Tulostettava versio

Artikkelin kirjoittaja Kaarina Ylönen toimii TEKissä lakimiehenä.

Työehtosopimus on vankka paperi: työehtosopimuksella määrätään vuotuiset palkankorotukset, mutta myös palkalliset vanhempainvapaat, lomat ja lomakorvauksista. Kun työehtosopimus päättyy ja alkaa sopimukseton tila, vanhan työehtosopimuksen jälkivaikutus turvaa työntekijää uuden sopimuksen syntyyn saakka.

Useimilla aloilla monet työsuhteiden ehdot määräytyvät työehtosopimusten perusteella. Näitä ehtoja ovat esimerkiksi palkallisen sairausajan pituus, työsuhdevapaat, palkallinen äitiysvapaa tai palkallinen isyysvapaa ja lomarahaoikeus.

Näihin erityiskysymyksiin lainsäätäjä ei yleensä puutu. Se säätelee ainoastaan vähimmäistason.

Vain pakottavat kansalliset lait ja asetukset ylittävät työehtosopimusten pakottavat säännökset.

Työehtosopimuksissa määritellään tavallisesti vuosittaiset palkankorotukset, jotka tulevat ylempien toimihenkilöiden henkilökohtaisesti sopimiin palkkoihin. Palkkauksesta sovitaan tavallisesti työsopimuksessa henkilön tullessa taloon. Muiden henkilöstöryhmien työehtosopimuksiin on kirjattu palkkausjärjestelmiä, joiden mukaan heidän palkkansa pääasiallisesti määräytyvät.

Jos työehtosopimuksen perusteella tulevia korotuksia ei olisi, moni ylempi toimihenkilö jäisi kokonaan ilman vuosittaisia palkankorotuksia. YTN:n kyselyn mukaan ylimääräisiä meriittikorotuksia saa tätä nykyä entistä harvempi, vain noin kolmasosa ylemmistä toimihenkilöistä.

Liitot neuvottelevat puolestasi

Mikäli laki ei ole pakottava, työehtosopimuksilla voidaan sopia toimialan, ammattiryhmän tai vaikkapa yksittäisen yrityksen työ- ja palkkaehdoista lain säännöksistä poikkeavasti.

Esimerkiksi työntekijän sairastuessa palkallinen sairausaika on työsopimuslain mukaan sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 päivää. Useimmissa työehtosopimuksissa palkallinen sairausaika on sovittu huomattavasti pidemmäksi.

Työehtosopimusten ansiosta työntekijöiden ei tarvitse neuvotella kaikista heidän työsuhteessaan noudatettavista ehdoista työnantajien kanssa itse. Sen tekevät työnantaja- ja työntekijäliitot keskenään työntekijöiden puolesta.

Joillakin aloilla ylemmät toimihenkilöt ovat edelleen vailla työehtosopimuksen turvaa. Esimerkiksi elintarviketeollisuudessa ja rakennusalalla YTN:llä ei ole omia työehtosopimuksia, vaikka niitä tavoitellaan.

YTN on saanut tänä syksynä sopimusoikeuden tietotekniikan palvelualalle. Kemian ylemmät toimihenkilöt saivat oman työehtosopimuksensa toissa vuonna työtaistelun jälkeen.

Työsopimuksella voi sopia toisinkin

Työntekijä ja työnantaja voivat sopia työsopimuksella sellaisista ehdoista, joista lain ja työehtosopimuksen mukaan saa sopia toisin. Sellaisiakin ehtoja on siis olemassa.

Esimerkiksi työehtosopimuksen määräys lomarahasta on useissa työehtosopimuksissa sovittu niin, että lomaraha maksetaan, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Silloin työntekijä voi luopua oikeudestaan lomarahaan työsopimuksellaan, ihan laillisesti.

Toisena esimerkkinä voidaan mainita työsopimuslain säännös irtisanomisajasta. Sen mukaan irtisanomisajasta voidaan sopia työsopimuksella toisin kuin mitä työehtosopimuksessa mahdollisesti on sovittu, myös työntekijän oikeuksia heikentäen.

Sopimukseton tila

Työehtosopimukset on solmittu lähes poikkeuksetta määräajaksi, joka voi lain mukaan olla enintään neljä vuotta. Viime aikoina työehtosopimukset on solmittu usein kahdeksi vuodeksi tai vuodeksi.

