Tulostettava versio

Lähes viikoittain työntekijöitä sanotaan irti taloudellisilla, tuotannollisilla tai toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvilla syillä. Muutosturvan tarkoitus on auttaa työllistymään mahdollisimman nopeasti uudelleen.

Muutosturvaa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.7.2005. Vastaavasta julkisen sektorin muutosturvasta on sovittu virkaehtosopimuksissa.

Muutosturvan mukaan työnantaja on velvollinen ilmoittamaan työvoimatoimistolle ne taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanotut työntekijät, joita muutosturva koskee. Työnantajalla on myös velvollisuus tiedottaa työntekijöille erilaisista työvoimatoimiston tarjoamista työllistymistä tukevista palveluista sekä muutosturvasta. Henkilöstön kanssa on laadittava yhteistoimintalain mukainen työllistymistä tukeva toimintasuunnitelma.

Työvoimatoimistossa irtisanotulle laaditaan työllistymisohjelma. Muutosturvassa työntekijällä on mahdollisuus etsiä uutta työpaikkaa jo irtisanomisaikana eli hän voi saada niin sanottua työllistymisvapaata.

Irtisanotulla voi myös olla oikeus korotettuun työttömyyspäivärahaan.

Tässä esityksessä käsitellään tarkemmin vain työsopimuslain mukaista työllistymisvapaata, työvoimatoimiston roolia ja työttömyysturvalain korotettua työttömyys­etuutta.

Työllistymisvapaalla työnhakuun

Taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla irtisanotulla työntekijällä on oikeus käyttää osa irtisanomisajastaan uuden työpaikan etsimiseen. Irtisanottu voi käydä irtisanomisaikana työajallaan esimerkiksi työvoimatoistossa tai yksityisessä työvoimaa välittävässä yrityksessä. Hän voi myös osallistua erilaisiin työllistymistä edistäviin toimiin kuten vaikkapa työllistymisohjelman laatimiseen.

Oikeus työllistymisvapaaseen ei riipu työntekijän työhistorian pituudesta.

Työnantajan on maksettava vapaan ajalta työntekijälle täysi palkka. Palkan suuruus määräytyy sairausajan palkkaa koskevien työsopimuslaissa tai työehtosopimuksessa olevien säännösten mukaisesti.

Työllistymisvapaan pituus riippuu kunkin työntekijän irtisanomisajan pituu­desta:

1. Työllistymisvapaan pituus on enintään viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi.

2. Työllistymisvapaan pituus on enintään 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta.

3. Työllistymisvapaan pituus on enintään 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Työntekijän on ennen työllistymisvapaan käyttämistä ilmoitettava työnantajalle suunnittelemastaan vapaasta ja mihin työllistymistä edistäviin toimiin vapaata käytetään niin hyvissä ajoin kuin mahdollista.

Vapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa. Lähtökohta on, että haittaa pidetään merkittävänä vain poikkeuksellisissa tilanteissa kuten esimerkiksi silloin, kun työntekijä ilmoittaa vapaastaan hyvin lyhyellä varoitusajalla tai jos useat työntekijät ovat yhtä aikaa poissa työpaikalta.

Työllisyysohjelma kannustaa

Yksi työllistymistä edistävistä toimenpiteistä on työntekijälle työvoimatoimiston kanssa yhteistyössä laadittava työllistymisohjelma. Siinä sovitaan omatoimisesta työnhausta ja julkisista työvoimapalveluista.

Ohjelman laatiminen on työnhakijalle vapaaehtoista, mutta se on edellytys työttömyysetuuden korottamiselle eli suuremmalle työttömyyspäivärahalle.

Työllistymisohjelman laatimista on pyydettävä työvoimatoimistolta viimeistään 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Ohjelmaan voidaan sisällyttää myös työnantajan työntekijälleen vapaaehtoisesti maksama yksityisen yrityksen tarjoama uudelleensijoittumispalvelu eli niin sanottu outplacement-palvelu.

Muita työvoimatoimiston asiakkailleen tarjoamia työllistymistä edistäviä palveluja ovat muun muassa työnvälitys, työnhakuhaastattelut, työnhakusuunnitelma, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, ammatinvalinta ja urasuunnittelu, koulutus- ja ammattitietopalvelu, ammatillinen kuntoutus sekä palkkatuki ja starttiraha.

Lisäksi ikääntyneillä työttömillä työnhakijoilla on oikeus koulutukseen, kuntoutukseen tai kunnan järjestämään työhön. Työmarkkinatoimenpiteitä ovat muun muassa työkokeilu, työelämävalmennus ja työharjoittelu, jotka järjestetään työpaikalla.

Korotus työttömyysetuuteen

Muutosturvaan sisältyy myös työttömyysetuuden määräaikainen korotus eli työllistymisohjelmalisä. Lisää voidaan maksaa työttömyysturvan peruspäivärahaan, ansiopäivärahaan sekä koulutustukeen.

