Tulostettava versio

Ylemmät toimihenkilöt YTN on joutunut sanomaan irti työehtosopimukset teknologiateollisuudessa ja suunnittelualalla. Näkemyserot syksyn palkankorotuksista olivat liian suuret

Toukokuun palkankorotusneuvotteluissa teknologiateollisuudessa ja suunnittelualalla ei päästy alkua pitemmälle.

Muutamien tapaamisen jälkeen voitiin todeta, että edellytyksiä neuvottelujen jatkamiselle ei ollut. Sopimukset sanottiin irti päättymään 30.9.

Neuvottelut uusista työehtosopimuksista ja palkankorotuksista aloitetaan lomien jälkeen alkusyksystä. Silloin on mahdollisuus käsitellä myös työehtosopimuksien mukaisia työsuhteen ehtoja, kun koko paletti on auki. Myös ICT-alalla neuvotteluja jatketaan kesälomien jälkeen.

Energia-alalla saatiin neuvottelutulos tämän lehden painoon mennessä. Sen kustannusvaikutus on hieman yli 3 prosenttia.
Näiden neljän alan työehtosopimukset koskevat noin 25 000:ta TEKin jäsentä.

– Neuvottelut kariutuivat kiistaan palkankorotusmallista. YTN:n tavoitteena on selkeä valtakunnallinen yleiskorotus kaikille, mutta työnantajat ovat halunneet sopia palkoista vain paikallisesti. Sitä me emme voi hyväksyä, TEKin neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen kuvaa tilannetta. Hän osallistui sekä teknologiateollisuuden että energian neuvotteluihin.

YTN ja TEK sen jäsenliittona pitävät tärkeänä, että liittotasolla sovittava palkankorotus tulee kaikille.

Viime vuosien ratkaisut paikallisine erineen ovat olleet huonoja erityisesti ylemmille toimihenkilöille, joilta puuttuvat muiden henkilöstöryhmien palkkausjärjestelmät ja taulukkopalkat. Liittokohtaisesti sovitusta kustannusvaikutustasosta osa on mennyt työnantajan jakamana meriittikorotuksiin, joita on saanut entistä harvempi ylempi toimihenkilö.

– Kaikille tuleva yleiskorotus on ylempien toimihenkilöiden palkkakehityksen turva. Paikallisesti yritykset voivat palkita tuloksekkaita työntekijöitä meriiteillä, kun niin haluavat, mutta siitä rahasta ei pidä sopia liittotasolla, Taivainen toteaa.

Suunnittelualan vastaavan asiamiehen Teemu Hankamäen mukaan suunnittelualan neuvotteluissa työnantaja tarjosi täsmälleen samaa paikallisen sopimisen palkkamallia kuin muillakin aloilla.

– Edellytykset hyvälle palkkaratkaisulle ovat talousnäkymien valossa olemassa. Suunnittelualan työnantajaliiton mukaan suunnittelualan markkinanäkymät ovat myönteiset ja erityisesti vientimarkkinoiden uskotaan kasvavan kaikilla sektoreilla. Infra- ja ympäristösuunnittelun kotimainen tilauskanta on ollut korkealla tasolla lähes koko laman ajan, Hankamäki toteaa.

Nousun hedelmiä henkilöstöllekin

YTN tavoittelee 4,3 prosentin yleiskorotusta teknologiateollisuudessa ja energia-alalla.

Suunnitteluala yrittää edelleen kuroa umpeen palkkaeroa teknologiateollisuuteen ja perää siksi 4,5 prosentin yleiskorotusta.

Työnantajaa edustava Teknologiateollisuus ei suostunut esittämään omia tarjouksiaan, joten palkankorotustasosta ei päästy edes neuvottelemaan.

YTN:n eri alat perustelevat palkankorotustavoitteidensa tasoa talouden nousulla: yrityksillä menee selvästi paremmin kuin lähivuosina.

– Henkilöstö on osallistunut lamatalkoisiin viime kierroksilla erittäin pienillä palkankorotuksilla. Kovaa hintaa on maksettu myös henkilöstövähennyksinä. Nyt menestystä pitää jakaa kaikille ylemmille toimihenkilöille, Taivainen toteaa.

Hän povaa syksyn neuvotteluista vaikeita.

– Toisaalta kun useampi sopimus on katkolla yhtä aikaa, YTN:llä on mahdollisuus aiempaa parempaan sisäiseen koordinaatioon. Sitä koordinaatiota tarvitaan myös muiden henkilöstöryhmien­ kanssa, Taivainen sanoo.