Tulostettava versio

Luottamusmies, DI Kirsi Kaasinen työskentelee Outotecillä Espoossa projektijohtajana. Outotec on yksi niistä 44 yrityksestä, jotka joutuivat lakkolistalle.

Ylemmät toimihenkilöt YTN joutui jättämään teknologiateollisuuteen lakkovaroituksen maanantaina 17. lokakuuta. Lakko alkaisi tiistaina 1.11. alan 40 suuressa yrityksessä, ellei sitä ennen ole päästy sopuun uudesta työehtosopimuksesta. Lakon toisessa vaiheessa 7.11. alkaen lakkoon tulee mukaan 40 uutta yritystä. Lakko päättyisi 21.11., ellei sitä ennen päästä sopuun.

Lakkovaroituksellaan YTN liittyi mukaan Metalliliiton ja Pron aiemmin antamaan lakkovaroitukseen. Metalliliitto ja Pro ehtivät olla lakossa neljä päivää, ennen kuin sopimus valtakunnallisen raamiratkaisun pohjalta syntyi.

YTN:n oli pakko jättää lakkovaroitus, kun sovintolautakunnasta ei saatu hyväksyttävää esitystä. Lautakunta päätyi vain suosittelemaan, että osapuolet aloittaisivat neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta työmarkkinoilla syntyneen raamisopimuksen pohjalta.­

Sovintolautakunnalla oli työehtosopimuksen mukaan kaksi viikkoa aikaa yrittää rustata sopua kokoon.

Sovintolautakunnan puheenjohtajana toimi apulaisvaltakunnansovittelija Heikki Pohja, YTN:ää edusti YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari ja työnantajia Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen.

Neuvotteluja työnantajan kanssa jatkettiinkin heti maanantaina 17.10.

Lakkovaroitus tuloksettomien neuvottelujen jälkeen

YTN:n hallitus antoi yksimielisesti lakkovaroituksen neuvottelutapaamisen jälkeen, kun työnantaja ei edes suostunut keskustelemaan muusta kuin omasta mallistaan raamikustannuksen jaoksi.

Työnantaja ilmoitti myös, että se ei ole valmis ottamaan työehtosopimukseen edes valtakunnallisessa raamiratkaisussa sovittuja asioita.

YTN on sanonut ei työnantajan määräämille paikallisille palkankorotuksille.

– YTN:n ja muiden palkansaajien näkökulmasta ei ole mieltä siinä, että osa jäsenistöstä joutuisi tyytymään muita pienempiin korotuksiin.

Hädin tuskin inflaatiota vastaavat korotukset tulisi meidän mielestämme jakaa selkeän yleiskorotuspainotteisesti, YTN:n puheenjohtaja ja TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi sanoo.

YTN vauhdittaa neuvotteluja ylityökiellolla ja vapaa-aikana työasioissa matkustamisen kiellolla.

Ylityökielto ja matkustuskielto koskevat ylempiä toimihenkilöitä teknologiateollisuuden kaikissa yrityksissä, myös työnantajaliitto Teknologiateollisuuteen kuulumattomissa alan yrityksissä.

Riittämätön tarjous

YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän puheenjohtaja, TEKin hallituksen jäsen ja TEKin yksityisen sektorin valiokunnan puheenjohtaja Kirsi Kaasinen sanoo, että työnantajia edustava Teknologiateollisuus sai sitä mitä tilasi.

– Työnantajan syyskuussa antama tarjous palkankorotuksiksi oli psykologisesti huonosti harkittu ja kuvastaa hyvin sitä sanelupolitiikkaa, joka alalla on ollut vallalla jo pidempään. Saman näki, kun aloitettiin neuvottelut raamiratkaisun pohjalta, Kaasinen sanoo.

Lisäksi työnantajan edustajien tapa käyttäytyä neuvotteluissa oli ylimielistä.

– Minulla oli tilaisuus olla mukana yhdessä neuvotteluistunnossa. Sain sellaisen vaikutelman, ettei vastapuolella ollut oikeaa neuvotteluhalukkuutta lainkaan, Kaasinen miettii.

