Tulostettava versio

Helsingissä 12. lokakuuta järjestetyssä Ilo irti yrittäjyydestä -seminaarissa huikeimmat aplodit yleisöltä keräsi välillä kivistäkin yrittäjäpolkua kulkenut sarjayrittäjä ja tietotekniikkavaikuttaja Taneli Tikka.

IRC-Gallerian, Magentan ja Dopplrin johtajana kannuksensa hankkinut Taneli Tikka toimii nyt Soprano Brain Alliancen toimitusjohtajana.

Yrittäjyys on ollut osa Tikan elämää vuodesta 1999 lähtien. Roolit ovat vaihdelleet. Tikka on perustanut viisi yritystä, ollut kymmenen kertaa toimitusjohtajana, käynyt 11 kertaa riskirahoitusneuvottelut, istunut 30 hallitus- ja advisor-paikalla ja tehnyt viisi yrityskauppaa. Hän on myös epäonnistunut

– Takana on yksi konkurssi sekä pari muutakin mehevää epäonnistumista, mies sanoo suoraan.

Riskeeraa reippaasti

– Riskiä täytyy ottaa niin paljon, että osa meneekin pieleen. Silloin on riskeerannut tarpeeksi ja poistunut omalta mukavuusalueeltaan, Tikka sanoo kokemansa jälkeen.

– Epäonnistumisia tulee, joten niihin täytyy myös valmistautua. Parhaiten selviää, kun tuntee itsensä. Tarvittaessa voi hakea mentoritukea.

Tikan mielestä epäonnistumisista ei silti välttämättä opi.

– Aina ei voi tietää, mikä lopulta johti epäonnistumiseen. Onnistumisesta sen sijaan oppii, koska silloin ainakin tietää, mikä toimii.

Voimaannuta, älä vahdi

Tikka varoittaa kasvuyrittäjää negatiivisesta kontrollista.

– Se merkitsee täydellistä antiteesia kasvuyrittäjyyden luonteelle.

– Johtaja ei voi olla kasvuyrityksessä joka ikisen tuotekehitysprosessin kontrolloija. Jos pomo tarkastaa virheet ja sanoo aina viimeisen sanan, hän tappaa luovuuden ja kokeilukulttuurin. Samalla tuhotaan ihmiset: alaiset haluavat lyödä nyrkillä naamaan.

– Tulokset ovat paljon positiivisempia, kun tekijät päästetään tekemään villejä kokeiluja. Negatiivisen kontrolloinnin sijaan on vastuutettava ja voimaannutettava tekijät etulinjaan.

Jatkuvaa iterointia

Tikan mukaan kasvuyrityksen ympärillä vallitsee jatkuva muutos. Kasvuyritys ei tiedä, mikä sen malli, tuote tai markkina on. Kaikki perustuu arvaukseen, siksi on koko ajan tehtävä kokeiluja.

– Bisnesenkelikin joutuu vain uskomaan ihmisiin.

Satasivuisten business planien toteutumiseen Tikka ei sen sijaan usko alkuunkaan.

– Protot pitää panna iterontikierrokselle. Useimmat ideat tietysti kuolevat, mutta joidenkin kanssa saavutetaan ehkä huippu, silloin syntyy jotain briljanttia. Mutta näitä kokeiluja pitää olla jatkuvasti. Ensin yksi nopea versio, sitten toinen ja kolmas…

Tikka myöntää, että se vaatii uskallusta, mutta kasvuyrittäjyys onkin asennelaji.

– Yrittäjän on oltava extremeurheilija, on laskettava rullalaudalla rampista ja katsottava, mitä tapahtuu. Tulokset on toki mitattava älykkäällä tavalla.

Kohti maalia

Yksi asia on kuitenkin kasvuyrityksessäkin tiedettävä: on oltava selvillä siitä, mikä on maali, haluttu lopputulos.

– Tarkkaa reittiä ei tarvitse tietää, mutta mielessä on oltava ajatus tavoitellusta asiasta.

Elämän ja kuoleman kysymys kasvuyritykselle on erottuminen.

– On ehdottomasti löydettävä se jokin, millä erotutaan kilpailijasta. Joskus pitää olla jopa häiritsevän erottuva.

200 käyttöä klemmarille

Tikka ei kaipaa kasvuyrittäjille maailman parasta koulutusta, vaan parasta koulutusta maailmaa varten.

– Nyt meidät koulutetaan deduktiivisiksi ongelmanratkaisijoiksi. Lopputulos on se, että yliopistotutkinnon jälkeen keksimme paperiliittimelle enää 15 eri käyttötarkoitusta, kun 98 prosenttia päiväkotilapsista keksii klemmarille kaksisataa käyttötapaa.

Tikan mielestä hedelmällisintä on määritellä ongelma. Siitä syntyy kasvuyrittäjyyttä.

– Merkityksen ymmärtäminen, ison kuvan näkeminen, toiminta ja kyky hallita muutosta ovat kasvuyrittäjän oleellisia ominaisuuksia.

Onnistumisia ja epäonnistumisia

Kiinnostavaa kuultavaa oli myös interaktiivisia yleisöpelejä urheilu- ja viihdetapahtumiin toimittavan Uplausen toimitusjohtaja Veli-Pekka Marinin (oikealla) esitys.

Marinin mukaan ohjelmistoyritys tarvitsee kansainvälisille markkinoilla menestyäkseen kokeneen tiimin, halun kansainvälistyä, hyvät asiakasreferenssit, uniikin ohjelmistotuotteen sekä riittävän markkinapotentiaalin ja kokonaisrahoituksen. Marin korosti intohimoisen tiimin tärkeyttä ja asiakaslähtöisyyttä.

– Emme lähde tuotekehityshankkeisiin, joilla ei ole asiakaita.

Euroopan taantuma estettävä ja julkiset hankinnat kilpailutettava

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen esitti seminaarissa vakavan huolensa Euroopan taloustilanteesta.

– Jos tämä muuttuu taantumaksi Aasia menee eteenpäin, mutta koko Eurooppa hyytyy ja yritykset kärsivät.

Vanhanen toivoikin, että Euroopassa toimitaan nyt ripeästi yhteisen valuutan edellyttämällä tavalla eikä kansallisten erityisvaatimusten mukaan.

– Primaari syy tämänhetkiseen tilanteeseen on se, että valtiot ovat olleet kyvyttömiä tekemään uskottavia ja riittäviä päätöksiä.

Uusia kotimarkkinoiden yritysmahdollisuuksia Vanhanen näkee avautuvan erityisesti julkisten palvelujen kilpailuttamisella.

– Nyt kannattaisi ottaa reippaita harppauksia yksityistämisen suuntaan. Mahdollisuudet ovat valtavat; julkiset hankinnat muodostavat 17 prosenttia koko kansantuotteesta.
Vanhanen uskoo, että yksityisyrittäjän ansaitsemisen halu panee järjestelemään asiat uudelleen, mikä parantaa samalla tuottavuutta.

Potentiaalia on erityisesti kuntien siivous- ja kiinteistösektorilla.

– Kuntien siivoustehtävistä vain 20 prosenttia on yksityisyrittäjien hoidossa.

TEKin puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen ja TEKin yksikönjohtaja Pekka Pellinen vaihtoivat kuulumisia puheenvuorojen välissä.