Mutta mitä tapahtuu, jos hyvästä neuvotteluyrityksestä huolimatta liitot eivät pääsekään sopuun uudesta työehtosopimuksesta?

Työehtosopimus voidaan irtisanoa työehtosopimuksessa sovitulla tavalla. Toistaiseksi voimassa olevassa työehtosopimuksessa on kolmen kuukauden irtisanomisaika.

Työehtosopimuksen päätyttyä kestää aikansa, ennen kuin uusi työehtosopimus saadaan solmituksi ja tulee ­voimaan.

Mitä työehtoja noudatetaan tällaisena väliaikana?

Työntekijä on saattanut työhön tullessaan sopia tietyistä palkka- ja muista työehdoista, mutta työehtosopimus on tuonut niihin muutoksia, ja laissakin on säännöksiä samoista asioista.

Lainsäätäjä ei ole ottanut kantaa työsuhteen ehtojen määräytymiseen sopimuksettoman tilan aikana. Ongelman ratkaiseminen on jäänyt ­oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden varaan.

Korkein oikeus on kuitenkin ratkaisussaan 2007:55 tunnustanut opin työehtosopimuksen jälkivaikutuksesta. Sen mukaan työehdot määräytyvät päättyneen työehtosopimuksen mukaisesti, kunnes uusi työehtosopimus on tullut voimaan.

Tämän niin sanottu työehtosopimuksen jälkivaikutus on osoitus työelämän tarpeista lähtevästä tarkoituksenmukaisuudesta. Käytännön työelämälle olisi todella hankalaa, jos mahdollisessa sopimuksettomassa tilassa pitäisi noudattaa jotain muita kuin vallitsevia työsuhteen ehtoja.

Jälkivaikutus suojana

Oikeuskirjallisuudessa on keskusteltu vilkkaasti siitä, koskeeko jälkivaikutus kaikkia työehtosopimuksen ehtoja, vai ainoastaan osaa niistä.

Vallitsevan kannan mukaan ainakin yksittäisen työsuhteen ehtoina sovellettavilla työehtosopimuksen määräyksillä on jälkivaikutus.

Tällaisia ehtoja ovat muun muassa määräykset palkasta, muista taloudellisista etuuksista, työajasta ja vuosilomasta.

On syytä huomata, että sopimuksettoman tilan ja jälkivaikutuksen aikana työntekijä ja työnantaja saavat poiketa keskinäisellä sopimuksellaan työehtosopimusmääräyksestä myös työntekijän etuja vähentäen. Työntekijän ei kuitenkaan tarvitse suostua tällaisiin heikennyksiin.

Jälkivaikutus lakkaa, kun sopimukseton tila päättyy ja siirrytään noudattamaan ­uuden työehtosopimuksen mukaisia ehtoja.

Työehtosopimuksen jälkivaikutusta ei ole olemassa, jos päättyneen ja uuden sopimuksen välille ei jää sopimuksetonta ajanjaksoa.

Uudella työehtosopimuksella voidaan muuttaa ­aiemmin noudatettuja ehtoja työntekijän kannalta huonompaankin suuntaan. Tämä koskee myös liikkeen luovutuksen jälkeistä tilannetta.

Luovutuksensaaja on velvollinen noudattamaan luovuttajaa sitonutta työehtosopimusta sen päättymiseen asti, minkä jälkeen aletaan soveltaa luovutuksensaajaa sitovaa sopimusta, jos sellainen on. Luovutuksessa siirtyneet työntekijät voivat tällöin vedota päättyneen työehtosopimuksen mukaisiin, ehkä parempiin ehtoihin vain, jos tästä on erikseen työsopimuksella sovittu luovutuksensaajan kanssa.

Uusi työsopimus sopimuksettomassa tilassa

Työehtosopimuksen jälkivaikutus ei koske niitä uusia työsopimuksia, jotka tehdään sopimuksettoman tilan aikana.

Silloin on huolehdittava siitä, että työsopimukseen kirjataan maininta vanhan työehtosopimuksen soveltamisesta kunnes uusi sopimus astuu voimaan.

Ota aina yhteys TEKin lakimiehiin, kun uudistat työsopimustasi tai teet uutta työsopimusta!