Tulostettava versio

Lisää Kosusen näkemyksiä www.markokosunen.net.

Määräaikaisten työsuhteiden suuri määrä yliopistoissa huolettaa. Sen asian korjaamiseksi on tehtävissä vain vähän ilman ammattiliittojen ajamaa kanneoikeut­ta, Aalto-yliopiston tutkija Marko Kosunen sanoo.

Kosusen mukaan ihminen on aika yksin, jos pitää itse lähteä oikeusteitse selvittämään määräaikaisuuden perusteita.

Kosunen on TEKin viime vuonna perustetun yliopistovaliokunnan puheenjohtaja. Valiokunnan perustaminen katsottiin TEKissä tarpeelliseksi, kun yliopistot erkanivat valtiosta ja yliopisto työnantajana järjestäytyi Elinkeinoelämän keskusliiton Yksityisen Opetusalan Liittoon.

Digitaalisesta signaalinkäsittelystä ja digitaali- ja analogiamuuntimista laajakaistaisissa lähettimissä väitellyt ja nyt kognitiivisiin radioihin liittyvässä hankkeessa puurtava Kosunen on harvinaisessa asemassa tutkijaksi: hänellä on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde.

Yli 60 prosenttia yliopistoissa työskentelevistä TEKin jäsenistä on määräaikaisessa työsuhteessa. He opettavat kyllä yliopistoissa, mutta ovat työssä usein itse hankkimallaan ulkopuolisella projektirahoituksella.

– Työsuhteen jatkuminen on kiinni rahoituksen saamisesta. Siksi työaikaa ei halua käyttää mihinkään, mikä ei edistä työsuhteen jatkumista. Ja työsuhteen jatkumista edistää vain tutkimusrahoituksen jatkuminen. Esimerkiksi opetus ja sen kehittäminen puristetaan minimiin, ja mielekkäätkin hallinnolliset tehtävät koetaan ylimääräisinä taakkoina, Kosunen selittää.

Moni määräaikainen kokee työntekijän tärkeimmäksi ominaisuudeksi, että hänestä pääsee helposti eroon.

– Työsuhteensa jatkumisen puolesta pelkäävät eivät sitoudu yliopiston strategisiin tavoitteisiin niin monipuolisesti kuin niiden saavuttamiseksi olisi tarpeen. Tämä on vakava strateginen ongelma, Kosunen sanoo.

Kosunen heräsi edunvalvontaan yliopistoihin tulleen uuden palkkausjärjestelmän myötä.

– Liityin silloin perustettuun Otaniemen TEK-tutkijoihin. Ajattelin, että ay-liikkeen kautta pääsee vaikuttamaan asioihin.

Sittemmin Kosunen on ollut TEK-tutkijoiden puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana, varaluottamusmiehenä, TEKin varavaltuutettuna ja myös Aallon lakkopäällikkönä, kun keväällä 2010 jouduttiin vääntämään kättä uudesta työehtosopimuksesta lakkovaroitukseen asti. Tuloksellisesti.

– Kokemuksesta voin sanoa, että lakkoa ei kannata haluta. Siihen pitää kuitenkin olla jatkuva valmius, jota tarpeen mukaan nostetaan osana normaalia neuvottelutoimintaa.

Huoli maailman nykyisen talousjärjestelmän kestävyydestä on vienyt Kosusen Vihreiden jäseneksi. Keynesiläiseksi vasemmistovihreäksi tunnustautuva puoluevaltuuskunnan jäsen oli tänä keväänä Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Helsingissä.

– Paljon on vielä työtä tehtävänä kestävän kulutustason saavuttamiseksi, Kosunen tuumaa ja ilmoittautuu uusiutuvien energialähteiden kannattajaksi.

Kosunen elää oppiensa mukaan arkeaan. Hän tarkkailee muun muassa energiankulutustaan, ei omista autoa ja polkee päivittäin 20 kilometrin työmatkansa Otaniemeen kelillä kuin kelillä.

– Suosittelen kaikille kesäistä kotimaan matkailua pyöräillen. Moni on käynyt Thaimaassa, harva ajanut fillarilla Vaasasta Turkuun, Kosunen innostaa. (MH)