Tulostettava versio

Insinöörien ilmasto-ohjelmaan liittyvä selvitys työvoimatarpeesta osoittaa, että puupohjaiseen biotalouteen sekä älykkäiden verkojen ja kestävän yhdyskuntarakenteen suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitaan lisää diplomi-insinöörejä ja arkkitehteja.

Tällä hetkellä reilut 5 000 diplomi-insinööriä ja arkkitehtia työskentelee puupohjaisen biotalouden tehtävissä. Insinöörien ilmasto-ohjelmaan tehdyn selvityksen mukaan vuoteen 2050 mennessä alalla työskentelevien määrä kasvaa 7 500:aan.

– Kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet vaativat bioenergian ja biopolttoaineiden käytön lisäämistä. Uusiin biomateriaaleihin ja -tuotteisiin, puurakentamiseen, bioenergiaan ja -polttoaineisiin sekä biomassan hankintaan ja logistiikkaan liittyvä insinööriosaamisen kysyntä kasvaa. Puhtaaseen teknologiaan liittyvällä suomalaisella laite- ja teknologiaosaamisella on kysyntää myös kansainvälisesti, mikä lisää insinöörien tarvetta, Insinöörien ilmasto-ohjelmaan liittyvästä selvitystyöstä TEKissä vastannut asiamies Martti Kivioja sanoo.

Älykkäät verkot työllistävät kymmenkertaisesti

Älykkäisiin verkkoihin liittyvän insinööriosaamisen kysynnän kasvun aiheuttaa niiden sulautuminen osaksi tavanomaista energiantuotantoa ja sähköverkkotoimintaa. Älykkäiden verkkojen parissa työskentelee tällä hetkellä viitisensataa diplomi-insinööriä, mutta vuonna 2050 määrän arvellaan olevan jo kymmenkertainen.

Älykkäät sähköverkot mahdollistavat kokonaan uusien liiketoiminta-alueiden, kuten reaaliaikaisten sähkömarkkinoiden, synnyn.

– Useat EU-direktiivit kannustavat älykkäiden verkkojen hyödyntämiseen. EU on asettanut 80 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2050 mennessä. On siis todennäköistä, että panostukset älykkäiden sähköverkkojen mahdollisuuksien tutkimiseen ja hyödyntämiseen jatkuvat pitkälle tulevaisuuteen ja osaamistarpeet kasvavat ainakin vuoteen 2050 saakka, Kivioja kertoo.

Älykkäiden sähköverkkojen kasvupotentiaalia on kuitenkin vaikea arvioida.

– Kasvupotentiaali riippuu paljolti siitä, mitä kaikkea lasketaan mukaan. Arvioin­tia vaikeuttaa myös se, että toimiala on ottamassa vasta ensiaskeliaan. Alan kehitysnäkymät kymmenen vuoden kuluttua riippuvat monista vielä tuntemattomista tekijöistä.

Yhdyskuntasuunnitteluun energiatehokkuutta ja laatua

Kestävään yhdyskuntarakenteeseen liittyvän insinöörityön kysynnän muutokset johtuvat energiatehokkaan uudis- ja korjausrakentamisen yleistymisestä. Diplomi-insinöörejä ja arkkitehteja tarvitaan rakennusten suunnittelussa, rakennusprojektien hallinnassa sekä uusien rakennusmateriaalien kehittämisessä jonkin verran nykyistä enemmän. Määrä lisääntynee nykyisestä parilla tuhannella noin 15 000:een vuoteen 2050 mennessä.

– Energiatehokkuuden parantaminen vaatii parempaa suunnittelua ja uusien konseptien kehittämistä erityisesti korjausrakentamiseen. Lisäksi tarvitaan uusia energiatehokkaita ja kierrätettäviä rakennusmateriaaleja. Samalla korostuu rakennusaikainen laadun hallinta, Kivioja sanoo.

Kestävän yhdyskuntarakenteen luominen vaatii myös uusia liikenne- ja energian­tuotantoratkaisuja. Kaavoituksessa ja alueiden suunnittelussa on otettava huomioon nämä uudet tarpeet. Muutos kasvattaa etenkin arkkitehtien kysyntää.

Insinöörien vaikuttavuus kasvaa

Ilmastomyönteisen kehityksen ajureita ovat uusi teknologia, kuluttajien arvojen muuttuminen ja poliittinen ohjaus.

