Tulostettava versio

Suomen uudelta hallitukselta Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder toivoo vähemmän leikkauslistoja, enemmän harmaan talouden kitkemistä ja talouskasvua. Sopimusyhteiskunnan soisi säilyvän ja kolmikantaisen yhteistyön jatkuvan. Kolmikannassa valtio, palkansaajajärjestöt ja työnantajajärjestöt neuvottelevat yhteistyössä työelämään liittyvistä asioista.

Niin siinä lopulta kävi: ennakkosuosikki Sture Fjäder johtaa Akavaa seuraavat neljä vuotta. Uusi puheenjohtaja aikoo nostaa koulutettujen keskusjärjestön entistä vahvemmaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi.

Kun Matti Viljanen neljä vuotta sitten valittiin Akavan puheenjohtajaksi, puheenjohtajakilvassa silloin hävinnyt Sture Fjäder ei lannistunut: työ seuraavaa vaalia varten alkoi välittömästi.

Fjäder kasvatti sinnikkäästi verkostoaan, solmi suhteita ja nautti lukemattomia lounaita eri vaikuttajien, poliitikkojen ja mediaväen kanssa. Jo aiemmin puolue oli vaihtunut RKP:stä Kokoomukseen, perinteiseen Akavan puheenjohtajapuolueeseen.

Fjäderin laajat verkostot ja yhteiskuntasuhteet vakuuttivat Akavan liittokokouksessa. Akavan suurimman liiton Opettajien ammattijärjestö OAJ:n lisäksi tukijoita Akavan 34 jäsenliiton joukosta löytyi niin paljon, että vaali ratkesi jo ensimmäisellä ­äänestyskierroksella.

Fjäder keräsi 421 ääntä kaikista annetuista 792 äänestä. TEKin Heikki Kauppi sai 189, Lääkäriliiton Heikki Pälve 135 ja Akavan Erityisalojen Salla Luomanmäki 47 ääntä.

Uusi puheenjohtaja aikoo luotsata Akavaa yhä vahvemmaksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi ja poliittiseksi osallistujaksi. Siihen tähdätään myös Akavan strategian uudistustyössä.

– Aktiivisuus ja aloitteellisuus suhteessa puolueisiin, yhteiskunnallisiin toimijoihin ja sidosryhmiin ovat avainasioita uuden ajan Akavassa. Yhden miehen show se ei kuitenkaan ole, vaan yhteistyötä ja yhdessä tekemistä, Fjäder sanoo.

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen terävöittäminen vaatii Fjäderin mielestä lisää resursseja eli lobbaajia. Akavan jäsenmaksua pitäisi nostaa, jotta heitä voitaisiin palkata.

– Jäsenjärjestöt tietysti päättävät strategian painotukset ja niihin tarvittavat resurssit. Jos jotain vaatii, se pitää myös rahoittaa.

Fjäder toivoo, että Ekonomiliiton mallin mukaisesti Akavan toimistoon palkattaisiin jatkossa eri puolueissa jo toimivia osaajia tai ainakin poliittisen vaikuttamisen asiantuntijoita.

Seuraava merkittävä valinta tehdään lähiaikoina, sillä Akavan talouspoliittisen yksikön johtaja Pekka Immeli jää eläkkeelle yli 35 Akava-vuoden jälkeen.

Oven takana tulijoita

Fjäder muistutti vaalikampanjassaan, että vain sisäisesti eheä Akava voi olla merkittävä vaikuttaja myös ulospäin. Vaikka eheydessä ei ole hänen mukaansa suurta ongelmaa, Akavan järjestörakenne ei ole maailman helpoin.

– Sisäiset pelisäännöt pitää tehdä ensin selväksi, ettei kasvun mukana tule sisäpoliittisia ongelma. Oven takana on odottamassa lisää porukkaa, Fjäder toteaa.

Uusi puheenjohtaja sai johdettavakseen vahvalla kasvu-uralla etenevän keskusjärjestön, jossa on jäseniä jo reippaasti yli 550 000. Sisäiseen kasvuunkin on vielä varaa, sillä joillain aloilla järjestäytymisaste koulutuspohjaiseen akavalaiseen liittoon saattaa olla 50–60 prosentin tienoilla.

Opiskelijoissa on Akavan tulevaisuus. Heitä on jäsenliitoissa jo 100 000, joten Fjäderin mielestä heitä pitäisi kuunnella sekä jäsenliitoissa että keskusjärjestössä entistä paremmin. Yksi keino on esimerkiksi antaa opiskelijoille varsinainen hallituspaikka kussakin jäsenjärjestössä.

Itsenäisenä pysytään

SAK:ssa virinnyt hanke palkansaajakeskusjärjestöjen yhdistämiseksi ei saa vastakaikua Fjäderiltä.

– Akavassa on linjattu ja linjataan, että Akava jatkaa itsenäisenä keskusjärjestönä.

Fjäderin mukaan yhteistyö muiden keskusjärjestöjen kanssa toimii hyvin esimerkiksi EU-työssä, joskin akavalaisen edunvalvonnan vahvistamista EU:ssa on pohdittava.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Palkansaajien tutkimuslaitos pitää Fjäderin mielestä laittaa syyniin.

– Sieltä ei ole saatu meitä hyödyttävää tutkimusta, mutta vika voi olla meissäkin, Fjäder sanoi.

Työnantajat ovat halunneet työrauhaa koskevan lainsäädännön uudistamista ja laittomien lakkojen kitkemistä sakkoja tuntuvasti kasvattamalla.

Fjäder toivoo, että työmarkkinakeskusjärjestöt saisivat sovittua asiasta.

– Tätä asiaa emme halua poliitikkojen haltuun.

Fjäderin mukaan laittomille lakoille on usein työnantajasta johtuva syy, joten työnantajien olisi syytä katsoa peiliin.