Työnantaja tarjosi teknologiateollisuuden tuloksen tekijöille vain 1 prosentin yleiskorotusta 1.10. Ensi vuoden kesäkuulle tarjottiin 0,3 prosentin yleiskorotusta ja 0,6 prosentin työnantajan jakamaa erää. Valtakunnallisen raamisopimuksen kustannusvaikutus on nyt syksyllä 2,4 prosenttia 13 seuraavalle kuukaudelle ja sitä seuraavan 12 kuukauden sopimuskorotus olisi 1,9 prosenttia.

Raamiratkaisun kustannusvaikutus häviää tämän vuoden jo solmittujen ratkaisujen korotuksille, mutta toisaalta mahdollisesti toteutuvan raamisopimuksen myötä valtio tulee mukaan talkoisiin veronkevennyksin ja työelämän laadun kohentamiseen liittyvin parannuksin.

Kaasinen huomauttaa, että edellisillä palkkakierroksilla teknologiateollisuuden palkansaajat ovat solmineet sopimukset ensin ja suostuneet pieniin korotuksiin kilpailukyvyn ja työpaikkojen säilyttämiseksi. Muista aloista on jääty jälkeen ja palkkojen reaaliarvo on laskenut.

– Eroa ei valitettavasti kurota umpeen raamiratkaisun Suomessa. Nyt olisi tärkeintä saada neuvoteltua raamiratkaisun korotukset kaikille tulevana yleiskorotuksena. Paikallisista eristä olemme saaneet jo kylliksemme, Kaasinen sanoo.

Järjestöt yhteisin tavoittein

YTN:n, Metalliliiton ja Pron yhteistyö on tiivistynyt tämän vuoden aikana historiallisiin mittoihin. Ensimmäisen kerran oltiin liikkeellä yhteisin tavoittein ja myös painostustoimiin ryhdyttiin yhdessä.

Kirsi Kaasisen mukaan järjestöjen yhteistyö on pitkään tehdyn työn tulosta.

– Nyt kaikki palkansaajaryhmät ovat ymmärtäneet, että vain yhdessä voimme auttaa jäseniämme, Kaasinen sanoo.

– YTN:ssä lakkovaroituksen jättämiselle ei ollut vaihtoehtoa, kun haluttiin puolustaa myös ylempiä toimihenkilöitä osana suurta teknologiateollisuuden joukkoa. Yksin neuvotteleminen ei tuo meille niitä muutoksia, joita haemme.

Kaasisen mielestä painostustoimet ovat jämäkkä tapa kertoa työnantajalle, että asialla ei olla leikin vuoksi.

– YTN on toiminut ryhdikkäästi yhteisten tavoitteiden ja painostustoimien takana. Se on viesti työnantajalle ja myös muille henkilöstöryhmille työpaikoilla. Meidän etumme ovat samat kuin muilla.

Kaasinen toivoo, että YTN:n liitot jättäisivät jatkossakin liittopolitikoinnin ja omaan suuntaan pisteiden kalastelun ja ottaisivat aina jäsenten näkökulman toiminnan lähtökohdaksi.

Hyvät tavoitteet

Yhteisten palkkatavoitteiden lisäksi pyrkimyksenä on ollut parantaa yhteisin eväin työssä jaksamista ja matka-ajan korvaamista sekä suitsia harmaan työvoiman käyttöä.

Kaasinen huomauttaa, että erityisesti työssä jaksamiseen liittyvät tavoitteet ovat matka-ajan korvaamisen ohella tärkeitä tavoitteita ylemmille toimihenkilöille.

– Palkan ohella.

Hän epäilee, että monet nyt työryhmien pohdittaviksi joutuvat raamiratkaisun työelämän parantamiseen tähtäävät suunnitelmat hautautuvat maton alle. Niin on käynyt usein aiemminkin.

– Konkretiaa on tulossa todella vähän. Vuorotteluvapaan heikennysten peruminen ja kahden viikon isyysvapaa on laiha lohtu stressaantuneille ylemmille toimihenkilöille, Kaasinen huokaa.

TEKin uudessa hallituksessa on tätä nykyä peräti neljä yksityisen sektorin luottamus-miestä. Tuula Aaltola (vasemmalla) valvoo ylempien toimihenkilöiden etuja Nokia Sie-mens Networksilla Espoossa, Timo Nyman Neste Jacobsilla Porvoossa, Kirsi Kaasinen Outotecillä Espoossa ja Aimo Leskelä Noki-alla Salossa.