– Kysynnän muutosten nopeus ja ajoitus voivat vaihdella. Niihin vaikuttavat merkittävästi muun muassa alojen rajaukset, uudet teknologiset innovaatiot, yritysten kansainvälinen menestys ja kasvu sekä poliittiset linjaukset. Muutos on silti yksi historian suurimmista. Se on mittasuhteiltaan verrattavissa teollistumisen ja digitalisaation seurannaisvaikutuksiin.

– Tämän muutoksen vaikutuspiirissä on todennäköisesti tavalla tai toisella lähes jokainen insinööri. Ja kun ilmastomyönteisten ratkaisujen tarve lisää insinööriosaamisen kysyntää, kasvaa myös insinöörien vaikuttavuus yhteiskunnallisesti, Kivioja sanoo.

Päästötön energiantuotanto avainasemassa

Insinöörien ilmasto-ohjelman mukaan energiantuotannosta ja -käytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä on mahdollista vähentää jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Energiantuotannon päästöjen vähentämisessä ratkaisevassa asemassa on fossiilisten polttoaineiden käytön minimoiminen ja korvaaminen päästöttömillä vaihtoehdoilla.

Merkittävin lisäys tarvitaan ydinvoiman osuudessa. Insinöörien ilmasto-ohjelman laskelmissa oletetaan, että rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n jälkeen vuoteen 2020 mennessä käytössä on vähintään yksi uusi yksikkö ja vuoteen 2030 mennessä kaksi lisäyksikköä. Toisaalta Loviisan 1- ja 2-yksikkö poistuvat käytöstä tuohon mennessä.

Ohjelman mukaan myös bioenergian käyttöä on kasvatettava reilusti nykyisestä. Huippu saavutettaisiin 2030, sen jälkeen pysytään samalla tasolla. Edellisten lisäksi kasvaisi tuuli- ja vesivoiman tuotanto sekä jätteiden energiahyötykäyttö ja lämpöpumppujen käyttö. Jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa vaatii kehittyneemmän tekniikan käyttöä vanhanaikaista massapolton sijasta. Massapolttolaitosten käyttö vähentää kierrätettävän materiaalin talteenottoa, joten niiden yhteydessä voidaankin puhua enemmän jätehuolto- kuin energiaratkaisusta.

Huomio energiatehokkuuteen

Insinöörien ilmasto-ohjelmassa energian­tuotannon ohella ratkaisevassa roolissa ovat kulutustottumukset, käyttötavat ja energiatehokkuuden parantaminen. Teollisuusprosessien lisäksi energiatehokkuutta voidaan parantaa radikaalisti muun muassa lämmityksessä ja liikenteessä.

Ohjelmassa korostetaan energia- ja ilmastokysymysten ottamista suunnittelun ja päätöksenteon kriteereiksi myös alue- ja yhdyskuntasuunnittelussa. Tämä ohjaisi liikenteen, rakentamisen ja teollisuuden sijoittumista.

Ilmasto-ohjelman laskelmat osoittavat, että Suomelle asetetut päästövähennysvelvoitteet ovat saavutettavissa ja teknologioi­ta päästöjen vähentämiseksi on olemassa. Tarvitaan kuitenkin mittavia panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta saadaan edelleen kehitettyä tehokkaampia keinoja päästöjen vähentämiseksi vaaditulle tasolle. Myös koulutukseen on satsattava, jotta päteviä osaajia riittää myös tulevaisuudessa.

Insinöörien ilmasto-ohjelma

TEK ja UIL laativat vuonna 2009 yhdessä Insinöörien ilmasto-ohjelman osana kansainvälistä insinöörijärjestöjen Future Climate – engineering solutions -projektia.

Projektin ensimmäisessä vaiheessa oli mukana kymmenkunta insinöörijärjestöä eri maista. Kukin järjestö laati ammattikunnan ehdotuksen maansa kansalliseksi ilmasto-ohjelmaksi.

Suomen Insinöörien ilmasto-ohjelmassa keskitytään energian tuotantoon ja käyttöön liittyviin keinoihin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, sillä energiasektori aiheuttaa 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistämme ja on siten avainasemassa päästöjen vähentämisessä.

Ohjelma on päivitetty 2011. Lisäksi sitä on laajennettu toisella osalla, jossa analysoidaan puupohjaisessa biotaloudessa, älykkäiden verkkojen ja kestävän yhdyskuntarakenteen suunnittelussa ja toteutuksessa tarvittavaa osaamista ja työvoimatarvetta. Pohjana on Gaia Consultingilta tilattu selvitys.

Insinöörien ilmasto-ohjelma on ladattavissa osoitteesta www.tek.fi/ilmasto.