Tulostettava versio

TEKin Kati Korhonen-Yrjänheikin mukaan tekniikan akateemisten on kehityttävä yhteisöllisiksi oppijoiksi.

Turussa pelätään diplomi-insinöörikoulutuksen menettämistä suuremmille yksiköille tekniikan korkeakoulutukseen supistamis- ja keskittämispaineiden vuoksi.

Huoli Turun DI-koulutuksen tulevaisuudesta sai liikkeelle moninaisen osallistujajoukon, kun tekniikan koulutuksen tulevaisuudesta Varsinais-Suomessa keskusteltiin yliopistolla.
Paikalla oli Turun yliopiston rehtori Keijo Virtasen ja vararehtori Harri Lönnbergin lisäksi useita tekniikan opettajia ja tutkijoita sekä alueen teollisuuden edustajia.

Tilaisuudessa alustaneen Tekniikan Akateemiset TEKin koulutus- ja työvoimapoliittisen yksikön johtajan Kati Korhonen-Yrjänheikin mukaan tekniikan korkeakoulutettujen on kehityttävä yhteisöllisiksi toimijoiksi ja oppijoiksi. Heidän pitäisi kyetä määrittelemään ja ratkaisemaan monitieteisiä ja -tahoisia ongelmia yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

– Myös tekniikan alan korkeakouluverkkoon ja tutkintojärjestelmään kohdentuu kehittämispaineita. Tekniikan korkeakouluverkosto vaatii tiivistämistä, hän sanoi.

Korhonen-Yrjänheikki väitteli alkuvuodesta suomalaisen tekniikan korkeakoulutuksen kehittämisestä tulevaisuuden haasteita vastaavaksi.

– Katseet ovat nyt Turussa, sillä Turun yliopisto on pienimpiä ja nuorimpia tekniikan kouluttajia, Turun yliopiston TEK-tutkijoiden hallituksen puheenjohtaja Arho Suominen totesi.

Kuvassa eturivissä vasemmalta oikealle: Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen, vararehtori Harri Lönnberg, TEKin yksikönjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki, TFiF:n toiminnanjohtaja Britta Sunde ja TEKin asiamies Daniel Valtakari.

Tekniikan koulutus arvokasta Varsinais-Suomelle

Keskustelutilaisuuteen osallistujat pitivät tekniikan koulutuksen jatkumista tärkeänä varsinaissuomalaiselle teollisuudelle.

– Turun talousalueen vetovoima ei vielä riitä houkuttelemaan osaajia muualta Suomesta. Kysyntää kuitenkin on, sillä lähes kaikki Turun yliopistolta valmistuneet diplomi-insinöörit ovat työllistyneet alueelle, Suominen huomautti.

Hänen mukaansa avoin keskustelu tekniikan koulutuksen merkityksestä, koulutustarpeesta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä vaikuttavuudesta on nyt tarpeen. Sitä keskustelua Turussa järjestetty keskustelutilaisuuskin halusi olla vauhdittamassa.

Tekniikan koulutuspaikkakunnat tarkastelussa Turun yliopisto ja Vaasan yliopisto saivat diplomi-insinööritutkinnon myöntöoikeuden vuonna 2004.

Aiemmin tekniikan koulutusta järjestettiin Turun yliopistossa yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Tekniikan koulutusta tarjotaan Suomessa tällä hetkellä seitsemässä yliopistossa sekä 21 ammattikorkeakoulussa.

Tekniikan koulutuksen tulevaisuutta on pohdittu Tekniikan koulutuksen kansallisessa yhteistyöryhmässä, jossa olivat edustettuina kaikki alan merkittävät toimijat. Yhteistyöryhmä esittää lopputuloksenaan, että 5–7 teknistä koulutusta antavaa yliopistoa sekä 15 ammattikorkeakoulua riittävät.

• Tekniikan korkoeakoulutuksen profiilikartta (näköisversio)

TEK-tutkijat on Turun yliopistossa toimiva Tekniikan Akateemiset TEKin paikallisyhdistys. Yhdistyksen tavoitteena on olla yhdyssiteenä Turun yliopistossa toimivien tekniikan alan tutkijoiden välillä. Yhdistys edistää ja tukee heidän asemaansa työyhteisössä ja yhteiskunnassa sekä valvoo heidän etujaan.