23. helmikuuta 2012

EtusivuEdunvalvontaTyöelämäTekniikkaKoulutusLakitietoJärjestöasiatOpiskelijat
Vain Verkossa

TEK kävi ilmastotyöhön tosissaan

27.10.2011 | Martti Kivioja | Luettu 232 kertaa

Share on FacebookShare on Twitter
Tulostettava versioTulostettava versioKuva:

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys -kärkihanke siivitti jäsenet ilmastokeskusteluun ja tuotti tukun selvityksiä.

Lukijoiden keskiarvio: 4 (1 vote)

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys oli yksi TEKin kärkihankkeista hallituskaudella 2008-11. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ilmastonmuutoksesta, mutta myös löytää ratkaisuja sen torjumiseen teknologisen osaamisen avulla.

Ilmasto-ohjelmat 1 ja 2

Vuonna 2009 julkistettiinkin Uuden Insinööriliiton kanssa Insinöörien ilmasto-ohjelma, jossa esitellään teknologiaan perustuvia keinoja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Tänä vuonna ohjelma päivitettiin ja täydennettiin.

Ohjelman täydennysosassa analysoitiin kolmea alaa – puupohjainen biotalous, älykkäät verkot ja kestävä yhdyskuntarakenne – ja näiden tulevaisuuden trendejä sekä osaamistarpeiden ja työllisyyden muutoksia. Tulokset osoittavat, että ilmastovelvoitteet lisäävät insinöörien osaamisen kysyntää ja vahvistavat samalla ammattikunnan yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia.

Energiatukien vaikutus sähkölaskuun

Kärkihankkeen osaprojektina tehtiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tutkimus, jossa selvitettiin uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi käyttöön otettujen tukijärjestelmien vaikutusta kuluttajan maksamaan sähkön hintaan. Ydinsähkö osoittautui vertailussa edullisimmaksi. Eniten tuotantotukea tarvittaisiin tuulivoimalle.

Mitä pienet edellä, sitä isot perässä

TEKin ja Tekesin Ilmastojamit huhtikuussa 2010 veti ilmastoasioista kiinnostuneet verkkoon. Jameissa kerättiin linkkejä ja vinkkejä ilmoitustaululle muiden osallistujien käytettäväksi.

Ilmastojameissa käsiteltiin lähinnä ilmastonmuutoksen vaikutuksia liiketoimintaan ja suomalaisen liiketoiminnan mahdollisuuksia. Markkinamuutos arvioitiin nopeaksi ja merkittäväksi usealla eri toimialalla.

Suomen valtteina nähtiin osaaminen erityisesti energiaratkaisuissa. Varsinkin kaasutusteknologia ja sen hyödyntäminen jätteiden energiahyötykäytössä sekä bioenergiaan liittyvä osaaminen tulivat esille. Menestymisen kannalta olennaisena pidettiin tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä yritysten kansainvälistä verkottumista.

Suurimmaksi uhaksi nähtiin poliittisen päätöksenteon tuomat kilpailua vääristävät tekijät, esimerkiksi EU:n yksipuolinen sitoutuminen päästökauppaan ja suomalaisyritysten hitaus ja markkinaosaamattomuus. Vaarana on myös päättäjien tietämättömyys: päätökset tehdään ilman asiantuntemusta mielikuvien varassa.

Kuluttajakäyttäytymisestä todettiin, että vaikka gallupeissa vakuutetaan ympäristöystävällisyyttä, kaupan tiskillä valinnassa painaa ympäristövaikutuksia enemmän hinta.

Keskustelijat arvelivatkin, että muutos kulutustottumuksissa tapahtunee sitä kautta, että nuoret ottavat uudet tavat omikseen ja "pakottavat " vähitellen myös vanhemmat mukaan.

Jamien aikana sivuilla oli yksittäisiä käyntejä yli 1 700, suosituimmassa sessiossa osallistujia oli reilut 400.

TEKin toimistosta Green Office

TEKin oma kestävän kehityksen ohjelma päätettiin toteuttaa rakentamalla ja ottamalla käyttöön TEKin Pasilan toimistolla Green Office -ympäristöjärjestelmä. Päätös osoitti TEKin suhtautuvan asiaan tosissaan myös käytännön tasolla. Se oli myös esimerkillistä; oman toiminnan kuntoon saattaminen on ehdoton edellytys, jotta voisi uskottavasti edellyttää muilta vastaavia toimia.

WWF auditoi järjestelmän alkuvuodesta 2010. Auditointiraportissa todettiin TEKin ympäristöjärjestelmä hyväksi, selkeäksi ja kattavaksi. Myös tulokset puhuvat puolestaan: paperinkulutus on vähentynyt yli 40 prosenttia ja lajittelu tehostunut TEKin aloitteesta koko kiinteistössä.

