Tulostettava versio

Suomessa on yhteensä puoli miljoonaa loma-asuntoa, joiden ympäristövaikutukset ovat huomattavat. VTT:n verkkotyökalulla esimerkiksi ostaja tai rakentaja voi testata loma-asunnon ekotehokkuutta.

Internetissä toimiva Ekopassi kuvaa loma-asunnon ekotehokkuutta kuudella eri indikaattorilla, joita ovat energiankulutus, uusiutuvan energian osuus, rakentamisen hiilijalanjälki, jätteiden lajittelu ja kierrätys, vesi- ja jätevesihuolto sekä sijainti ja saavutettavuus. Loma-asunnon ekotehokkuusluokitus perustuu kullekin indikaattorille annettuun pisteytykseen ja niiden yhdistämiseen. Luokitus on viisiportainen: Korkein luokitus on Eko+++, jota seuraavat Eko++, Eko+ ja Eko. Matalin luokitus on Eko-.

Ekopassin käyttö on yksinkertaista. Käyttäjä vastaa netissä muutamiin rakennusta koskeviin kysymyksiin ja valitsee rakennuksen rakenteet ohjelman antamista vaihtoehdoista. Annettujen tietojen pohjalta ohjelma arvioi loma-asunnon energiankulutuksen ja hiilijalanjäljen ja muodostaa ekotehokkuusluokituksen.

Ekopassi on ensimmäistä kertaa käytössä Mäntyharjun loma-asuntomessuilla 27.6.–10.7.2011. Jokaisen messukohteen ekotehokkuus on etukäteen arvioitu Ekopassin avulla, ja tulokset ovat nähtävissä messuvieraille.

Automatka heikentää ekotehokkuutta

Ekopassin korkein luokitus, Eko+++, on käytännössä vaikea saavuttaa. Siihen pääsee esimerkiksi kesäkäyttöinen varustelematon luomumökki. Tasojen Eko+++ tai Eko++ saavuttaminen edellyttää kesämökin kokonaisvaltaista suunnittelua sekä omien loma-asumistottumusten tai -halujen itsearviointia. Saavutettavuus ja sijainti ovat merkittävä syy siihen, että suurin osa loma-asunnoista ei ole ekotehokkaita. Oma auto on mökkimatkalla yleensä välttämätön. Keskimääräinen matka loma-asunnolle on 140 kilometriä. Pisimmät matkat tehdään pääkaupunkiseudulta. Saavutettavuuden parantamiseksi kuntien olisi kehitettävä kuljetuspalveluita tai kaavoitettava loma-asuntoja lähemmäksi asutusta ja palveluita.

Ekopassin ohella VTT julkistaa Mäntyharjun loma-asuntomessuilla lomakylien ekotehokkuuden arviointiin tarkoitetun Kyläpassin, jonka tavoitteena on tukea päätöksentekoa kuntatasolla. Ekopassin tavoin Kyläpassissa on eritelty tekijät, jotka vaikuttavat olennaisesti ympäristöystävällisyyteen ja energiatehokkuuteen. Lomakylissä niitä ovat sijainti ja liikenne, alueen infrastruktuuri, luonnontila, alueen palvelut ja energia. Kyläpassin ekotehokkuusluokitus on samanlainen kuin Ekopassilla.

Loma-asuntojen ympäristövaikutukset ovat huomattavia

VTT on kehittänyt Ekopassi- ja Kyläpassi-työkalut osana Ekotehokkaan loma-asumisen tuotteistaminen –tutkimushanketta (EkoLAtu). Tutkimushanke etsii ratkaisuja ja toimintamalleja ympäristöystävälliseen vapaa-ajan asumiseen, ja siihen osallistuvat VTT:n lisäksi TTS Tutkimus, Suomen Ympäristökeskus ja Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen Puurakentamisen aineryhmä.

Suomessa on yhteensä puoli miljoonaa loma-asumiseen tarkoitettua rakennusta, joista suurin osa on ympärivuotisessa käytössä. Loma-asuntojen energiankulutus ja ympäristövaikutukset ovat huomattavia. Osana vuoden 2020 ilmastotavoitteita EU vaatii, että kaikkien unionin alueella rakennettavien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiataloja vuoteen 2020 mennessä. EU:n päätös nostaa uusiutuvien energioiden osuus 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä heijastuu myös korjausrakentamiseen.