23. helmikuuta 2012

EtusivuEdunvalvontaTyöelämäTekniikkaKoulutusLakitietoJärjestöasiatOpiskelijat
Vain Verkossa

Ilmastovelvoitteet kasvattavat insinööriosaamisen kysyntää

1.9.2011 | Luettu 635 kertaa

Tulostettava versioTulostettava versio

Ilmastomyönteisten ratkaisujen tarve lisää insinööriosaamisen kysyntää ja kasvattaa insinöörien yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Tekniikan akateemiset TEK ja Uusi Insinööriliitto julkistivat Insinöörien ilmasto-ohjelman toisen osan 1.9. Helsingissä.

Ilmasto-ohjelman jatko-osassa arvioidaan insinöörien, diplomi-insinöörien ja arkkitehtien kysynnän kasvavan puupohjaisessa biotaloudessa sekä älykkäiden verkkojen ja kestävä yhdyskuntarakenteen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tarkastelluilla aloilla ammattikunnan edustajien tarpeen ennakoidaan kasvavan nykyisestä noin 58 000:sta yli 80 000:een.

– Tulevaisuuden osaamis- ja työvoimatarpeet on syytä tunnistaa nyt, jotta niihin voidaan valmistautua, sanoo yksikönjohtaja Pekka Pellinen TEKistä.

Globaalit ilmastotavoitteet vaativat bioenergian ja biopolttoaineiden käytön lisäämistä. Biotuotteisiin, puurakentamiseen, bioenergiaan ja -polttoaineisiin sekä biomassan hankintaan liittyvä insinööriosaamisen kysyntä kasvaa. Suomalaisella puhtaan energian laite- ja teknologiaosaamisella arvioidaan olevan myös vientimahdollisuuksia.

Älykkäisiin verkkoihin liittyvän insinööriosaamisen kysynnän aiheuttaa niiden sulautuminen osaksi tavanomaista energiantuotantoa ja sähköverkkotoimintaa. Älykkäät sähköverkot mahdollistavat myös kokonaan uusien liiketoiminta-alueiden, kuten reaaliaikaisten sähkömarkkinoiden, synnyn.

Kestävään yhdyskuntarakenteeseen liittyvä insinöörityön kysynnän kasvu johtuu energiatehokkaan rakentamisen yleistymisestä. Energiatehokkuuden parantaminen vaatii parempaa suunnittelua ja uusien konseptien kehittämistä erityisesti korjausrakentamiseen. Lisäksi tarvitaan uusia energiatehokkaita ja kierrätettäviä rakennusmateriaaleja.

Kestävän yhdyskuntarakenteen luominen vaatii myös uusia liikenne- ja energiantuotantoratkaisuja. Kaavoituksessa ja alueiden suunnittelussa on otettava huomioon nämä uudet tarpeet. Muutos kasvattaa etenkin arkkitehtienkysyntää.

Ilmasto-ohjelmassa arvioidaan, että ilmastomyönteinen kehitys merkitsee muutosta, joka on mittasuhteiltaan verrattavissa teollistumisen ja digitalisaation seurannaisvaikutuksiin. Kehityskulku muuttaa yhteiskunnan ja yritysten rakenteita ja vaikuttaa niiden kulttuuriin ja arvoihin.  Samalla muuttuvat eri teollisuusalojen rajat ja insinööritehtävien rajapinnat.

– Kun muutos kasvattaa insinööriosaamisen tarvetta, lisääntyy myös insinöörien työn ja osaamisen vaikuttavuus yhteiskunnassa, sanoo neuvottelujohtaja Ismo Kokko UIL:sta

Insinöörien yhteiset suositukset YK:n ilmastokokoukseen

Insinöörien ilmasto-ohjelma on osa kansainvälistä insinöörijärjestöjen Future Climate – engineering solutions –projektia, johon osallistuu järjestöjä kaikkialta maailmasta. Kansallisten ohjelmien pohjalta laaditaan insinöörijärjestöjen yhteiset suositukset teknologiaan perustuvista keinoista ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Suositukset esitellään myös YK:n ilmastokokoukselle loppuvuodesta 2011.

 


Ilmastomyönteisten ratkaisujen tarve lisää kysyntää niihin liittyvälle insinööriosaamiselle. Alaa liittyvä liiketoiminta kasvaa ja päästöt vähenevät.

Ylijohtaja Esa Härmälä: Ilmastohaasteista ei selvitä ilman teknistä osaamista

Insinöörien ilmasto-ohjelman julkistamistilaisuudessa Helsingissä 1.9. kommenttipuheenvuoron käyttänyt ylijohtaja Esa Härmälä työ- ja elinkeinoministeriöstä totesi, ettei ilmastohaasteista selvitä ilman teknistä osaamista.

– Se merkitsee haastetta myös luonnontieteiden opetukselle kaikilla koulutustasoilla.

Härmälä peräänkuulutti voimakkaasti arvokeskustelua ilmastotavoitteisiin pääsemiseen vaikuttavista keinoista. Yhteiskunnallisia totuuksia ja käsityksiä on syytä arvioita uudelleen.

Härmälän mukaan ympäristöystävällisissä valinnoissa ei ole kyse joka tai vaan sekä että -ratkaisuista. Janan toisessa päässä voi olla esimerkiksi kuluttajan valveutuneisuus ja toisessa tekninen kehitys, jota kuluttaja ei välttämättä edes havaitse. Härmälä muistutti myös, ettei kansalaisia saa pitää koekaniineina viitaten samalla maaseutukiinteistöjen jätevesihuoltoon.

– Tekniikan osaajillakin on oltava rohkeutta sanoa ei, jos ratkaisut eivät ole valmiita toteutettavaksi.

Ylijohtajan mielestä kaiken kontrollin ja pakottamisenkanssa on oltava varovaisia.

Päästöjen suhteen Suomella on Härmälän mukaan oikea suunta ja asetetut tavoitteet saavutetaan. Hän nosti esiin päästökeskustelussa vähemmälle huomiolle jääneen energiatehokkuuden merkityksen.

Kommentit

Kirjoita uusi kommentti

Sähköpostisosoite pidetään luottamuksellisena eikä sitä julkaista julkisesti.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä testataan, että olet oikea käyttäjä ja ehkäistään automaattista roskapostin lähetystä.
Anna oikea vastaus kysymykseen. Suuret ja pienet kirjaimet eivät ole merkitseviä.