Tulostettava versio

TEKin ja Tieteentekijöiden liiton nuorille tutkijoille tarkoitettu tilaisuuksien sarja käynnistyi Helsingistä 12. lokakuuta. Sekä iltapäivän seminaari että illan komediaklubi saivat väen liikkeelle.
Seuraavaksi Nuorten tutkijoiden klubi suuntaa Jyväskylään 2. päivä marraskuuta ja Tampereelle 8. marraskuuta.

Tilaisuuksien rakenne on lähes joka paikassa sama: iltapäivän aikana paneudutaan nuorten tutkijoiden asemaan seminaarissa, ja loppuillasta nautitaan stand up -komiikasta sekä verkostoidutaan jossain paikallisessa pubissa.

Jyväskylässä järjestetään tosin vain illan komediaklubi. Helsingin seuraavassa tilaisuudessa 23.11. keskitytään viestillä vaikuttamiseen ja hyväntuuliseen vuorovaikutukseen.

Helsingin seminaariosuuteen saapui toista sataa pääkaupunkiseudun nuorta tutkijaa Aalto-yliopistosta ja Helsingin yliopistosta. Kysymyksiä riitti sekä arvovaltaisille panelisteille että tiedon jakamiseen keskittyneille liittojen edustajille niin, ettei läheskään kaikkeen ehditty vastata.

Vastauksia nuorten tutkijoiden pulmiin on sittemmin jaettu Nuorten tutkijoiden klubin Facebook-sivustolla. Tykkääjiä sivuilla on jo 411.Facebookista löytyvät myös tilaisuuksien ohjelmat ja ilmoittautumisohjeet. Tilaisuudet tarjoiluineen ovat maksuttomia. Ensi keväänä tilaisuuksien sarja jatkuu ainakin Oulussa ja Lappeenrannassa. Ajankohdat ovat vielä auki.

Vaikuttajat kuulolla

Helsingissä mallikkaasti paneelia vetänyt Tuomas Enbuske oli perehtynyt hyvin nuorten tutkijoiden ongelmiin. Hän tivasi panelisteilta muun muassa sitä, mikä on oikeudenmukainen palkka ja suosittelisivatko panelistit omille lapsilleen väitöstyön tekoa vai uraa yritysmaalimassa.

Lapsille annettiin vapaus valita ja muistutettiin, ettei uravalinta ei ole aina rahakysymys.

Paneelissa esittivät näkemyksiään kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopistosta, innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta, vararehtori Heikki Mannila Aalto-yliopistosta, yliopistonlehtori ja pääluottamusmies Antero Puhakka Itä-Suomen yliopistosta sekä toiminnanjohtajat Eeva Rantala Tieteentekijöiden liitosta ja Heikki Kauppi TEKistä.

Selväksi tuli, että yliopistojohtajien ja liittojohtajien näkemykset poikkesivat toisistaan, kun ryhdyttiin puhumaan esimerkiksi yliopistouudistuksesta ja uudesta palkkausjärjestelmästä.

Määräaikaisuus ja rahoituksen hankkiminen stressitekijöitä

Väitöskirjan tekijän palkka on noin tuhat euroa pienempi kuin suomalaisen keskipalkka. Nuoret tutkijat saavat tuloja keskimäärin noin 2 150 euroa kuukaudessa, mutta osa joutuu tyytymään sitäkin pienempiin ansioihin. Moni apurahojen varassa sinnittelevä jää tuloineen reilusti alle kahden tonnin.

– Osa jopa tonnin kuukausiansioihin, kuten yleisö panelisteja valisti.

Antero Puhakka jyrähti, että tutkijan työ on rankkaa työtä.

– Sen pitäisi olla palkkatyötä. Väittelijät tekevät Suomen tutkimusjulkaisuista yli 60 prosenttia, Puhakka sanoi.

