23. helmikuuta 2012

EtusivuEdunvalvontaTyöelämäTekniikkaKoulutusLakitietoJärjestöasiatOpiskelijat
Vain Verkossa

Onnistunut lakimuutos eurooppalaiseen yritysneuvostotoimintaan

7.9.2011 | Marketta Harinen | Kuvat: Antonin Halas | Luettu 1080 kertaa

Share on FacebookShare on Twitter
Tulostettava versioTulostettava versio

Vuoden 2009 eurooppalaisia yritysneuvostoja koskeva EU-direktiivi on vihdoin saatu myös Suomen lainsäädäntöön. – Varsin onnistuneesti, sanovat Teollisuuden Palkansaajien TP:n yritysneuvostokoordinaattorit.

No votes yet

Muutokset vanhaan lakiin yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä eli EWC:ssä (European Work Council) tulivat voimaan 15.6.

Lakimuutosta valmisteltiin Suomessa kaksi vuotta, mutta ei suotta. TP:n eurooppalaisessa yritysneuvostotyössä mukana olevat asiamiehet eri liitoista ovat varsin tyytyväisiä uudistettuun lakiin.

– Se on erittäin onnistuneesti implementoitu. Parempi kuin vastaava Ruotsissa, todettiin joukolla, kun TP:n asiamiehille tarkoitetussa kesäkuun seminaarissa keskusteltiin uuden lain eduista verrattuna entiseen.

Uuden direktiivin aiheuttamien muutoksien sanamuotoja ja kirjauksia suomalaiseen lainsäädäntöön valmisteltiin Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä neuvottelevan virkamiehen Jouni Lemolan johdolla. Tässä työssä olivat mukana myös eri työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajat, joten sitä tehtiin niin sanotusti kolmikantaisesti – ja sopuisasti. Mitä uutta hyvää siis saatiin?

Tärkeimmät muutokset koskevat tiedottamista ja kuulemista sekä ylikansallisuutta eurooppalaisen yritysneuvoston työssä. Aiemmassa laissa niitä ei määritelty kunnolla, joten tulkintaongelmia syntyi.

Tietoa jaettava hyvissä ajoin


Asiamies Daniel Valtakari (kuvassa) on TEKin toimistossa se, jonka puoleen kannattaa kääntyä EWC-asioissa, daniel.valtakari@tek.fi.

Työnantajan on tiedotettava eurooppalaisen yritysneuvoston asialistalle kuuluvista asioista yrityksen työntekijöille etukäteen niin hyvissä ajoin, että heillä on aikaa ja mahdollisuus paneutua asiaan ja käyttää myös asiantuntijoiden apua.

Kuuleminen tarkoittaa keskustelua työnantajan ja työntekijöiden edustajien välillä. Työntekijöiden edustajia on kuultava jo ennen päätösten tekoa. He voivat tuoda esiin mielipiteensä suunnitelluista toimista saamansa materiaalin ja informaation perusteella.
Ylikansallisuus saa nyt uuden määritelmän eli sillä tarkoitetaan kaikkia niitä asioita, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa merkittävästi henkilöstön asemaan. Tällöin riittää, että päätös on tehty yhdessä maassa ja vaikutukset näkyvät toisessa tai useammassa maassa.

Laki määrittelee myös sanktiot, jos sopimusta rikotaan. Sanktioihin johtavat sopimusmääräyksien olennaiset rikkomukset luetellaan laissa.

Suomessa mahdollinen rikkomus suositellaan kanavoitavaksi viime syksynä aloittaneen yhteistoiminta-asiamiehen toimistolle, jonne se voidaan viedä käsiteltäviksi. Sieltä asia etenee tarvittaessa myös oikeuskäsittelyyn. Ensimmäisenä poliisin puoleen kääntyminen ei ole näissä asioissa tosin tarkoituksenmukaista, vaikka laki sen sallisikin. Lisäksi yritystä koskeva yhteydenpito kannattaa hoitaa koordinoidusti yhteistoiminta-asiamiehen kanssa, ettei samasta asiasta tule useita kontakteja.

Uudistettu EWC -laki sanoo sanansa myös EWC-jäsenten oikeudesta koulutukseen. Koulutusta on annettava, jotta henkilöstön edustajilla on aidot mahdollisuudet hoitaa EWC-tehtäväänsä. Heille on lain sanamuodon mukaan tarjottava keinot käyttää oikeuksiaan yritysneuvostotyössä.

Uusi EWC-laki koskee uusia EWC-sopimuksia

EU-direktiivin 2009/38/EC mukaan EWC pitää perustaa, jos yrityksellä on vähintään 1 000 työntekijää EU-alueella ja 150 työntekijää vähintään kahdessa EU/ETA-maassa.
Direktiivin edellyttämä EWC puuttuu vielä yllättävän monesta Euroopan yrityksestä. Eurooppalaisia yritysneuvostoja on vasta noin 950, kun kriteerit täyttäviä yrityksiä olisi noin 2 400. Tekemistä siis riittää.

Jokaisella konsernilla on erilainen EWC-sopimus.
EWC-sopimuksen sisältöön vaikuttaa, minkä maan lainsäädännön mukaan se tehdään. Lainsäädännön taas ratkaisee se, missä maassa pääkonttori tai muu keskushallintona toimiva johto sijaitsee.

Uusi laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä sai numerokseen 1/2011, ja se oli vaalien jälkeisen Suomen ensimmäinen lakiesitys. Laki perustuu EU:n direktiiviin vuodelta 2009.

EU-direktiivi tuli Suomen lainsäädäntöön 15. kesäkuuta tänä vuonna.

5.6.2009–5.6.2011 välisenä aikana tehdyt tai muokatut EWC-sopimukset noudattavat aiempaa lakia.
Ainoa mahdollisuus saada tällainen EWC-sopimus uuden direktiivin mukaiseksi on sanoa se irti. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja uuden sopimuksen tekeminen voi enimmillään viedä kolme vuotta.

Kommentit

Kirjoita uusi kommentti

Sähköpostisosoite pidetään luottamuksellisena eikä sitä julkaista julkisesti.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä testataan, että olet oikea käyttäjä ja ehkäistään automaattista roskapostin lähetystä.
Anna oikea vastaus kysymykseen. Suuret ja pienet kirjaimet eivät ole merkitseviä.
Muut artikkelit