näkökulmasta kandiuudistuksessa tulisi erityisesti huomioida uusien opiskelijoiden vastaanotto eli hyvän me-hengen ja ammatti-identiteetin luominen sekä kattava opinto- ja uraohjaus läpi koko opiskeluajan.

Opiskelijoiden integrointi osaksi tiedeyhteisöä mahdollisimman ­aikaisessa vaiheessa on myös yliopistojen tavoite. Opetuksen ja ohjauksen laatua kehittämällä halutaan tukea entistä paremmin opiskelijoiden valmistumista määräajassa.