Työllistymisohjelmalisää voi saada, jos on irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä, työhistoriaa on kolme vuotta, irtisanotulle on laadittu työllistymisohjelma ja että hän täyttää työttömyysturvalain mukaisen palkansaajan työssäoloehdon.

Työllistymisohjelmalisän maksamisen edellytys on, että työntekijän työsuhde on irtisanottu taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä. Näitä syitä ei ole, jos irtisanominen on johtunut työntekijän henkilöstä, tapahtunut työntekijän aloitteesta tai jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet työsuhteen päättämisestä niin sanotulla tukipaketilla.

Jos irtisanomisperuste on riitautettu, työttömyysetuutta ei myönnetä työllistymisohjelmalisällä korotettuna ennen irtisanomisasiassa tehtyä lopullista ratkaisua. Tämä lopullisen ratkaisun saaminen voi kestää vuosia.

Jotta työntekijälle voidaan laatia työllistymisohjelma, hänen on ensin rekisteröidyttävä työnhakijaksi.

Työntekijällä on oltava vähintään kolmen vuoden pituinen työhistoria. Se on voinut hankkia usean eri työnantajan palveluksessa eikä työskentelyn ole tarvinnut olla yhdenjaksoista. Viimeistä työsuhdetta lukuun ottamatta työsuhteiden päättymissyyllä ei ole merkitystä.

Työsuhde on voinut olla myös osa-­aikainen. Määräaikaisissa työsuhteissa työntekijän on pitänyt olla saman työnantajan palveluksessa vähintään 36 kuukautta viimeisen 42 kuukauden aikana.

Lisän saamisen edellytys on myös, että henkilö täyttää työttömyysturvalain mukaisen palkansaajan työssäoloehdon eli on ollut töissä pääsääntöisesti 43 viikkoa 28 kuukauden aikana. Työssäoloehdosta saa tietoa IAET-kassan Internet-sivuilta ­

www.iaet.fi.

Hyvä korotus työttömyyspäivärahaan

Työllistymisohjelmalisää maksetaan aikaisintaan siitä ajankohdasta, jona työllistymisohjelma on laadittu ja henkilön työsuhde päättynyt. Työllistymisohjelman pitää olla voimassa koko sen ajan, jolloin lisää maksetaan.

Lisää maksetaan työllistymisohjelmassa sovitun työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, työnhakuun liittyvän valmennuksen, työkokeilun ja työsuhteen päättymisen jälkeisen, omatoimisen työnhaun ajalta.

Työllistymisohjelmalisää voidaan maksaa enintään 185 päivältä. Omatoimiseen työnhakuun lisää saa enintään 20 päivältä. Työllistymisohjelmalisällä korotetut työttömyyspäivärahan maksupäivät luetaan normaalisääntöjen mukaisesti mukaan päivärahan 500 päivän enimmäisaikalaskuriin.

Jos työtön on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan eli 500 päivää, hänelle ei voida enää myöntää työllistymisohjelmalisää, vaikka työllistymisohjelmalisän 185 päivän enimmäisaikalaskuri ei vielä olisikaan täyttynyt.

Työllistymisohjelmalisä on 65 prosenttia päiväpalkan ja työttömyyspäivärahan perusosan (25,63 euroa) erotuksesta. Kun palkka on kuukaudessa suurempi kuin ­2 205,90 euroa, työllistymisohjelmalisä on tämän tulon ylittävältä osalta 37,5 prosenttia.

Työttömyyspäivärahan hakeminen

Työntekijän on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä asuinpaikkakuntansa työvoimatoimistoon. Työttömyysaika alkaa, kun työsuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua.

Päivärahahakemuksen saa työvoimatoimistosta tai tulostettua esimerkiksi IAET-kassan verkkosivuilta www.iaet.fi. Sieltä löytyvät myös lomakepohjat tarvittaviin liitteisiin.

Työttömyyspäivärahaa pitää hakea kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta sitä halutaan maksettavaksi. Päivärahaa haetaan omasta työttömyyskassasta yleensä aina jälkikäteen neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa.

TEKn jäsenten kannattaa kuitenkin lähettää ensimmäinen hakemus liitteineen IAET-kassalle jo ensimmäisen työttömyyspäivän jälkeen.

Työnhakija saa jatkohakemuksensa postitse kotiin, kun työttömyyskassa on vastaanottanut ensimmäisen päivärahahakemuksen. Tämän jälkeen esitäytetty jatkohakemus toimitetaan aina päivärahan maksuilmoituksen mukana. Jatkohakemus täytetään vähintään neljältä kalenteriviikolta jälkikäteen. Jatkohakemuksen voit täyttää myös Internetissä.