Kokemuksia ympäristöjärjestelmästä on jaettu muillekin akavalaisille liitoilla ja autettu niitä rakentamaan omia järjestelmiänsä.

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys -kärkihankkeen materiaalia osoitteessa www.tek.fi/ilmasto

Julkisia hankintoja hyödynnetään heikosti ekologisen kestävyyden lisäämisessä

Julkisilla hankinnoilla voisi olla nykyistä huomattavasti suurempi rooli ympäristöystävällisyyden lisäämisessä ja ympäristöinnovaatioiden kehittämisessä.

– Suomessa julkinen sektori tekee vuosittain hankintoja noin 20–30 miljardilla eurolla, joten se pystyy suurena toimijana vaikuttamaan markkinoilla olevaan tarjontaan kysyntää suuntaamalla, kestävästä kehitystä ja Suomen innovaatiojärjestelmää diplomityössään tutkinut Reeta Lind sanoo.

– Julkisen sektorin ympäristöystävällisistä hankinnoista yritykset saisivat myös tärkeitä kotimaisia referenssejä, joilla olisi merkitystä kansainvälistymisen kannalta. Käyttämällä kotimaisia yrityksiä julkinen sektori tukisi lisäksi yrittäjyyttä yleensä, kommentoi tuloksia TEKin asiamies Martti Kivioja.

Työ- ja elinkeinoministeriön äskettäin julkaiseman julkisia hankintoja koskevan ohjeen mukaan energiatehokkuus on nostettava yhdeksi hankintakriteeriksi hinnan ja muiden perusteiden rinnalle.

– Nähtäväksi jää, kuinka paljon ohje kasvattaa energiatehokkaampien tuotteiden markkinoita ja tätä kautta lisää kiinnostusta näiden tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen, Lind pohtii.

Lindin diplomityön mukaan Suomen innovaatiojärjestelmässä ekologisen kestävyyden toteutumista edistetään erityisesti rakennusalaan ja kestävään energiantuotantoon kohdistuvalla tutkimuksella ja parantamalla cleantech-yritysten liiketoiminnan mahdollisuuksia.

– Ekologisia haasteita voidaan pitää innovaatioiden uusina ajureina. Ne ohjaavat innovaatiotoimintaa vaatimalla ongelmanratkaisua ja luomalla uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kestävä innovointi, jossa huomioidaan vaikutukset niin ihmisiin, yhteiskuntaan, talouteen kuin ympäristöönkin, on merkittävä tekijä kestävyyden tavoittamiseksi. Tästä syystä kestävää innovointia onkin aiheellista tukea.

Ekologisuuden mittaaminen vaikeaa

Lind toteaa, että vaikka idea yhdestä kaikenkattavasta ekologisuuden mittarista kuulostaa hyvältä, se ei ehkä kuitenkaan ole realistinen.

– Ainakin toistaiseksi on siis tyydyttävä siihen, ettei ekologista kestävyyttä saada kattavasti mitattua yhtenä kokonaisuutena.

Myös maiden keskinäinen vertailu tulee tehdä harkiten ja mittareita tulkita tarkasti.

– Esimerkiksi Suomen hiilijalanjälkeä tuskin saadaan pienennettyä mittausten kannalta merkittävästi. Sen sijaan ympäristöpolitiikan parantaminen lienee yhä mahdollista.

Insinöörien ilmasto-ohjelmassa päästöjen vertailukelpoisuuden parantamiseksi esitetään, että henkeä kohti laskettujen päästöjen lisäksi laskettaisiin ominaispäästöjä, jotka ilmoitetaan esimerkiksi tuotettua tonnia tai kuljettua kilometriä kohti. (KL)

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ympäristötekniikkaa opiskelleen Reeta Lindin diplomityö on osa TEKin Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys -kärkihanketta.

Diplomityössä käsitellään ekologisen kestävyyden ja kestävän innovoinnin käsitteitä sekä esitellään innovaatiojärjestelmän eri toimijoita. Suomen innovaatiojärjestelmän ekologiseen kestävyyteen tutustutaan pääosin selvittämällä tutkimusrahoituksen suuntaamista.

 

Kommentit

Kirjoita uusi kommentti

Sähköpostisosoite pidetään luottamuksellisena eikä sitä julkaista julkisesti.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä testataan, että olet oikea käyttäjä ja ehkäistään automaattista roskapostin lähetystä.
Anna oikea vastaus kysymykseen. Suuret ja pienet kirjaimet eivät ole merkitseviä.
Muut artikkelit