Työstressiä työkseen tutkinut Puhakka kertoi, että nuorempien tutkijoiden keskeiset stressitekijät liittyvätkin määräaikaisuuteen ja rahoituksen hankkimiseen

– Ei siinä ole mitään järkeä, että itse pitää hankkia tutkimustyölleen rahoitus, Puhakka paheksui. Samaa mieltä oli Heikki Mannila.
Niiniluoto totesi, että Suomessa tie on auki tutkijakoulutukseen kaikille, joilla on tutkimussuunnitelma.

– Tämän avoimuuden ylläpito edellyttää rahoituksen etsimiseen osallistumista. Tutkiminen on kilpailtu ala, Niiniluoto sanoi.

Ura väitöksen jälkeen

Ilkka Niiniluoto huomautti, että tohtoreita valmistuu vuosittain melkoinen joukko, noin 1 600. Yliopistoihin heistä sijoittuu alle puolet, mutta Niiniluodon mukaan tohtorit työllistyvät varsin hyvin. Puhakan mukaan vain kolmannes sijoittuu akateemiselle uralle.

– On kuitenkin tärkeää rakentaa urapolkuja ja suunnitella väitöksen jälkeistä elämää, kansleri opasti.

Heikki Kauppi (kuvassa) muistutti, että mikään tutkinto ei sellaisenaan takaa työpaikkaa. Tekniikan tohtoreitakin on työttömänä tätä nykyä noin 70.

Väitöstukija on muutenkin lirissä, sillä väitöksen tekijöille valuu entistä enemmän opetustehtäviä ja hallinnollisia tehtäviä. Opetusministeriön tilastollisen kikkailun vuoksi myös väitöstutkijat on ryhdytty laskemaan mukaan opetusresursseihin pari vuotta sitten.

– Opettajien määrä lisääntyi yhdessä yössä 8 000 hengellä, Puhakka tokaisi.

Suomen tilastot kaunistuivat samalla, kun opettajia oli opiskelijaa kohti sen jälkeen huomattavasti mukavampi määrä.

Yliopistouudistus ei saanut liittojen edustajilta suitsutusta. Eeva Rantala totesi, että Tieteentekijöiden liiton tekemän kyselyn mukaan henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ja avoimuus ovat vähentyneet. Myös henkilöstön edustus hallinnossa on pienentynyt.

Syöpätutkija vuoden tieteentekijä

Helsingin tilaisuudessa Tieteentekijöiden liitto palkitsi myös vuoden tieteentekijän.
Tällä kertaa palkinto myönnettiin lääketieteen edustajalle, alun perin intialaiselle syöpätutkijalle Anchit Khannalle. 32-vuotias Khanna tekee Tampereella väitöskirjaa hiljattain löydetyn CIP2A-syöpägeenin toiminnasta ja kliinisestä merkityksestä.

Anchit Khanna on esimerkki siitä, miten tiede avaa maailman. Lääkärin tutkinnon Khanna suoritti Intiassa. Lääketieteen genetiikkaan ja onkologiaan hän erikoistui Englannissa. Nyt hän työskentelee Tampereella ja aikoo väitellä lääketieteen tohtoriksi Tampereen yliopistossa tammikuussa 2012.

Khanna on saanut useita huomionosoituksia ja palkintoja kansainvälisissä tieteellisissä konferensseissa.
Hän on osoittanut yhdessä muiden tutkijoiden kanssa yhteyden CIP2A- ja MYC-syöpägeenien välillä. Tästä tutkimuksesta Khanna sai eurooppalaisen syöpäjärjestön nuoren tutkijan palkinnon vuonna 2009.

Vuonna 2010 hän sai arvostetun BACR (British Association for Cancer Research) Hamilton Fairley -nuoren tutkijan palkinnon Britannian kansallisessa syöpäinstituutissa.

Tänä vuonna hän nappasi Pohjois-Amerikan syöpäjärjestöjen palkinnon kliinisestä syöpätutkimuksesta. Tässä työssä Khanna selvitti CIP2A-proteiinin yli-ilmentymisen merkitystä usean eri syövän syntymisessä ja etenemisessä.